Hyppää sisältöön

Kurkista paikkaan, jossa Suomen poliittinen valta työskentelee – Valtioneuvoston linnassa on muistoja poliittisesta murhasta ja taidekohusta

Yleisö pääsi sunnuntaina poikkeuksellisesti tutustumaan linnaan, jonka ovet pysyvät yleensä suljettuina tavallisilta ihmisiltä.

Kurkista Valtioneuvoston linnaan - se täyttää nyt 200 vuotta
Kurkista Valtioneuvoston linnaan - se täyttää nyt 200 vuotta

Helsingissä Senaatintorin laidalla sijaitseva Valtioneuvoston linna rakennettiin kaksisataa vuotta sitten, kun Suomi oli Venäjään kuuluva autonominen suuriruhtinaskunta.

Arkkitehti Carl Ludwig Engel suunnitteli uusklassisistisen empirepalatsin keisarillisen senaatin käyttöön. Hänen kätensä jälkeä on myös linnaa ympäröivä Helsingin empirekeskusta.

Nykyään Valtioneuvoston linnassa on tiloja, joissa työskentelevät pääministerin johtama valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö sekä oikeuskanslerinvirasto.

Sunnuntaina linnassa on vietetty avoimien ovien päivää. Tapahtuma veti paikalle runsaasti väkeä, jota oli jonoksi asti.

Jono Valtioneuvoston linnaan jatkui pitkälle rakennuksen kulmauksen taakse. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Portaikko oli Engelin ylpeyden aihe

Arkkitehti Engel oli hyvin ylpeä omasta aikaansaannoksestaan ja etenkin linnan portaikosta. Engelin tiedetään kirjoittaneen ystävälleen Carl Herrlichille ja kertoneen harmistuksensa siitä, että portaikko rakennettiin Helsingin kaltaiseen syrjäkylään.

Engel olisi toivonut, että tämä portaikko olisi ollut näkyvillä jossain Euroopan keskeisellä paikalla, kuten Berliinissä, jossa Engel opiskeli arkkitehdiksi. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Toukokuussa 1840 kuollut Engel ei tiedä, että nyt hänen portaikkonsa saa paljon huomiota, kun ihmiset pääsevät tutustumaan Valtioneuvoston linnaan.

Katri Korolainen on saapunut paikalle lastensa Väinö ja Eeva Keräsen kanssa.

– Tämä on hyvä paikka opettaa lapsille, miten Suomi toimii. Sanoin heille aamulla, että tästä tulee iso seikkailu.

Korolainen itse odottaa uutiskuvista tuttujen, ikonisten istuntosalien näkemistä.

"Kolme ja puoli -vuotias Väinö on jo kovasti kiinnostunut siitä, mitä kaikkea tapahtuu, ja mikä Suomi on", kertoo Katri Korolainen (kesk.). Kuvassa myös Väinö Keränen (vas.). Sylissä Eeva Keränen. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Kenraalikuvernööri murhattiin linnassa

Kesäkuussa 1904 linnan portaikossa tapahtui Suomen kenties tunnetuin poliittinen salamurha, kun nuori aatelismies, Eugen Schauman, ampui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin.

Tapaus liittyi venäläistämispolitiikan Suomessa nostattamaan vastarintaan.

Virkamiehenä työskennellyt Schauman tunsi Bobrikovin aikataulun, mikä auttoi häntä teon suunnittelussa. Schauman ampui kolme laukausta, mutta Bobrikov ei kuollut heti vaan myöhemmin kirurgisessa sairaalassa, jonne hänet vietiin.

Portaikossa kuoli kuitenkin Schauman, joka ampui itsensä.

Murhapaikka on merkitty muistolaatalla. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Suomi itsenäistyi – senaatin istuntosalista tuli presidentin esittelysali

Venäjän keisarivallan päätyttyä Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917, ja senaatista tuli valtioneuvosto seuraavana vuonna. Myös Valtioneuvoston linna sai nykyisen nimensä.

Senaatin istuntosalista on tullut tasavallan presidentin esittelysali, jossa hän kokoustaa ministereiden kanssa. Salin perällä on tasavallan presidentin muotokuva.

Presidentin esittelysali kalusteineen on alkuperäisessä kunnossa. Päätyseinällä on nykyään Sauli Niinistöä esittävä mosaiikkityylinen yhteisötaideteos. Kuva: Jouni Immonen / Yle
Presidentin esittelysalin katon rajassa on autonomisen ajan vaakunoita. Kuva: Jouni Immonen / Yle
Esittelysalissa on yksi vanhimmista suomenkielisistä raamatuista, jota käytetään, kun kirkkoon kuuluvat hallituksen jäsenet vannovat valansa astuessaan virkaan. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Odotussalissa on Tarja Halosen kohuttu muotokuva

Presidentin esittelysalin edustalla on visuaaliselta ilmeeltään raikkaampi odotussali, jonka vaalean mintun värisillä seinillä on muiden presidenttien muotokuvia.

Muun muassa Mauno Koiviston ja Urho Kekkosen muotokuvat ovat odotussalin seinällä. Kuva: Jouni Immonen / Yle
Salissa on myös taiteilija Rafael Wardin maalaama muotokuva Tarja Halosesta, jonka värikäs toteutus aiheutti aikoinaan kohun. Oikealla puolella on taiteilija Kimmo Kaivannon tekemä muotokuva Martti Ahtisaaresta. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Pääministerin työhuoneeseen on yleisöltä pääsy kielletty

Syvempi vihreä sävy on pääministerin työhuoneessa, jonne yleisöä ei päästetty edes avoimien ovien päivänä. Yle sai kuitenkin kuvata myös tämän tilan.

Sisustukseltaan muutoin vanhanaikaisessa pääministerin huoneessa on moderni työtuoli. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Pääministeri Sanna Marin (sd.) tuli näyttäytymään yleisölle toisessa tilassa.

Sanna Marin tuli vastaamaan yleisön kysymyksiin. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Hallitus kokoontuu istuntosalissa

Pääministerin johtama hallitus kokoontuu yleisistuntoihin valtioneuvoston istuntosalissa pääsääntöisesti torstaisin.

Valtioneuvoston istuntosali on monille tuttu näky uutiskuvista. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Valtioneuvoston linnassa ei järjestetä uusia avoimien ovien päiviä pitkään aikaan, sillä rakennuksessa alkaa laaja peruskorjaus lähivuosina. Korjauksessa pyritään vaalimaan linnan 200-vuotista historiaa.

Jutussa on käytetty lähteenä Valtioneuvoston linnan johtavan asiantuntijan Tiina-Kaisa Laakso-Liukkosen haastattelua.

Aiheesta lisää:

Elävä arkisto: Bobrikovin murha

Suosittelemme sinulle