Hyppää sisältöön

Maahanmuuttovirasto: Suomessa on jätetty kymmeniä venäläisten turvapaikkahakemuksia, joissa vedotaan pelkoon joutua sotaan Ukrainaan

Itä-Suomen rajanylityspaikoilla on jätetty turvapaikkahakemuksia, mutta niitä jätetään normaalisti runsaasti enemmän vasta Suomessa.

Suomeen tuli viikonlopun aikana noin 17 000 venäläistä. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Tekijät

Suomi on alkanut vastaanottaa Venäjän kansalaisten turvapaikkahakemuksia enemmän kuin ennen. Aluevastaava Juha Similä Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksiköstä kertoo, että viime viikolla kaikkiaan 59 venäläistä haki turvapaikkaa Suomesta.

Similän mukaan hakemusten määrät lähtivät pienoiseen nousuun keskiviikon jälkeen, kun presidentti Vladimir Putin julisti osittaisen liikekannallepanon: keskiviikkona hakemuksia tuli 5, torstaina 10, perjantaina 15 ja lauantaina 22.

Yksi syy turvapaikan hakemiseen on ollut ylitse muiden.

– Keskiviikon jälkeen jätetyissä hakemuksissa vedotaan melkein yksinomaan pelkoon joutua sotaan Ukrainassa, kertoo Similä Maahanmuuttovirastosta.

Harva jättää hakemuksen heti

Osa jättää turvapaikkahakemuksen jo Suomen rajalla.

Esimerkiksi Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla tehtyjen turvapaikkahakemusten määrä on kasvanut viime päivinä. Viime viikolla hakemuksia tehtiin kaakon rajoilla yhteensä 20 ja toissa viikolla 3. Kaakkois-Suomessa sijaitseva Vaalimaan raja-asema on itärajan vilkkain rajanylityspaikka.

Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja everstiluutnantti Jukka Lukkari kertoo, että vain pieni osa turvapaikanhakijoista jättää hakemuksensa jo rajalla. Valtaosa tekee sen vasta maahan päästyään.

– Moni hakee turvapaikkaa jossain muualla, joko muualla Euroopassa tai Suomessa myöhemmin.

Kaakkois-Suomessa on kolme raja-asemaa: Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra. Kuva: Laura Merikalla / Yle

Kuluvan vuoden aikana yhteensä 166 henkilöä on jättänyt turvapaikkahakemuksen kaakon rajoilla. Vuoden kokonaismäärästä noin 48 prosenttia on venäläisten jättämiä hakemuksia.

Sunnuntaina 25. syyskuuta Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kautta Suomeen tuli yhteensä 9067 ihmistä, joista 9 haki turvapaikkaa.

Hakemuksen saa tehdä aina

Maahanmuuttoviraston Juha Similä ei ota kantaa, riittääkö turvapaikan syyksi haluttomuus lähteä rintamalle.

– Turvapaikkahakemuksen saa tehdä aina, ja hakemus on otettava aina vastaan. Hakemuksen jättämisen jälkeen me alamme yksilöllisesti tutkia, saako hakija kansainvälistä suojelua vai ei. Aina on kuitenkin oikeus hakea turvapaikkaa.

Turvapaikkahakemuksia ei käsitellä tulojärjestyksessä, vaan osa pääsee nopeammin turvapaikkatutkintaan.

– Itärajalle jätetyistä hakemuksista puhuttaessa kuluu todennäköisesti viikkoja, että turvapaikanhakijat pääsevät meille turvapaikkapuhutteluun, Similä kertoo.

Luvattomat rajanylitykset voivat yleistyä

Kainuussa turvapaikanhakijoiksi on ilmoittautunut muun muassa itärajan luvattomasti ylittäneitä henkilöitä. Viimeisin tapaus on lauantailta Kuusamosta, kun neljän ihmisen epäillään tulleen laittomasti rajan yli Venäjältä Suomeen.

Kainuun rajavartioston yleisjohtaja Mika Keräsen mukaan virallisten ylityspaikkojen ohi tulleita rajanylittäjiä on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen paljon, yhteensä yksitoista.

– Tavallisesti tapaukset lasketaan ykkösissä. Edellinen on vuodelta 2020, Keränen sanoo.

Keränen uskoo, että luvattomat rajanylitykset voivat kääntyä kasvuun, jos Venäjä estää maasta poistumisen virallisten rajanylityspaikkojen kautta.

– Se on odotettavissa ja siihen varaudutaan, Keränen sanoo.

Hänen mukaansa rajaseudun asukkaiden ei silti tarvitse olla huolissaan.

– He ovat varmasti tavallisia kansalaisia, jos joku lähtee sieltä tulemaan. Ei siitä uhkaa tavallisille kansalaisille muodostu millään tavoin.

Turvapaikanhaku voi olla väliaikainen apukeino

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu näkyy myös Lappeenrannassa Joutsenon vastaanottokeskuksessa.

– Joitakin venäläisiä turvapaikanhakijoita on Joutsenoon saapunut eli pientä nousua on. Määrät ovat varsin maltillisia kuitenkin, sanoo vastaanottokeskuksen johtaja Antti Jäppinen.

Jäppinen pitää mahdollisena, että venäläiset hakevat turvapaikkaa, jotta he voivat viipyä Suomessa edes hakemuksen käsittelyn ajan, vaikka pelkkä haluttomuus lähteä rintamalle ei turvapaikkaan riittäisikään.

Hakijoissa mukana muitakin kuin venäläisiä

Apulaiskomentaja Lukkari ei pysty kertomaan, kuinka paljon Kaakkois-Suomeen tulevissa turvapaikanhakijoissa on heitä, jotka eivät halua lähteä rintamalle ja tästä syystä hakevat turvapaikkaa rajalla.

– Jokainen hakija on oma yksilönsä, eikä turvapaikan hakemisen syitä voi kertoa kansallisen lainsäädännön takia.

Ovatko venäläiset kuitenkin tällä hetkellä pääryhmä, jotka hakevat turvapaikkaa kaakon rajoilla?

– Tässä on usean maan kansalaisia ja mukana on toki venäläisiäkin.

Itärajalla tilapäistä suojelua hakevien määrä on suurempi kuin turvapaikanhakijoiden määrä. Tilapäisesti suojelun hakijat ovat pääsääntöisesti ukrainalaisia.

Artikkeliin lisätty 26.9. klo 14.41 vastaanottokeskuksen johtaja Antti Jäppisen tiedot turvapaikanhakijatilanteesta

Lisätty klo 16.20 Juha Similän kommentit editoitu juttua kauttaaltaan.

Suosittelemme sinulle