Njuike sisdoaluide
Valkoinen ja musta mittauslaatikko maassa.
Seismalaš mihtidanlinnjá boahtá Gáregasnjárggas Njuorggámii ja das gitta Bearalváhkái. Mihtidanrusttegiid bidjet maiddái Avvilii, sihke Čeavetjávrri ja Njellima geaidnoguoraide. Govva: Seismologian instituutti
Sápmi

Oanehaččat Sámis: Sápmái sajáidahttet máŋgalot seismalaš mihtidanrusttega | Sámediggi: energiijakriisa goarida boazodoalu ekonomalaččat

Dán áššái beaivádit oanehis ođđasiid.

Linda Tammela,Linnea Rasmus,Mira Rauhala
Linnea Rasmus

Sámediggi: energiijakriisa goarida boazodoalu ekonomalaččat

Elrávnnji, boaldámuša ja fuođđariid hattiid goargŋun dagaha boazodoalliide erenoamáš váttes ekonomalaš dili ja váikkuha erenoamážit sámeguovllu bálgosiidda, oaivvilda Sámediggi.

Sámedikki nubbi várreságadoalli Leo Aikio dadjá Sámedikki dieđáhusas, ahte loktanan hattiid ii sáhte doarvái buhttet loktemiin bohccobierggu hatti, baicce doarjja dárbbašuvvo maiddái stáhtas.

Boazodoallit leat juo ovddit dálvviid gillán ruđalaččat. Danin Sámedikki oainnu mielde buhtadusat, maid maŋŋelgihtii mákset guohtunroasu dihtii, eai šat gájo daid boazodoalliid, geat šaddet guorahallat heaitit boazodoalus ruđalaš dáhpagiid dihtii.

Sámediggi atná dehálažžan dan, ahte eana- ja vuovdedoalloministeriija čielggadišgoahtá dalán, mo erenoamážit sámi boazodollui sáhtášii boahtte dálvvi máksit doarjagiid rivttes áigge dalle, go doarjagii lea dárbu.

Mira Rauhala

Sápmái sajáidahttet máŋgalot seismalaš mihtidanrusttega

Ohcejoga ja Anára guovlluide sajáidahttet dán čavčča sullii golbmalot rusttega, maiguin áigot dutkat seismalaš dáhpáhusaid nu mo eanadoarggástusaid. Fidnu ollašuhttá Seismologiija instituhtta ovttas Uppsala universitehtain.

Seismalaš mihtidanlinnjá boahtá Gáregasnjárggas Njuorggámii ja das gitta Bearalváhkái. Mihtidanrusttegiid bidjet maiddái Avvilii, sihke Čeavetjávrri ja Njellima geaidnoguoraide. Mihtidanbohtosiiguin sáhttet dutkat earret eará eatnanvuloš dáhpáhusaid.

Loga áššis lasi suomagillii dás.

Linnea Rasmus

Suopma steŋge Ruošša rájá turisttain bearjadaga

Suopma gidde Suoma ja Ruošša gaskkasaš turistajohtolaga juo boahtte ija. Stahtaráđđi gieđahalai ášši otne veaigin.

Ulbmilin lea sakka ráddjet turistajohtolaga nu, ahte turismavisumain ii šat beasa riikii.

Mearrádusas leat maid eavttut, maid mielde Supmii lea ain vejolaš boahtit maiddái turismavisumain. Eavttuin leat logetmat čuoggá, ja ovdamearkka dihte bearašgakavuođaid dahje bargguide laktáseaddji sivaid dihte Supmii ain beassá.

Beaiváduvvon 29.9. diibmu 14.28: Stáhtaráđđi nannii mearrádusa veaigin.

Mira Rauhala

Giellagas-instituhtas lágidit kurssa eamiálbmogiid soabadallamis

Oulu universitehta Giellagas-instituhtta lágida dán čavčča kurssa eamiálbmogiid soabadallamis. Kursa lea dárkkuhuvvon Giellagasa studeanttaide ja maiddái earáide áššis beroštuvvan olbmuide universitehta olggobealdege. Oahpuide sáhttá ohcat golggotmánu beallemuttu rádjai. Kursa lágiduvvo Oulus skábma-juovlamánus.

Kurssas logaldallet gáiddusin maiddái galledeaddji oahpaheaddjit. Viđa oahppočuoggá kurssas gieđahallet earret eará konfliktaanalysa vejolašvuođaid, ja guorahallet soahpameahttunvuođa ja soabadallama maiddái Sámis.

Kurssa lágideamis vástida dutkamušprofessor Antti Pentikäinen George Mason universitehtas ovttas Giellagas-instituhta professor Veli-Pekka Lehtolain ja hoavddain Ánne-Sire Länsmaniin.

Linnea Rasmus

Yle sádde njuolggosáddaga nuortaráji alde

Johtolat Suoma nuortaráji alde lea čielgasit lassánan. Dušše vahkkoloahpas Supmii bohte sullii 17 000 ruošša, eatnašat máttanuortti rádjerasttildanbáikkiid bokte.

Yle sádde njuolggostreama diibmu 11 rájes ja čájeha, makkár dilli nuortarájá alde lea dál. Sáddagis galledit Vaalimaa, Niirala, Vartius, Guossáma, Salla ja Ráji-Jovsseha rádjerasttildanbáikkiid.

Linda Tammela

Lappi guovllus goddon dán rádjái oktiibuot 15 guovžža

Oktiibuot 15 guovža lea dál goddon Lappi guovllus.

Mannan vahku áigge godde guokte guovžža, okta Soađegilis ja okta fas Kolaris. Guovžžaid leat goddán dán čavčča áigge maid Anáris, Sallas ja Suovvaguoikkas.

Boazodoalloguovllus lea goddon dál oktiibuot 44 guovžža. Boazodoalloguovllu oarjebealde dihtoeari mielde sáhttá goddit golbma guovžža ja nuortin 23 guovžža.

Guovžabivdu joatkašuvvá vel golggotmánu loahpa rádjái.

Linda Tammela

Sunna Nousuniemi dokumeantafilbma bálkkášuvvon

Sámi filbmadahkki Sunna Nousuniemi dokumeantafilbma Boso mu ruovttoluotta bálkkášuvvui Rakkautta ja anarkiaa -festiválas.

Nousuniemi filbma oaččui Moving People and Images -bálkkašumi. Bálkkašupmi lea 1000 euro sturrosaš ja dan lea ruhtadan Yle, AVEK ja Suoma filbmafoanda.

Boso mu ruovttoluotta muitala seksuála veahkaválddis filbmadahkki ja váldoolbmo geahččanguovllus.

Sunna Nousuniemi dokumeantafilbma bálkkašuvvui vahku dassá Nuuk riikkaidgaskasaš filbmafestiválas (NIFF) buoremus oanehisfilmma bálkkašumi.

Linda Tammela

Katja Gauriloff ođđa filbmaprošeakta bálkkašuvvon

Nuortalaš filbmadahkki Katja Gauriloff ođđa filbmaprošeakta Je'vida lea vuoitán buorimus fikšuvdnafilbmaproševtta bálkkašumi Finnish Film Affair -dáhpáhusas.

Bálkkašumi sturrodat lea 3 000 euro. Bálkkašumi lea ruhtadan Suoma filbmafoanda.

Je'vida filmma leat govven dán jagi Sámis ja dat lea buvttadanmuttus dál. Filmma vuosttašeahket lea giđđat 2023.

Filbma lea historjjá vuosttaš nuortalašgielat filbma.

Linda Tammela

Ruoššas johtolat Supmii lassánan juoga veardde

Johtolat rájiid rastá Ruoššas Supmii lea lassánan, muitala Lappi rádjegozihanlágádus Twitteris.

Dan mielde dilli ii leat goittot nu sakka rievdán.

Salla ja Rádje-Jovsseha rádjerasttildanbáikkiin Supmii bohte badjel 37 proseantta eanet Ruošša riikkavuložat, go vahku dassá sotnabeaivve.

Liikká Suomas Ruššii manne ruovttoluotta vel eanet ruoššat, go bohte riikii.

Vel lávvordaga Lappi rádjegozihanlágádus muitalii johtolaga leat mannan vahku dásis.

Suopma áigu gieldit ruošša mátkkálaččaid riikiiboahtima oalát. Seammás eastádit dan, ahte ruoššat beasášedje eará Schengen-riikkaide.

Rádjehus ii boađe guoskat fuolkevuođaide, stuđeremii dahje humanitáralaš sivaide láktaseaddji galledemiid.

Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia