Hyppää sisältöön

Vaimon viesti hotellin ovessa, irronneet sormet ilmanottoaukossa – suomalaiset rallin maailmanmestarit kertovat huimista tarinoista kulissien takaa

Kalle Rovanperästä voi tulla seitsemäs suomalainen maailmanmestari. Aiempien mestareiden ensimmäisiin juhlakausiin on mahtunut monenlaista.

Juha Kankkunen ajoi mittavalla urallaan maailmanmestariksi neljästi, kolmella eri autolla. Kuva: imago/Werek/All Over Press

Yle näyttää Uuden-Seelannin MM-rallin kanavillaan. Lähetystiedot, tallenteet ja videoklipit löydät osoitteesta yle.fi/mmralli.

Rallin maailmanmestaruudesta on ajettu vuodesta 1979, mutta jo sitä ennen Markku Alén onnistui 1978 viemään epävirallisen kuljettajien tittelin FIA Driver's Cupin. Ensimmäistä virallista suomalaismestaria saatiin odotella vuoteen 1981, kun Ari Vatanen onnistui Ford Escort RS1800:lla viemään potin.

Vatasen mestaruuskausi ei ollut helppo, ja hän oli menettää mestaruuden omiin virheisiinsä. Portugalissa kauden kolmannessa kilpailussa hän johti selvästi ja kaikki Audit olivat keskeyttäneet, mutta tuupovaaralaisen keskittyminen herpaantui ja hän ajoi ulos.

– Lissabonissa saavuin hotellihuoneelleni masentuneena ja pää painuksissa. Vaimoni oli jättänyt huoneen oveen lapun, jossa luki "Ari, rakastan sinua ja yhdessä olemme vahvoja". Se kertoo paljon hänestä ja tuesta, jota häneltä olen saanut, Vatanen muisteli Tomi Tuomisen Tomin nuoteista -podcastissa.

Voitot Vatanen nappasi Kreikasta, Brasiliasta ja Jyväskylästä, jonka voitto oli hänen uransa ensimmäinen. Kauden huipentaneeseen RAC-ralliin lähdettäessä Guy Fréquelin johti kahdeksalla pisteellä, mutta ranskalainen keskeytti ja Vataselle avautui tie mestaruuteen.

Hannu Mikkola voitti kisan ennen Vatasta, joka vei tittelin seitsemän pisteen erolla. Viime vuonna menehtynyt vuoden 1983 mestari Mikkola ehti myös antaa kipakkaa palautetta maanmiehelleen.

– Hän oli ajanut perässäni ja nähnyt tien reunoja nuolleet jälkeni. Hän tuli suurin piirtein ravistelemaan harteista, että tuolla menolla sinusta ei tule mestaria, Vatanen kertasi.

– Kausi oli vuoristorataa ylös ja alas. Viimeisen pätkän maalista on kuva, jossa ilo ja helpotus purkautuvat. Maalista oli enää lyhyt matka Chesteriin, ja tiesin, etten edes minä saa enää pudotettua kakkua lautaselta. Se oli huikea kokemus.

Ari Vatasen maailmanmestaruusauto oli Ford Escort RS1800. Kaikkiaan Vatanen ajoi 101 MM-rallia, joista voittoja irtosi 10. Kuva: National Motor Museum/Shutterstock/All Over Press

Salonen joutui pyöritykseen Jyväskylässä

Timo Salosen uran ainoa mestaruus vuonna 1985 varmistui kotikisassa Jyväskylässä. "Löysä" Salonen ajoi Peugeot 205:llä, joka oli kauden paras ja luotettavin auto Audin ja Lancian kärsittyä murheista.

Tallikaveri Vatanen aloitti kahdella voitolla, mutta Salonen oli paras Portugalissa. Ennen Jyväskylää hän vei peräkkäiset kisat myös Kreikassa, Uudessa-Seelannissa ja Argentiinassa, jossa Vatanen joutui hengenvaaralliseen onnettomuuteen.

Salonen kertoi Tomin nuoteista -podcastissa, että autoon keväällä tullut isompi ratti ja harvempi hammastanko auttoivat ajamista merkittävästi.

– Ei ollut yksinkertaisesti voimaa vääntää rattia ilman ohjaustehostinta. Olin aina erikoiskokeiden alussa nopeampi, mutta voimat loppuivat kesken.

– Se oli sellainen auto, että sillä pystyi venymään paljon. Oli sellainen tunne ja varma olo siitä, ettei minua voita kukaan.

Sanavalmiin väriläiskän Timo Salosen parhaat vuodet osuivat 1980-luvun puoliväliin. Kuva: Markku Ojala / Compic / AOP

Jyväskylän voitto ennen Ruotsin Stig Blomqvistia ja Markku Alénia käynnisti juhlat, ja kymmenet toimittajat piirittivät tuoretta mestaria. Helsinkiinkin piti lähteä yllättäen.

– Olin ihan loppu kertakaikkiaan sen kisan jälkeen. Totta kai juhlimme myöhään yöhön, ja menin nukkumaan varmaan viideltä aamulla. Kahdeksalta soi puhelin, että pitäisi lähteä ajamaan Pasilaan Ranskan television haastattelua varten.

– Sanoin, että joku kuski pitäisi saada, enkä välittäisi itse ajaa. Muutaman minuutin takia ajettiin sinne ja heti takaisin Jyväskylään. Ihan hullu reissu, eikä siinä ollut järkeä, mutta piti käydä siellä pällistelemässä.

Kankkunen nousi kabinetissa mestariksi

Seuraavalle, B-ryhmän autojen viimeiselle kaudelle Juha Kankkunen siirtyi Toyotalta "Pösön" rattiin, ja Laukaan suuri mies lähti hakemaan uransa ensimmäistä titteliä Salosen tallikaverina. Kankkunen tunsi paineet niskassaan, sillä tekosyitä ei ollut.

– Pääsin parhaaseen autoon, ja se oli vähän sellainen "tulos tai ulos" -tilanne. Jos et tällä pärjää, sitten et ole riittävän hyvä, Kankkunen muisteli omassa podcast-jaksossaan.

Kankkunen voitti Ruotsissa ja kauden puolivälissä Kreikassa sekä Uudessa-Seelannissa. Korsikalla hän ei ollut paikalla, kun kauden ensimmäisen kisan Montessa voittanut Henri Toivonen menehtyi rajussa ulosajossa.

– Olinkohan laittamassa ruokaa kotona tai jotain, kun joku muistaakseni tiimistä soitti ja kertoi, että näin oli käynyt. Ei ollut häävi hetki.

Kauteen mahtui draamaa myös Portugalissa, kun isäntämaan Joaquim Santosin Ford RS200 syöksyi holtittomasti tien vieressä kisaa seuranneeseen väkijoukkoon. Neljä ihmistä kuoli ja 32 loukkaantui. Kaikki tehdastiimit vetäytyivät kisasta, jota kuitenkin jatkettiin.

– Minulta löytyi huollossa auton ilmanottoaukosta sormet. Joku oli yrittänyt koskea autoon kädellään. Aloimme tuijottaa toisiamme ja totesimme, ettei tämä touhu voi näin jatkua.

Suomalaiset dominoivat kautta, ja oheisesta klipistä voi katsoa menoa sinivalkoisten neloisvoittoon päättyneestä RAC-rallista.

Mestaruus ratkesi lopulta dramaattisesti ja kabinetin kautta. San Remon kilpailussa Peugeotit hylättiin laittomien pohjapanssareiden takia, mutta myöhemmin ranskalaisten protestin jälkeen FIA totesi katsastajien tehneen virheen.

Lancian Markku Alén ehti juhlia Yhdysvaltojen viimeisen osakilpailun jälkeen maailmanmestaruutta kymmenen päivää, kunnes FIA hylkäsi San Remon kisan tulokset ja Kankkunen nousi mestariksi.

Urallaan lopulta neljä mestaruutta voittanut Kankkunen ja tallipomo Jean Todt olivat Pariisissa FIA:n kokouksessa paikalla.

– Todtin kanssa lähdettiin sieltä käsi pystyssä ja illalla mentiin Moulin Rougeen syömään. Ei sitä oikein uskonut itsekään, että tämä näin voisi mennä, mutta niin se vaan meni.

Mäkisen vakuuttava vuosi

Vuodet 1996–1999 olivat Mitsubishin ja Tommi Mäkisen juhlaa. Vuoden 1996 ensimmäinen mestaruus Lancer Evo 3:lla tuli vakuuttavalla tyylillä, sillä hän voitti kauden yhdeksästä kilpailusta viisi.

Vuosi alkoi voitoilla Ruotsissa ja Keniassa, ja lisää mannaa tuli Argentiinassa, Jyväskylässä ja Australiassa, jossa mestaruus varmistui vastoin Mäkisen omia odotuksia jo kaksi kisaa ennen päätöstä.

San Remossa kauteen tuli pieni tahra, kun Mäkinen ajoi ulos heti avauspätkällä (siirryt toiseen palveluun) ja kartanlukija Seppo Harjanne satutti selkäänsä. Subarun Colin McRae voitti kaksi viimeistä kilpailua, mutta Mäkinen voitti mestaruuden selvästi 31 pisteen erolla edesmenneeseen skottiin.

Oheisesta klipistä voi katsoa, kuinka Mäkisen mestaruusvuosi eteni.

Grönholm on viimeisin mestari

Viimeisin suomalaismestari on kaksi maailmanmestaruutta Peugeot 206:lla 2000 ja 2002 voittanut Marcus Grönholm. Inkoolaisen ei ollut tarkoitus ensimmäisellä mestaruuskaudella edes ajaa täyttä sarjaa, mutta Ruotsissa tullut uran ensimmäinen voitto alkuvuodesta nosti juuri 32 vuotta täyttäneen suomalaisen osakkeita.

– Aloimme olla jonkinlaisessa MM-taistelussa mukana, ja muistan "Timpan" (kartanlukija Timo Rautiainen) sanoneen Corradolle (tallipäällikkö Provera), että anna meille ne asfalttikisatkin. Kataloniassa olimme sitten viivalla ja ajoimme viidenneksi, Grönholm muisteli Tomin nuoteista -podcastissa.

Ruotsin rallin jälkeen Grönholm piipahti Arto Nybergin vieraana Ylen Aamu-TV:ssä, ja vierailun voi katsoa oheisesta klipistä.

Marcus Grönholm ajamassa Ruotsin MM-rallin voittoon Karlstadissa helmikuussa 2000.

Grönholmin kultavuosi sisälsi voitot Uudessa-Seelannissa, Jyväskylässä sekä Australiassa, jonka voitto irtosi, kun Tommi Mäkinen hylättiin sääntöjen vastaisen turbon takia. Kauden päätöskisassa Walesissa Grönholmin kakkossija riitti uran ensimmäiseen mestaruuteen Mäkisen neljän vuoden valtakauden jälkeen.

– Kyllä jännitti ajaa sitä viimeistä pätkää. Kuuntelin vain ääniä autosta.

– Kun voittaa ensimmäisen kerran, jotenkin siinä tulee se itseluottamus, että pystyn tekemään tämän. Jossain takaraivossa se on.

Grönholmia juhlittiin prameissa puitteissa Ilmalan areenassa heti mestaruutta seuranneena päivänä.

– Meillä oli paikan päällä jotkut tiimin juhlat, mutta aika rauhallisesti mentiin. Seuraavana päivänä Hjallis (Harry Harkimo) kumppaneineen oli kerännyt sinne kavereita ja yhteistyökumppaneita. Hän hoiteli silloin kotimaan yhteistyökumppanuuksiani.

Lue myös:

Uudessa-Seelannissa on tehty huima suomalainen ralliennätys, jota edes Kalle Rovanperä ei riko – katso MM-rallin aikataulu ja lähetysajat

Jättääkö Ott Tänak Hyundain? Managerivelho Timo Jouhkilta jyrkkä kanta Toyota-paluuseen – asiantuntija Miikka Anttila on toista mieltä

Miten ihmeessä Esapekka Lappi ajoi keikkakuskina uransa parhaan kauden? Suomalainen kertoo kehityksestä ja uskoo, että työt jatkuvat

Suosittelemme sinulle