Hyppää sisältöön

"Asun Helsingissä ja työt ovat Helsingissä", vastaa Joel Harkimo kotikuntaa epäileville – valtuutettu voi määrittää asuinpaikkansa itse

Kuntalain mukaan kuntalainen menettää vaalikelpoisuutensa aiemmassa kunnassa, jos kotikunta vaihtuu kesken vaalikauden.

Kuva otettu Liike Nytin vaalivalvojaisista kesäkuussa 2021. Vasemmalta Mikael Jungner, Leo Harkimo, Joel Harkimo, Janni Hussi ja Hjallis Harkimo. Kuva: Jani Saikko / Yle

Julkisuudessa on keskusteltu helsinkiläisvaltuutetun Joel Harkimon asuinpaikasta. Harkimon ja hänen avopuolisonsa Janni Hussin Sipoossa sijaitsevaa uutta kotia on esitelty muun muassa Anna-lehdessä ja sen rakentamisesta on kerrottu myös Sipoon Sanomissa (siirryt toiseen palveluun). Talo valmistui pari kuukautta sitten.

Harkimo on Helsingin valtuutettu ja edustaa Liike Nyt -puoluetta. Hän aikoo pitää vastaisuudessakin kirjat Helsingissä ja toimia Helsingin valtuutettuna.

– Asun Helsingissä ja työt ovat Helsingissä, mutta nyt on asunto myös Sipoossa. Se on vapaa-ajan asunto, Harkimo sanoo.

Harkimon aikeista jatkaa helsinkiläisenä ja Helsingin kaupunginvaltuustossa uutisoi ensimmäisenä Helsingin Uutiset (siirryt toiseen palveluun).

Sipoo on Harkimolle muuten tärkeä paikka.

– Olen asunut siellä kesäisin ja ison osan lapsuudesta. Isovanhemmat asuivat Sipoossa, joten olen viettänyt siellä paljon aikaa koko elämäni aikana. Olen ehkä vähän tällainen hybridi, koen molemmat kunnat tärkeinä, mutta ehdottomasti olen helsinkiläinen.

Harkimo kertoo keskustelleensa asiasta myös lakimiestensä kanssa.

– Olen jutellut juristien kanssa ja heistä tapaus on selkeä. Jos vietän ison osan ajasta Helsingissä ja osan ajasta Sipoossa, minulla on työt Helsingissä ja käyn siellä päivittäin, niin kai silloin siteet Helsinkiin ovat paljon vahvemmat kuin Sipooseen.

Harkimon mukaan ainakin toistaiseksi talo Sipoossa on vapaa-ajan asunto.

– En tiedä, että yksikään valtuutettu olisi eronnut sen takia, että heillä olisi mökkipaikka tai vapaa-ajan asunto jossain muualla. Aika moni valtuutettu viettää kesiä ja vapaa-aikaansa jossain muussa kunnassa.

Harkimo aikoo olla paljon myös Sipoossa, mutta ei koe, että siinä olisi ongelmaa.

– Minulla ainakaan ei ole tietoa, miten paljon aikaa valtuutettu saa viettää vapaa-ajan asunnollaan. Minun tietooni ei ole ainakaan tullut mitään pykälää, että x-määrän päiviä tai öitä saa viettää omalla mökillään.

Muutto kokonaan Sipooseen olisi Harkimon mukaan ajankohtaista aikaisintaan vuosien päästä.

– Toivon, että talo tulee olemaan minulla lopun elämää, koska perhe asuu vieressä. Tuleeko siitä vakituinen koti koskaan, sitä on vähän vaikea vielä kommentoida. Ehkä vuosien päästä muutan sinne pysyvästi, tulevaisuus näyttää.

  • Kuuntele Joel Harkimon puhelinhaastattelu.

Luottamushenkilö menettää vaalikelpoisuuden muutettuaan

Kuntalain mukaan kuntalainen menettää vaalikelpoisuutensa (siirryt toiseen palveluun) aiemmassa kunnassa, jos kotikunta vaihtuu kesken vaalikauden. Tällöin kunnanvaltuutettu tai muussa kunnallisessa luottamustehtävässä ollut henkilö ei myöskään voi toimia enää aiemmassa tehtävässään.

Helsingin kaupungin mukaan lähtökohtana on väestökirjanpito. Ihmisen kotikuntaa seurataan digi- ja väestörekisterikeskuksen tiedoista.

Ainakin tällä hetkellä Joel Harkimon kirjat ovat Helsingissä ja rekistereissä hänen kotikuntansa on Helsinki.

– Ihmisen pään sisään on vaikea päästä, eikä kaupungilla ole resursseja tai toimivaltaa luottamushenkilöiden asuinpaikkojen tarkasteluun, sanoo va. hallintojohtaja Antti Peltonen Helsingin kaupungilta.

Peltonen myöntää, että kotikunnan tulkitseminen on hankalampaa, jos henkilöllä on useita kiinteistöjä eri kunnissa ja asuminen jakaantuu niiden kesken.

– Ilmoittaminen on jokaisen omalla vastuulla ja ratkaisu. Oma näkemys ei kuitenkaan välttämättä ole ratkaisevin. On myös oikeustapauksia, joissa henkilön subjetiivinen käsitys ei ole ollut ratkaiseva, kun muut suhteet ovat osoittaneet toiseen suuntaan, Peltonen toteaa.

Helsingissä keskimäärin muutama luottamushenkilö vaihtaa kotikuntaansa valtuustokauden aikana.

Jokaisella oma ilmoitusvelvollisuus

Kuntaliiton mukaan ilmoitusvelvollisuus kotikunnan muuttumisesta on jokaisella kansalaisella itsellään. Lain mukaan kotikunta määräytyy ensisijaisesti asumisen mukaan.

– Mikäli henkilöllä on useita asuinhuoneistoja tai kiinteistöjä, kotikunta on se kunta, jossa henkilön katsotaan perhesuhteidensa, toimeentulonsa ja tosiasiallisen asuinpaikan perusteella asuvan, sanoo Kuntaliiton hallintolakimies Juha-Matti Kiviluoto.

Kiviluodon mukaan tulkinnallisissa tapauksissa kotikuntalaissa lähdetään henkilökohtaisista olosuhteista. Vastauksia haetaan kysymyksiin, missä kunnassa tosiasiallisesti asutaan, mistä kunnasta tosiasiallisesti saadaan toimeentulo ja miten muut henkilökohtaisen elämän tosiseikat asettuvat.

Tulkinnassa lähtökohtana on henkilön subjektiivinen kokemus omasta asumisestaan, mutta luottamushenkilöllä tulee olla myös kiinteä yhteys ilmoittamaansa kuntaan.

Lähtökohtaisesti henkilön on tehtävä ilmoitus itse. Jos hän ei huolehdi muuttoilmoituksestaan, on kunnanhallituksen tehtävä selvittää asia.

Kiviluoto nostaa kaksi esimerkkiä. Kunnan luottamustehtävillä ei voi perustella kotikunnan määräytymistä, mikäli henkilöllä ei ole perhesuhteita tai toimeentuloa kyseisessä kunnassa. Vastaavasti kotikunta ei muutu, vaikka toisessa kunnassa olisi asunto, jos asuminen johtuu pelkästään esimerkiksi kansanedustajan tehtävän hoitamisesta.

Kuntaliittoon tulee vuosittain muutamia kyselyitä luottamushenkilöiden kotikunnasta.

– Lähtökohtaisesti luottamushenkilöt noudattavat säntillisesti käytäntöä: mikäli kotikunta vaihtuu, he itse eroavat luottamustehtävistä. En ole hirveästi nähnyt vaalikelpoisuudella kikkailua, Kiviluoto toteaa.

Mitä ajatuksia juttu sinussa herättää? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 27.9.2022 kello 23:een saakka.

Lue myös:

Sotaa Suomeen paenneet saavat keväällä valita itse kotikuntansa – pääkaupunkiseutu varautuu tuhansiin uusiin ukrainalaisiin

Suosittelemme sinulle