Metsämarssijat vaativat hallitukselta tieteeseen perustuvia päätöksiä hiilinielun pelastamiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi

Joensuun Metsämarssin järjestäjien odotukset osallistujamäärästä ylittyivät

Joensuun Metsämarssille osallistui noin sata mielenosoittajaa. Osallistujamäärä ylitti järjestäjien odotukset.

Tapahtumaa järjestämässä ollut Keski-Karjalan Luonto ry:n puheenjohtaja Jenna-Marie Laine kertoo heidän arvioineen, että mielenosoitukseen osallistuisi enimmillään 40–60 henkilöä.

Avaa kuvien katselu

– Oli hauska nähdä myös, että mukana oli kaikenikäisiä, Laine sanoo.

Metsämarssi sujui tapahtumanjärjestäjien näkökulmasta hyvin ja häiriöittä.

Avaa kuvien katselu

Torilavalla kuultiin puheet Keski-Karjalan Luonto ry:n puheenjohtajalta Jenna-Marie Laineelta, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtajalta Anna Mustoselta sekä paikalliselta aktivistilta Samuli Gröhniltä. Duo Ikiruuhi esitti metsäaiheisia lauluja.

Mielenosoitukseen osallistunut Tilhi Junninen, 23, yllättyi, miten paljon Joensuun tapahtumaan osallistui ihmisiä.

Avaa kuvien katselu

– Alkuun näytti ettei meitä ole kuin parikymmentä, mutta sitten meitä olikin melkein sata, hän hymyilee.

Junninen kertoo olevansa kahden biologin lapsi, joten sitä kautta metsässä liikkuminen ja etenkin vanhojen metsien näkeminen on ollut itseisarvo. Hänestä vanhojen metsien säilyttämisen lisäksi myös lähimetsät ovat tärkeitä.

Tampereen marssi sujui kaikessa rauhassa – tavoitteena järjestää tapahtuma myös ensi vuonna

Tampereen Sorsapuisto on täyttynyt mielenosoittajista. Keskustelu metsästä, sen käytöstä ja suojelusta saatiin juuri päätökseen.

Keskustelussa olivat mukana UPM:n Sakari Suurniemi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitton Mikko Kriikku, professori emeritus Erkki Lähde sekä Jatkuvan kasvatuksen yhdistyksen Sampo Manninen.

Avaa kuvien katselu

Inka Vaalamo saapui Sorsapuistoon puolustamaan erityisesti rantametsien suojelua.

Vaalamon mukaan rantametsiä suojelemalla saataisiin suojeltua paitsi metsien monimuotoisuutta ja hiilinieluja, myös järviä, jotka uhkaavat rehevöityä. Hän nostaa esiin Kaukajärven ja Pitkäjärven rannat, joille suunnitellaan uusia rakennuksia ja teitä.

– Kaukajärvi on tituleerattu joskus Tampereen puhtaimmaksi järveksi. Rakentaminen uhkaa sen puhtautta. Tilanne on nyt ristiriitainen, koska alueelle suunnitellaan samalla rakentamista, mutta myös suojelualuetta Tampereen ja Kangasalan kaupunkien toimesta, hän kertoo.

Avaa kuvien katselu

Tampereen Metsämarssin järjestäjä Leena Marjamäki iloitsee hyvin sujunutta ympäristömielenosoitusta. Mielenosoittajat marssivat Sorsapuistoon kaikessa rauhassa.

– Ihmisiä saapui paikalle ja päätavoite on mielestäni hyvin tavoitettu. Toivotaan, että saadaan tällä väkimäärällä vähän painetta päättäjiin ja yrityksiin.

Marjamäki pitää tärkeänä, että Metsämarssi saatiin järjestettyä Tampereella.

– Se auttaa tapahtuman saavutettavuutta ja sitä, ettei kaikki ole aina Helsinki-keskeistä. Yritetään saada tästä perinne, Marjamäki sanoo.

Tapahtuma päättyy Sorsapuistossa kello 17.

Helsingin marssi eteni Eduskuntatalolle

Metsämarssijat lähtivät Senaatintorilta Aleksanterinkadulle rumpuryhmän pärinän siivittämänä.

Iskulauseena huudettiin: "Luonnonmetsää!"

Marssi eteni Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien kautta Eduskuntatalolle, jossa se päättyy kello 17.00 aikoihin.

Yle seurasi Helsingin Metsämarssia suorassa verkkolähetyksessä. Koko tallenteen voit katsoa alla olevasta kuvakkeesta.

Marssijat pääsivät Joensuussa kulkemaan häiriöittä torille

Metsämarssin mielenosoittajat ovat saapuneet Joensuun torille. Parin kilometrin mittainen marssi sujui rauhanomaisesti.

Avaa kuvien katselu

Raisa Simola on osallistunut mielenosoituksiin rauhan ja luonnonsuojelun puolesta 70-luvulta lähtien. Hänen mielestään Joensuun marssilla on ollut tänään hyvä ja lämminhenkinen tunnelma.

– Yhdessä kohtaa joku mies huuteli jotain kielteistä, mutta kukaan ei kiinnittänyt häneen huomiota, Simola kertoo.

Avaa kuvien katselu

Hänen oli tarkoitus puhdistaa puolukoita tänään, mutta metsien puolesta marssiminen tuntui tärkeämmältä.

Artikkeliin korjattu 30.9.2022 kello 13.55 Raisa Simolan nimi. Aikaisemmin jutussa luki virheellisesti Raija Simola.

Tampereen marssijat ovat lähteneet liikkeelle

Pari sataa mielenosoittajaa lähti liikkeelle Tampereen Keskustorilta kohti Sorsapuistoa.

Marssi kulkee Rongankatua pitkin kohti rautatieasemaa ja siitä Sorsapuistoon. Luvassa on puheenvuoroja, keskusteluja ja musiikkiesityksiä.

Tunnelma Keskustorilla oli rauhallinen, kun ensimmäisiä puheenvuoroja pidettiin. Ihmisjoukossa seisoi mielenosoittajia vauvasta vaariin.

Avaa kuvien katselu

Helsingissä kokoonnuttiin Senaatintorille

Senaatintorilla kokoontuminen alkoi artisti Lyytin musiikin soidessa taustalla.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen tiedottaja Mari Vaara kertoo Ylen toimittajan Reeta Creminin haastatelussa, että Suomen luonto köyhtyy huolestuttavalla tavalla.

– Vaadimme täällä, että hallitus tekee tieteeseen perustuvia päätöksiä luontokadon torjumiseksi ja hiilinielun pelastamiseksi, Vaara sanoo.

Hänen mukaansa vielä nykyinen hallitus ehtii tarttua toimeen, vaikka valta vaihtuu ensi kevään vaaleissa.

Keinoiksi Vaara listaa esimerkiksi valtion mailla sijaitsevien luonnonmetsien suojelun ja ohjelman hiilinielujen pelastamiseksi.

Torille saapui myös Luonto-Liiton metsäryhmän aktiivi Ida Korhonen.

Hän on nauttinut luonnossa retkeilystä lapsesta asti ja haluaa nyt tehdä luonnolle vastapalveluksen osallistumalla Metsämarssiin.

Korhosesta on hyvä asia, että luonnonsuojeluun liittyviä asioita linjataan EU-tasolla.

Hän odottaa, että Suomi täyttää oman osuutensa luonnonsuojelun tavoitteista.

– Suomella olisi mahdollisuus olla EU-kärkimaa. Meillä on uskomattoman hieno boreaalipohjainen luonto täällä, mutta me heitämme tämän mahdollisuuden hukkaan.

Toinen Luonto-Liiton metsäryhmän sekä Metsäliikkeen jäsen, Aina Johansson, odottaa hallitukelta toimia.

– Metsien suojelu on tällä hetkellä globaalisti ja paikallisesti äärimmäisen tärkeä asia, ja meillä on Suomessa erityinen mahdollisuus, vastuu ja myös velvoite EU-tasolta suojella metsiämme.

Johansson kertoo havainneensa luonnonsuojelutyössään, että hallitus ei ole tehnyt riittävästi toimia asian hyväksi.

– Ei edes EU:n velvoittamia toimia, Johansson toteaa.

Joensuussa marssijat ovat lähteneet liikkeelle

Noin sata henkilöä lähti liikkeelle Pajamäen leikkipaikalta Metsämarssin merkeissä. Kulkueessa näkyy kaikenikäisiä ihmisiä vauvasta vaariin osoittamassa mieltään metsien puolesta.

Avaa kuvien katselu

– Mitä me vaaditaan? kulkueen johdattaja kysyy.

– Pelastakaa metsät! mielenosoittajat vastaavat.

Kulkue etenee jokirantaa pitkin ja päättyy Joensuun torille. Tapahtuma jatkuu torilavalla. Siellä kuullaan lähialueen luontojärjestöaktiivien puheita ja musiikkia.

Tampereen Metsämarssi kulki Keskustorilta Sorsapuistoon

Tampereen Keskustorille odotettiin noin paria sataa osallistujaa. Ihmisiä kerääntyy paikalle parhaillaan.

Ensin kuultiin muutama puheenvuoro, jonka jälkeen ympäristömielenosoitus marssi kohti Sorsapuistoa.

Marjaana Tammela saapui Metsämarssiin puolustamaan metsien säilyttämistä.

– Ei oikein missään muualla voi olla tänään, kuin täällä. Kiireet pantiin hetkeksi tauolle ja tänne tultiin. Metsien säilyttäminen on elinehto. Vanhat metsät ovat aina olleet mulle tosi tärkeitä, mutta niitä on enää todella vähän jäljellä.

Avaa kuvien katselu

EU haluaa kolmanneksen metsistä suojelun piiriin

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035.

Suomen Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntijan Hanna Ahon mukaan Suomen ilmastotavoitteet ovat vaarantuneet hiilinielujen romahtamisen vuoksi.

Saman huolen jakaa yritysvastuujärjestö Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.

– Meillä on ilmastokriisi ja luontokato, jotka ovat merkittävä uhka ihmisten ja planeetan tulevaisuudelle. Metsät pitää nähdä uudella tavalla ja muuttaa niiden käyttötapaa.

EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Tähän sisältyy muun muassa, että kolmekymmentä prosenttia EU:n maa-alueista on oikeudellisen suojelun piirissä.

Tiukan suojelun piiriin halutaan vähintään kolmasosa EU:n suojelualueista, kuten kaikki jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät.

Suomen Luontopaneeli: Etelä-Suomen metsät tarvitsevat suojelua

Suomen Luontopaneelin mukaan luonnon monimuotoisuuden elvyttäminen edellyttää metsien suojelua etenkin Etelä-Suomen alueella, jossa metsämaasta on suojeltu vain muutama prosentti.

Pohjois-Suomessa tilanne on suojelun osalta parempi, mutta monimuotoisuuden turvaamiseen tarvitaan suojelualueita ympäri maata, koska luonto on erilaista eri alueilla.

Suomen Luontopaneeli on ympäristöministeriön nimittämä riippumaton, tieteellinen asiantuntijapaneeli, joka koostaa ja jalostaa luonnon monimuotoisuutta koskevaa tieteellistä tietoa päättäjien, asiantuntijoiden ja muiden ihmisten hyödynnettäväksi.

Ympäristöjärjestöt vaativat, että hallitus huomioi tieteellisen näkökulman päätöksissään metsien suhteen.

Hiilinielutavoite on vaarassa jäädä täyttymättä

Suomen maankäyttösektori tuotti viime vuonna ensi kertaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin varastoi niitä. Sektoriin kuuluvat maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous.

Ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan maankäyttösektorin muuttuminen hiilinielusta päästöjen lähteeksi on merkittävä käänne.

Tästä voi myös seurata veronmaksajille iso lasku, jos EU:n asettamaa maankäyttösektorin nettonielutavoitetta ei saavuteta, ja nieluyksiköitä pitää ostaa EU:n sisäisiltä markkinoilta.

Ilmastopaneelin mukaan Suomi ei viime vuoden lukujen perusteella saavuta EU:n asettamaa maankäyttösektorin nettonielutavoitetta.

Ylen toukokuussa 2022 Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan kahdeksankymmentä prosenttia suomalaisista kannattaa suojelualueiden lisäämistä joko ehdottomasti tai varauksella.