Hyppää sisältöön

Kun Emilia Antin, 26, elämällä ei ollut suuntaa, hän olisi kaivannut helppoa tapaa selvittää, mistä saa apua – nyt sellainen palvelu on olemassa

Ongelmat itsetunnossa ja vaikeuksien voittamisessa nousevat esille kännykällä tai läppärillä käytettävästä Zekki-palvelusta. Asiantuntijoiden kehittämä palvelu auttaa nuoria ymmärtämään omaa elämäntilannettaan ja tarjoaa siihen tukea.

Nuorten hyvinvointia edistävästä Zekki-palvelusta on saatu Oulussa hyviä kokemuksia. Nuoret ovat kokeneet, että tällaisen maksuttoman palvelun olemassaolo luo turvallisuudentunnetta.
Nuorten hyvinvointia edistävästä Zekki-palvelusta on saatu Oulussa hyviä kokemuksia. Nuoret ovat kokeneet, että tällaisen maksuttoman palvelun olemassaolo luo turvallisuudentunnetta.

Kun ajattelet nykyhetkeä, niin kuinka tyytyväinen olet päivittäiseen pärjäämiseesi?

Tämä on yksi kymmenestä kysymyksestä, joka esitetään uudehkossa, nuorille suunnatussa Zekki-palvelussa. Kysymyksiin vastattuaan nuori saa tiedon omista vahvuuksistaan sekä asioista, joihin kannattaisi hakea apua.

Tällaiselle palvelulle 26-vuotiaalla Emilia Antilla olisi ollut tarvetta pari vuotta sitten, kun hän ei ollut vielä hakenut apua ongelmiinsa, eikä tiennyt, mihin tahoon kannattaisi ottaa yhteyttä. Hän myös koki haastavaksi etsiä tietoa tarjolla olevista palveluista ja kuvaileekin tiedonhakua pompotteluksi nettisivulta toiseen.

– Nyt minulla on jo selkeämpi suunta, ja tiedän mihin mennä. Käyn tällä hetkellä läpi kuntoutusta ADD:een, ADHD:een, autismiin ja aspergeriin. Mutta aiemmin olisin varmasti tätä kautta löytänyt helpommin suuntaa sille, mistä apua kannattaisi lähteä hakemaan, Antti pohtii.

Palvelun kehittämisessä mukana ollut Oulun Diakonia ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Reija Paananen kertoo, että juuri hajanaisen tiedon vuoksi Zekki-palvelua lähdettiin alun perin kehittämään.

– Huomattiin, että tarjolla oli jo valmiiksi paljon sellaisia palveluita, joihin nuoret kokivat tarvetta. He eivät vain tienneet niistä. Lähdimme pohtimaan, miten tietoisuutta saataisiin lisättyä, Paananen selittää.

Tavoitteena rohkaista hakeutumaan juttusille

Palvelu tarjoaa nuorelle ymmärrystä omasta elämäntilanteesta ja ehdottaa siihen sopivia tukipalveluita. Tarjotut tukipalvelut voivat liittyä esimerkiksi mielenterveyden haasteisiin, taloudellisiin ongelmiin tai yksinäisyyteen.

Zekin myötä Paananen kertoo huomanneensa, että eniten nuoret kokevat haasteita itsetunnon ja vaikeuksien voittamisen osa-alueilla.

Siitä, päätyykö kyselyn loputtua ottamaan yhteyttä tarjottuun tukipalveluun, päättää nuori itse.

– Nuorilla on vahva yksin pärjäämisen ajatus. He miettivät, onko oma tilanne niin paha, että siihen tarvitsee tukea. Zekki tuo rohkaisua siihen, että aiheesta olisi syytä jutella jonkun kanssa, Oulun DIAKin erityisasiantuntija Reija Paananen kertoo.

Oulun DIAKin erityisasiantuntija Reija Paananen kertoo, että alkuvaiheessa nuoret haastattelivat toisiaan siitä, millaiselle tuelle he kokevat tarvetta. Tämän myötä huomattiin, että kaivattuja tukipalveluita oli jo olemassa, mutta niistä ei tiedetty. Tästä lähti idea palvelusta, jonka kautta nuoret voitaisiin ohjata tuen piiriin. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle

Palvelun olemassaolo koetaan tarpeelliseksi

Zekki-palvelu on ollut käytössä puolitoista vuotta, ja se on kerännyt kehuja niin nuorten kanssa toimivilta ammattilaisilta kuin myös nuorilta itseltään. Tähän mennessä palvelulla on ollut yhteensä noin 70 000 käyttäjää koko Suomessa. Digitaalista palvelua voi käyttää sekä tietokoneella että puhelimella.

Antti pitää tärkeänä sitä, että tällainen palvelu on nyt kehitetty. Ylen pyynnöstä hän vastasi Zekin esittämiin kysymyksiin ja hänen mukaansa palvelun tarjoamat tulokset vastasivat hyvin hänen omaa elämäntilannettaan.

– Toin ilmi mielenterveysongelmat, koska ne ovat itselleni akuutteja. Tukipalveluiksi tarjottiin muun muassa kriisikeskusta ja Sekaisin-chattia, Antti kertoo.

27-vuotias Soile Kinnunen opiskelee parhaillaan sosionomiksi ja kokee Zekin hyvänä työvälineenä myös ammattinäkökulmasta. Sen avulla pystyy kartoittamaan asiakkaan tilannetta siitä, missä elämän osa-alueilla hän mahdollisesti kaipaisi tukea.

– Ja onhan se hyvä puheeksi ottamisen väline. Voi kysyä nuorelta, miksi hän on valinnut minkäkin numeron eri kysymysten kohdilla, Kinnunen pohtii.

Emilia Antti (vas.) ja Soile Kinnunen pitävät Zekki-palvelun olemassaoloa tärkeänä, mutta kokevat sen olevan vielä tässä vaiheessa valitettavan tuntematon monelle. Myös Reija Paananen myöntää, että palvelun tunnetuksi tekemisessä riittää työtä. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle

Palvelu on tullut jäädäkseen, mutta valmis se ei vielä ole

Viime vuonna Zekki palkittiin Euroopan parhaana sosiaalisena innovaationa lähes 600 ehdotuksen joukosta. Tästä palkinnoksi tuli 50 000 euroa palvelun kehittämiseen.

Tänä syksynä kehityksessä otettiinkin harppaus eteenpäin, kun se liitettiin kansalliseen Aurora AI -tekoälyverkkoon. Tämän myötä aiemmin ainoastaan valtakunnallisia tukipalveluita tarjonnut Zekki uudistui siten, että tarjolle tulivat myös paikkakuntakohtaiset tukipalvelut.

Oulu on ollut kehitystyössä pilottipaikkakunta ja paikkakuntakohtaisia tukipalveluita on tarjottu alusta saakka. Uudistuksen myötä kasvokkaisia palveluita tarjotaan nyt ympäri Suomen.

Vaikka palvelu on uudistunut jo tähän mennessä runsaasti, ei sen kehitystyö ole vielä valmis.

Zekki-palvelu tallentaa annetut taustatiedot sekä vastaukset täysin nimettömänä, eikä niiden perusteella voida tunnistaa ketään. Paananen kuitenkin kertoo, että myöhempää kehitystyötä varten he keräävät tietoa muun muassa siitä, millaisia palveluita nuoret valitsevat suosikikseen.

– Pyrimme siihen, että kerättyä tietoa voitaisiin hyödyntää myös nuorten palveluiden kehittämisessä. Hyvinvoinnista voidaan saada esimerkiksi hyvinvointialue-kohtaista tietoa, Paananen toteaa.

Millaisia kokemuksia sinulla on oikean avun löytämisestä? Voit keskustella aiheesta 30. syyskuuta klo 23 saakka.

Lue lisää:

Lähihoitajaopiskelija Latifa Jama pelkäsi jäävänsä yksin uudessa koulussa – yhä useampi nuori voi huonosti, ja siihen etsitään kuumeisesti ratkaisuja

Yliopisto kehitti nuorille digipelin mielenterveyden edistämiseen – professori: "Oppeja mielen hyvinvointiin pitäisi opettaa jo koulussa"

Kolmasosa nuorista aikuisista kokee elämänsä merkityksettömäksi, kertoo tuore tutkimus

Suosittelemme sinulle