Hyppää sisältöön

Arkkitehdeista on Suomessa huutava pula, ja päätöksiä tehdään usein talouden ja tekniikan ehdoilla

Suomeen kaivataan lisää arkkitehteja, mutta koulutus ei pysy kysynnän perässä. Yli puolet Suomen kerrostaloista oli jo 1990-luvulla muiden kuin arkkitehtien suunnittelemia.

Aallon arkkitehtuurin laitoksella on kansainvälinen tunnelma, ja valmistuneista arkkitehdeista noin joka viides on ulkomaalainen.
Aallon arkkitehtuurin laitoksella on kansainvälinen tunnelma, ja valmistuneista arkkitehdeista noin joka viides on ulkomaalainen.

Arkkitehtuurin maisteriopiskelijat istuvat ryhmissä Aalto-yliopiston kampuksella ja keskustelevat harjoitustehtävästä. Opetusta vetää professori Pirjo Sanaksenaho. Hän on myös Arkkitehtuurin laitoksen johtaja Aallossa.

Espoon Otaniemessä sijaitseva Aalto-yliopisto on yksi kolmesta opinahjosta, jossa voi opiskella arkkitehdiksi. Kaksi muuta ovat Oulun yliopisto ja Tampereen yliopisto.

Kun puhe kääntyy pulaan arkkitehdeista, Sanaksenaho vertaa Suomea Tanskaan. Tanskassa on vain hieman enemmän asukkaita kuin Suomessa.

– Suomessa koulutetaan aika vähän arkkitehteja Tanskaan verrattuna. Meillä on noin puolet vähemmän aloituspaikkoja kuin Tanskassa, Sanaksenaho toteaa.

Tanskassa on nostettu systemaattisesti arkkitehtiopiskelijoiden sisäänottomääriä 20 viime vuoden aikana. Arkkitehtuuri on osa Tanskan matkailustrategiaa, rakentamisesta on tullut suunnittelupalveluineen vientituote. Tanska rakentaa arkkitehtuurilla myös maakuvaa.

Suomessa koulutetaan aika vähän arkkitehteja Tanskaan verrattuna.

Pirjo Sanaksenaho, Aalto-yliopisto

Koulutuksen lisäämisen seurauksena Tanskassa on noin 10 000 arkkitehtia. Se on yli kolme kertaa enemmän kuin Suomessa. Silti työttömyysaste on sama kuin meillä, 3–4 prosenttia.

Tilanne yksityisissä arkkitehtitoimistoissa voi olla se, ettei töitä pystytä ottamaan vastaan, Pirjo Sanaksenaho toteaa. Hän on Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen johtaja. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Tanskassa arvostetaan laatua

Asukasluvultaan lähes samankokoisten maiden ero arkkitehtien määrässä kertoo Sanaksenahon mukaan arkkitehtuurin arvostuksesta yhteiskunnassa.

– Se lähtee siitä, miten rakennettua ympäristöä ja laadukasta suunnittelua arvostetaan.

Arvostuksen puute on johtanut Sanaksenahon mukaan muun muassa siihen, että arkkitehtitoimistoissa on pulaa ammattitaitoisista projektinvetäjistä.

– Sen lisäksi sekä rakennusvalvonta että asemakaavoitus ovat aika lailla työllistettyjä. Pätevää henkilökuntaa on vaikea löytää, Sanaksenaho sanoo.

Tilanne näkyy rakentamisessa.

– Yksityisissä arkkitehtitoimistoissa tilanne voi olla se, ettei töitä pystytä ottamaan vastaan, jos ei ole riittävästi työvoimaa tekemään sitä.

Helsinkiin nousee uusia kaupunginosia kuin tyhjästä. Kuvassa Kalasataman pilveenpiirtäjiä. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Kerrostaloja suunnittelevat muut kuin arkkitehdit

Arkkitehtipula on tuttu asia Suomen arkkitehtiliitolle (SAFA). Liiton puheenjohtaja Henna Helander kertoo, että ilmiön taustalla ovat eläkkeelle jäämässä olevat suuret ikäluokat. Myös 1990-luvun lama jätti alaan jälkensä. Arkkitehtuuri on suhdanneherkkä laji.

– Koulutuksessa tuli laman jälkeen äkkipysähdys. Silloin melkein puolet arkkitehdeista oli työttöminä. Laman seurauksena jäi käsitys, että Suomi on rakennettu valmiiksi, eikä arkkitehteja tarvita, Helander toteaa.

Hän muistuttaa, että arkkitehtien tehtäväkenttä on tätä nykyä paljon laajempi kuin 1990-luvulla.

Koulutuksessa tuli 1990-luvun laman jälkeen äkkipysähdys. Silloin melkein puolet arkkitehdeista oli työttöminä.

Henna Helander, SAFA

– Arkkitehdit eivät suunnittele enää pelkästään taloja ja kaupunkeja. He sijoittuvat yhä enenevässä määrin rakennuttajiksi ja tilaajiksi muun muassa rakennusliikkeisiin. Ja heitä työllistyy myös muille aloille, kuten tietotekniikkaan, Helander toteaa.

Arkkitehtipula näkyy Helanderin mukaan Suomessa paikoin muun muassa arkkitehtuurin vähyytenä.

– Läheskään kaikki koulut tai kerrostalot eivät ole Suomessa arkkitehtien suunnittelemia, Helander muistuttaa.

Jo 1990-luvulla yli puolet kerrostaloista oli muiden kuin arkkitehtien suunnittelemia. Nykytilanteesta ei ole saatavilla luotettavia tilastoja. Arkkitehtipulalla on kauaskantoisia seurauksia yhteiskunnassa.

– Arkkitehtuurista ei puhuta ja tiettyjä päätöksiä tehdään tosi pitkälle pelkästään talouden tai tekniikan ehdoilla. Se puolestaan supistaa hyvinvointiamme ja kulttuurista omaisuuttamme, Helander toteaa.

Hän ihmettelee, miksi suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole enää tilaa kaupunginarkkitehdeille, kuten aiemmin. Verkosto on ajettu monin paikoin alas. Näin on käynyt esimerkiksi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Esimerkiksi Rovaniemen kaupungilla on töissä vain yksi kaupunginarkkitehti, vaikka töitä olisi ainakin viidelle arkkitehdille, Rovaniemen kaupunginarkkitehti Sipi Hintsanen kertoo Ylelle sähköpostilla.

Suomen arkkitehtiliiton puheenjohtaja Henna Helander ihmettelee, miksi kaupunginarkkitehtien verkosto on ajettu Suomessa alas. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Ulkomaalaiset eivät työllisty

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella aloitti tänä syksynä 100 uutta kandiopiskelijaa. Hieman yli puolet heistä on arkkitehtiopiskelijoita, ja loput opiskelevat sisustusarkkitehdeiksi tai maisema-arkkitehdeiksi.

Suomessa otettiin sisään yhteensä 150 uutta kandiopiskelijaa opiskelemaan arkkitehtuuria tänä syksynä. Sisäänottomääriä on kasvatettu kaikissa kolmessa yliopistossa viime vuosina.

– Ne ovat kasvaneet muutamassa vuodessa 20 prosenttia, Pirjo Sanaksenaho Aalto-yliopistosta toteaa.

Sekään ei hänen mukaansa riitä arkkitehtipulan ratkaisemiseen.

Aallon arkkitehtuurin laitoksella on kansainvälinen tunnelma, ja valmistuneista arkkitehdeista noin joka viides on ulkomaalainen. He eivät kuitenkaan työllisty Suomessa, vaikka haluja olisi.

– Siinä on käyttämätön resurssi. He eivät välttämättä osaa suomea, eivätkä saa töitä Suomesta. Siinä olisi kehitettävää, että suomalaiset työmarkkinat ottaisivat vastaan myös vähän huonommin suomea tai ruotsia puhuvia arkkitehteja, Sanaksenaho toteaa.

Suomessa kaikki rakennusmääräykset ovat suomeksi, ja rakennusvalvonta toimii suomen kielellä. Ja piirustukset laaditaan työmaalle suomeksi.

– Se toki rajoittaa vähän niitä tehtäviä, mitä voi tehdä, jos ei osaa suomen kieltä, Sanaksenaho sanoo.

Arkkitehtiopiskelijoiksi haluavista ei ole Suomessa pula. Aaltoon pyrki tänä vuonna 700 hakijaa, ja 54 otettiin sisään opiskelemaan arkkitehtuuria.

– Kyllä tulijoita ja kiinnostusta olisi, Sanaksenaho sanoo.

Arkkitehdit eivät suunnittele enää pelkästään taloja ja kaupunkeja. Heitä työllistyy yhä enenevässä määrin rakennuttajiksi ja tilaajiksi muun muassa rakennusliikkeisiin. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Muuntokoulutus retuperällä

Arkkitehtipula on kantautunut asiana myös opetus- ja kulttuuriministeriöön (okm), joka rahoittaa yliopistoja. Korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Jonna Korhonen toteaa, että yliopistojen aloituspaikkoja on kasvatettu viime vuosina perusrahoituksen turvin.

– Sen lisäksi yliopistot ovat saaneet tämän hallituskauden aikana lisärahoitusta lisäaloituspaikkoihin.

Arkkitehtuuri kilpailee valtion rahoista kaikkien muiden koulutusalojen kanssa, ja yliopistot päättävät itse aloituspaikoista ja sisäänottomääristä. Ministeriö ja korkeakoulut sopivat määrävuosiksi tutkintotavoitteista erilaisina kokonaisuuksina, ei yksittäisten koulutusten tasolla.

– Kun puhumme tästä arkkitehtien osaajapulasta, täytyy samassa suhteessa todeta, että sama keskustelu on varmasti käynnissä monella muullakin alalla, Korhonen muistuttaa.

Hän pitää arkkitehtuurin pitkiä opiskeluaikoja ongelmana.

Kun puhumme arkkitehtien osaajapulasta, täytyy todeta, että sama keskustelu on varmasti käynnissä monella muullakin alalla

Jonna Korhonen, okm

– Pitkät opiskeluajat tarkoittavat, että sisäänottomäärien lisäys näkyy viiveellä. Tässä yliopistot voivat toki aina myös tukea osaltaan läpäisyä, Korhonen toteaa.

Sillä hän viittaa opintojen vauhdittamiseen.

Arkkitehtien ohella Suomessa koulutetaan myös rakennusarkkitehteja. Opiskelupaikkoja on neljä: Oulun ammattikorkeakoulu (amk), Tampereen amk, Savonia ja Metropolia.

Suomen arkkitehtiliiton puheenjohtajan Henna Helanderin mukaan moni rakennusarkkitehti haluaisi jatkokouluttaa itsensä arkkitehdiksi.

Valtio käynnisti rakennusarkkitehtikoulutuksen uudelleen viime vuosikymmenen puolivälissä. Siihen vaikuttivat eläköityminen ja teknologinen kehitys.

Arkkitehdiksi ei noin vain jatko-opiskella, sillä koulutuksen sisältö on määritelty EU-direktiivissä. Helander puhuu rakennusarkkitehtien muuntokoulutuksesta, jota pitäisi kehittää. Sekin toisi helpotusta arkkitehtipulaan.

– Muuntokoulutukseen pitäisi satsata, mutta asia on tällä hetkellä täysin retuperällä, Helander sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriö neuvottelee korkeakoulujen kanssa kokonaisuuksista, ei yksittäisistä koulutusaloista. Korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Jonna Korhonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Suosittelemme sinulle