Hyppää sisältöön

Tampereen Sokoksen lattia on niin vino, että ostoskärrytkin karkailevat

Tampereen Sokoksen lattian korkeusero päästä päähän on 1,5 metriä. Jokaisesta rakennuksen kolmesta sisäänkäynnistä pääsee suoraan rakennuksen sisälle, eikä ylimääräisiä portaita tarvita.

Pirkanmaan osuuskaupan hankepäällikkö Mikko Korpela.
Sokoksen alakerrassa saa pitää kiinni kärryistään, etteivät ne karkaa. Kävimme tutkimassa lattiaa, ja kysymässä, miksi lattia on kalteva. Video: toimittaja Valtteri Kujansuu, kuvaaja Antti Eintola / Yle

Oletko koskaan huomannut Tampereen Sokoksella, että lattia jalkojen alla vaikuttaa kummasti kallistuvalta? Tai ovatko ostoskärrysi karanneet kesken hedelmien punnitsemisen?

Syy tähän kaikkeen on yksinkertainen ja se löytyy Sokoksen lattiasta – vinosta sellaisesta.

Vuonna 1974 Tampereen keskustaan avattu Sokos on mielenkiintoinen arkkitehtuurisesti, sillä lattia on kiilamainen sen alimmissa kerroksissa. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Pauli Lehtinen.

Pirkanmaan osuuskaupan Sokos-kehityshankkeen hankepäällikkö Mikko Korpela paljastaa, ettei kyse ole rakentamisvaiheessa sattuneesta vahingosta, vaan Hämeenkadun ja Hallituskadun välisestä korkeuserosta.

– Kantava ajatus tässä kaltevassa lattiassa on ollut se, että meillä on kolme sisäänkäyntiä. Niihin ei haluttu rakentaa portaita, vaan jokaisesta sisäänkäynnistä pääsee suoraan rakennukseen sisälle. Voisi sanoa, että ollaan oltu hyvin edistyksellisiä esteettömyyden suhteen, Korpela kertoo.

Sokos Herkun hyllyjä joudutaan tasoittamaan, jotta lattian korkeuserosta ei aiheudu ongelmia asiakkaille. Kuva: Antti Eintola / Yle

Jännitystä karkailevista kärryistä

Mikko Korpelan mukaan kallistusta lattiaan tulee 1,5 senttimetriä yhtä metriä kohden. Rakennus on 95 metriä pitkä, joten kokonaisuudessaan korkeuseroa tulee noin 1,5 metriä koko matkalta.

Korkeusero vaikuttaa muun muassa siihen, että ostoskärryt voivat lähteä liukumaan kesken asioinnin. Myös esimerkiksi hyllyjä on tasoitettu, jotta ne eivät olisi vinossa.

Sokos Herkussa työskentelvä Paul Pellas on tottunut työpaikan vinoon lattiaan. Työntekijöiden työpisteisiin on kiinnitetty huomiota, jotta ergonomia pysyy kunnossa. Kuva: Antti Eintola / Yle

Sokoksen asiakas Erkki Heinonen huomasi lattioiden vinouden jo heti rakennuksen valmistumisen jälkeen. Hänen mukaansa ostoskärryt eivät ole kuitenkaan karkailleet merkittävästi vuosien varrella.

Rakennusalalla aikaisemmin työskennellyt Heinonen ymmärtää arkkitehdin valinnan merkityksen.

– Se on rohkea ratkaisu, joka näyttää toimivan. Ymmärrän, että tämä oli tapa ratkaista katujen korkeusero, hän toteaa.

Sokos Herkussa työskentelevä Paul Pellas on ylpeä työpaikkansa erityispiirteestä.

– Vino lattia on kiva yksityiskohta kaupassa. Se tuo jännitystä työpäivään. Välillä voi tajuta kun hyllyä lastailee, että hetkonen, jostain kuuluu ääntä, ja siellä se kärry menee, Pellas sanoo.

Lattia pysyy kaltevana jatkossakin

Sokoksen ruokakauppa laajenee ja muuttuu Prismaksi ensi vuonna. Kyseessä on Suomen ensimmäinen suurkaupungin keskustaan sijoittuva hypermarket. Rakentamisen on tarkoitus alkaa alkuvuodesta ja ovien avautua myöhemmin kesällä.

Uudistuksista huolimatta kalteva lattia pysyy paikallaan.

– Alemmissa kerroksissa ei pystytä madaltamaan lattiaa, koska pohjavesi ja kalliopohja tulevat vastaan. Ja taas toisaalta, jos 1,5 metriä suoristettaisiin, niin tulisi korkeuden kanssa haasteita, Korpela sanoo.

Korpela kertoo, ettei lattiasta ole tullut erityisemmin palautetta asiakkailta. Lisäksi kaikista ostoskärryistä löytyy nykyään pyörälukot.

– Henkilökunnalta tulee välillä leikkimielistä vitsailua, että varsinkin kun tänne ylämäkeen tullaan tuolta varastolta, niin saattaa painavamman lavan ja rullakon tuominen mennä kuntosalitreenistä. Toisaalta toiseen suuntaan pääsee joutuisammin alamäkeen, Korpela huomauttaa.

Oletko sinä huomannut Tampereen Sokoksen kaltevan lattian? Onko jossain muualla vastaava? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 27.9. kello 23:een asti.

Onko sinulla uutisvinkki tai kuvasitko uutistilanteen? Lähetä vinkki osoitteeseen tampere@yle.fi.

Suosittelemme sinulle