Hyppää sisältöön

Lauantaisin kouluun, lankapuhelin, veripalttu – vanhemmilta kerätty perinnetieto huvittaa nykykoululaisia

Pori-Seura ja Satakunnan museo ovat valjastaneet koululaiset perinnetiedon keruuseen. Kolmas- ja yhdeksäsluokkalaiset kysyivät vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan, millaista oli heidän lapsuudessaan.

Koululaiset kertovat, millainen Pori on 50 vuoden päästä
Koululaiset kertovat, millainen Pori on 50 vuoden päästä

Maailma näyttäytyy, ainakin joiltain osin, melko erilaisena nykykoululaisten kuin heidän vanhempiensa silmissä. Toejoen ala-asteella kolmatta luokkaa käyvää Josefiina Kruunaria ihmetyttää esimerkiksi juuri koulunkäyntiin liittyvä ero.

– Silloin käytiin lauantaina koulua.

Kruunari on yksi niistä koululaisista, jotka ovat jututtaneet vanhempiaan ja isovanhempiaan heidän lapsuudestaan. Tarkoituksena on kerätä perinnetietoa Satakunnan museon arkistoihin.

– No se lankapuhelin oli aika erikoinen juttu, avaa luokkakaveri Jimi Viitanen omaa tutkimusdataansa.

Vuokraemännän ainekirjoituksesta kipinä tiedon keräämiseen

Idea perinnetiedon keräämisestä syntyi Pori-Seuran puheenjohtaja Ville Hammarbergin aivosopukoissa. Projekti asettuu osaksi historiallista jatkumoa.

– Vuokraemäntäni näytti ainekirjoitustaan 1950-luvulta. Opettaja oli laittanut heidät haastattelemaan isovanhempiaan, ja siitä syntynyt kirjoitus oli tosi upea, kertoo Hammarberg.

Hän piti tärkeänä toteuttaa samanlainen tiedonkeruu tässä ajassa.

– Juolahti mieleeni tallentaa niitä muistoja, joita nykylasten vanhemmilla ja isovanhemmlla on. Esimerkiksi mitä olivat punkjutut ja mikä oli ränni, listaa Hammarberg.

Nallekarkkeja ja veripalttuja

Toejoen koulun kolmasluokkalaisten keräämään aineistoon pääsee tutustumaan Porin päivänä eli lauantaina 24. syyskuuta Satakunnan museossa. Osa isovanhempien eteenpäin kertomista lapsuusmuistoista saa nykykoululaiset huvittumaan.

– Mummuni leikki ystävänsä kanssa kuulemma niin, että he piirsivät penaalin kanteen nuken pään ja leikkivät niillä, naureskelee Miska Fagerlund.

Jotkut intohimot säilyvät sen sijaan kohtalaisen muuttumattomina sukupolvelta toiselle.

– Haastattelin iskääni, ja hän kertoi ajelleensa aika paljon mopolla pienenä, toteaa Lauri Salin.

Kouluruokailu ja herkkuhetket ovat myös jääneet haastateltujen vanhempien mieleen.

– Nallekarkkeja ja veripalttuja syötiin ilmeisesti aika paljon, valottaa Jimi Viitanen.

Suosittelemme sinulle