Viime vuonna 2021 Itämerellä laskettiin lentolaskennoissa vajaat 42 000 harmaahyljettä eli hallia.
Näistä Suomen merialueella oli Luonnonvarakeskuksen mukaan runsaat 18 000.
Harmaahyljekanta kasvaa vuosittain noin viisi prosenttia.
– Ja kaupallisen kalastuksen aiheuttamat vahingot kasvavat vastaavasti. Se on yksi suurimmista kaupallisen kalastuksen tulevaisuuden huolenaiheista, kertoo Pohjanmaan ruotsinkielisen kalastusliiton, Österbottens fiskarförbundin toiminnanjohtaja Marina Nyqvist Yle Österbottenille.
Hylkeenpyynti on vaikeaa ja työlästä. Se vaatii uhrauksia sekä ajassa että rahassa, toteaa Suomen Riistakeskuksen Rannikko-Pohjanmaan riistapäällikkö Stefan Pellas.
– Hylkeenpyyntiä ei voi verrata esimerkiksi hirvenmetsästykseen. Se vaatii niin paljon erikoisosaamista, työkaluja ja veneen, Pellas sanoo.
Viime vuonna Suomen harmaahyljekiintiöstä täyttyi 30 prosenttia: kiintiön 1050 luvasta saatiin metsästettyä 315. Turkishylkeen kiintiöstä käytettiin 75 prosenttia eli 264 yksilöä 350 luvasta.
– Ongelma kasvaa ja samoin kasvavat [harmaahylkeiden] vaikutukset kalakantoihin, sillä näillä luvuilla emme kuittaa vuosittaista kannan kasvua, Pellas sanoo.
Lue seuraavaksi: Merihylkeiden metsästyskiintiöt säilyvät viime metsästysvuoden tasolla – saalismäärät laskussa
Yhteistyöllä tärkeä vaikutus
Hylje – arvokas riista -hanke on kaksivuotinen.
Sen ensimmäinen osa koostuu Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa järjestettävistä hylkeenpyyntikursseista.
– Kursseillemme osallistuu verkkoyhteyden kautta ruotsalainen hylkeenmetsästäjä. Hän kertoo, kuinka on rakentanut yhteistyötä metsästäjien ja kalastajien välille, Stefan Pellas kertoo.
Ruotsissa on onnistuttu vähentämään hylkeiden määrää. Hankkeessa pidetään tärkeänä, että hylkeenmetsästyskursseille osallistuisi myös kalastajia, jotta yhteistyö saadaan käyntiin.
– [Yhteistyössä] kyse on niiden alueiden tunnistamisesta, joilla suuria vahinkoja tapahtuu ja joilla ammuttuja hylkeitä voidaan hyödyntää.
Pellas toivoo, että kurssit myös lisäisivät tietoa avovesimetsästyksestä.
– Avovesimetsästys asettaa metsästykselle erityisiä vaatimuksia. Kyse on metsästysmaaston tuntemisesta, syvyyskäyristä ja monesta muusta asiasta – jotka kalastajat tuntevat läpikotaisin.
Opetusvideot opettavat nahan ja lihan jalostusta
Tavoitteena on saada metsästetyt tuotteet käytettäväksi.
Aikaisemmin hylkeenlihaa oli mahdollisuus ostaa ja sitä tarjoiltiin ravintoloissa.
Vuonna 2015 Euroopan unioni kielsi hyljetuotteiden kaupan EU:n alueella. Kielto koskee myös Suomessa metsästetyistä hylkeistä valmistettuja tuotteita..
Metsästäjä saa siis käyttää nahkaa vain omaan käyttöönsä tai antaa sen pois, mutta myynti on kielletty.
– Siitä idea tähän projektiin itse asiassa lähtikin, sillä jos vastaanotan hylkeen, minun on osattava jatkojalostaa sitä, Marina Nyqvist sanoo.
Hankkeen puitteissa luodaan opetusvideoita hylkeen leikkaamisesta, nahan käsittelystä,hylkeenrasvan keittämisestä ja lihan kypsentämisestä. Luvassa on myös kursseja aiheista.
Vaikka hyljetuotteiden kauppa onkin kiellettyä, voi hankkeella silti olla tietty työllistävä vaikutus, Nyqvist arvelee.
– Esimerkiksi, jos olet saanut nahan, voit viedä sen ompelijalle ommeltavaksi ja maksaa siitä palvelusta.
Artikkeli on käännetty Yle Österbottenin toimittaja Roger Källmanin artikkelista: Nu ska intresset för sälen som jaktvilt ökas
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 28. syyskuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: