Hyppää sisältöön

Carolyn Cade toi poikansa Suomeen ja liikuttui kyyneliin saatuaan käsiinsä vanhan lapsuudenkuvan – yhden päivän aikana löytyi 23 uutta serkkua

Carolyn Cade on aina tiennyt olevansa suomalainen, mutta vasta tänä kesänä matkalla Suomeen hän löysi poikiensa kanssa isoisänsä kotikylästä 23 uutta serkkua. Erityisesti Yhdysvalloista halutaan juurimatkailla Suomeen.

Carolyn Cade liikuttui kyyneliin, kun eräs uusista sukulaisista ojensi hänelle vanhan mustavalkoisen kuvan, jossa Carolyn istuu äitinsä Edna Maria Kumpulan sylissä pienenä tyttönä. Kuva on vuodelta 1939 ja keskellä on Carolynin isoäiti Kaisa Eerika Kumpula, joka on kotoisin Kummunkylästä. Kuvassa on kaikki Kaisan lapset ja lapsenlapset. Kuva oli lähetetty Amerikasta sukulaisille Suomeen amerikanserkkujen sota-aikana ja sen jälkeen lähettämien avustuspakettien mukana. Kuva: Anne Petranen

Nuori nainen kuulee Petsamon Pummangissa tuoreen aviomiehensä hukkuneen kalastusaluksella pohjoisella Jäämerellä. Ensimmäistä lastaan odottava tuore leski tekee päätöksen: hän lähtee vanhempiensa kanssa Amerikkaan. Matkalla hän menettää syntymättömän poikansa.

Samaan aikaan vaurauksien perässä Amerikkaan lähtevät myös kaustislaiset veljekset. Kovia kokenut suomalaisnainen rakastuu heistä toiseen. Avioliittoon syntyy tytär, josta tulee myöhemmin Carolyn Caden äiti.

Carolyn Caden isoisovanhemmat ovat isän puolelta kotoisin Lapista, Kemijärven Kummun kylästä. Carolynin isän vanhemmat tapasivat opiskeluaikanaan Minneapolisissa, saivat Amerikassa kymmenen lasta, joista kuopus oli Carolyn Caden isä.

Carolyn Cade Minnesotasta on sataprosenttisesti suomalainen. Hänen ei ole tarvinnut tehdä dna-testiä. Nyt hän halusi siirtää tietoisuuden omista juuristaan ja identiteetistään seuraavalle sukupolvelle matkustamalla Suomeen. Mukaan reissulle hän otti poikansa Davidin ja Stephenin.

– Olen tiennyt aina olevani suomalainen, sukumme on pitänyt kirjaa vanhoista tapahtumista. Isovanhempani äidin ja isän puolelta ovat Suomesta. Sataprosenttinen suomalainen siis, naurahtaa Carolyn, eläkkeelle jäänyt opettaja.

Suomalaisen tunnistaa rakkaudesta saunaan

Carolyn on käynyt Suomessa aikaisemminkin noin 40 vuotta sitten äitinsä kanssa. Nyt hän halusi näyttää pojilleen Suomen.

– On ollut ihana seurata Davidia ja Stephenia, kuinka suomalaisilta he näyttävät täällä, tuntevat kuin olisivat kotona, sanoo Carolyn Cade ylpeänä.

Carolyn Cade ja hänen poikansa David ja Stephen piipahtivat myös Inarissa matkansa aikana. Siellä heitä kiinnosti Siidan näyttely ja varsinkin tiedot Petsamosta. Carolynin isoäti lähti Amerikan matkalleen Petsamom Pummangista aikanaan. Kuva: Jarmo Siivikko / Yle

Carolynin pojat tiesivät, että heidän juurensa ovat jossain eksoottisessa maassa nimeltä Suomi.

– Olen tiennyt teini-iästä asti, että olen suomalainen. Kaikki tavat ja toimet ovat olleet kovin erilaisia kuin naapureilla. Joulua vietettiin omalla tavalla ja saunassa käytiin. Kaiken kulttuurillisen perimän olen saanut suomalaiselta puolelta perhettäni. Isäni on saksalainen, sieltä ei juurikaan vaikutteita herunut, David Cade, Carolynin vanhempi poika kertoo.

Nuorempana David oli hiukan vaivautunut, kun piti mennä saunaan, nykyään on toisin. Mikään ei voi enää estää hänen saunomistaan. Suomen matkalla majapaikkojen valinta tehtiin sillä perusteella, onko niissä sauna vai ei.

Ihminen haluaa tietää, mihin kuuluu

Juurimatkaohjaaja Päivi Suutari Omaislinkistä sanoo ihmisen perustarpeisiin kuuluvan tietää, mihin kuuluu. Kun haetaan identiteettiä, samalla haetaan itseään ja sitä jatkumoa, jonka osana henkilö on.

– Näen tämän hyvinkin kasvavana ja kestävää matkailua tukevana matkailun muotona. Tavoitteena ei ole nähdä mahdollisimman paljon mahdollisimman lyhyessä ajassa, vaan nimenomaan porautua hyvinkin syvällisesti yhteen paikkaan, sanoo Suutari

Matkahakukone Momondo.fi kysyi viitisen vuotta sitten 7 200 ihmiseltä ympäri maailmaa, mukaan lukien 406 suomalaiselta: mitä tekisit jos kuulisit, että sinulla on sukujuuria maassa, josta et tiennyt tulevasi? Noin puolet kaikista vastaajista kertoi haluavansa oppia tuntemaan maan paremmin tai jopa tahtovansa matkustaa sinne (siirryt toiseen palveluun).

Juurimatkaohjaaja Päivi Suutarin mukaan yksi kasvavista trendeistä matkailussa on oppia lisää niistä monista etnisyyksistä, jotka ovat osaltaan olleet muovaamassa meitä. Ihmiset haluavat tutkia sukujuuriaan ja jopa vierailla etnisen perimänsä alkulähteillä. He kokevat kasvavaa kiinnostusta siihen kulttuuriin, ihmisiin ja maahan, josta heidän biologiset esi-isänsä tulevat. Kuva: Päivi Suutari

– Omia juuriaan hakeva matkailija ei kulje samoja reittejä kuin perinteinen matkailija, vaan haluaa syventää kokemustaan ja tietoisuuttaan ja tarvitsee siihen paikkakuntalaisten apua, sanoo Suutari.

Pohjolasta muutettiin 1800-luvun lopulla massoittain Amerikkaan paremman elämän toivossa. Maastamuuttajat ja heidän jälkeläisensä muodostivat meren takana etnisen yhteisön, jonka kulttuuri ja identiteetti on säilynyt sukupolvien ajan suhteellisen vahvana.

Juurimatkailu Yhdysvalloista Suomeen on kasvussa. Vanheneva sukupolvi haluaa siirtää tietoisuutta sukujuurista nuoremmilleen. Näin sanovat sekä Suutari että vasta itsekin juurimatkan poikiensa kanssa tehnyt Carolyn Cade.

Niin samannäköisiä, että sukulaisuudesta ei epäilystäkään

Carolyn Caden päätettyä viedä aikuiset poikansa juurimatkalle Suomeen hän haki sukulaisia netin välityksellä.

Rovaniemeläinen opettaja Anne Petranen kuuli amerikanserkuista Kumpuloiden sukusivun kautta. Siellä Carolyn Cade kyseli mahdollisten sukulaistensa perään. Petranen ilmoittautui sukulaiseksi ja sovittiin, että Cadet tulisivat Rovaniemelle ja tapaisivat Annen ja hänen miehensä Pepen. Vierailu tehtiin myös Kemijärvelle Kummunkylään, jossa seuruetta odotti yllätys.

– Kylälle oli katettu juhlapöytä täynnä perinteisiä herkkuja ja väkeä oli kuin pipoa. Kaikki olivat vastaanottamassa amerikanserkkuja. Tunnelma oli ainutlaatuisen käsinkosketeltava, jopa liikuttava, muistelee Petranen.

Kumpulan sukua Kemijärven Kummunkylässä. Vasemmalla Anne Petranen, etualalla Stehen ja Carolyn Cade ja David Cade kolmas vasemmalta. Kuva: Anne Petranen

Cadet löysivät lisää uusia sukulaisia. Kummunkylässä Cadeja odotti paljon Kumpulan sukua. Uusia serkkuja kirjattiin ylös 23 kappaletta. Kaustiselta löytyi sitten myöhemmin vielä lähes saman verran lisää.

– Oli lähes taianomaista nähdä, kuinka samanlaisia nämä Caden veljekset olivat meidän Kumpulan suvun miesten kanssa. Samaa näköä ja samanlaisia elkeitä. Ei ollut epäilystäkään sukulaisuudesta, toteaa Anne Petranen, itsekin Kumpula.

David Cade huomasi saman ja oli hieman hämmentynyt, mutta silti onnellinen ollessaan esi-isiensä mailla.

– Me ihmiset olemme samanlaisia kaikkialla, se on ällistyttävää. Olen tuntenut koko ajan olevani kotona ja ihailen teidän tapaanne elää ja rakentaa. Kaikkialla on niin siistiä ja arkkitehtuurinne on hienoa, sanoo David Cade

David Cade tuntee suomalaisuuden ikään kuin olevan elävä orgaaninen asia hänen sisällään, ei niinkään jotain mitä on sattumalta googlettanut.

– Amerikassahan kukaan ei ole kotoisin sieltä, joten on hyvä tietää, mistä on kotoisin, pohtii David Cade.

"Juurimatkailijat eivät etsi halvinta vaan asiantuntevinta vaihtoehtoa"

Suomessa juurimatkailu on jäänyt vielä hieman vähemmälle huomiolle. Tämä saattaa johtua siitä, että juurimatkailu ei ilmiönä (siirryt toiseen palveluun) ole välttämättä vielä kovin voimakas. Se saattaa johtua yksinkertaisesti siitä, ettei sen mahdollisuuksia ole vielä tunnistettu.

– Puhutaan matkailusta, joka on niin merkityksellistä ja se voi olla hyvin voimauttavaa ja eheyttävää. Hyvin harva matkailumuoto tähän pääsee, jos yksikään, toteaa juurimatkaohjaaja Päivi Suutari.

Monet matkailijat ovat mielellään valmiita maksamaan selvitystyöstä ja yksilöllisistä matkajärjestelyistä.

– Kokemukseni mukaan juurimatkailijat eivät etsi halvinta vaan asiantuntevinta vaihtoehtoa. Tehdylle "käsityölle" saa siten myös katetta, sanoo Suutari.

Suomen Lapista löytyy paikkoja ja matkailutoimintaa, joiden ympärille voisi kehittää myös juurimatkailua. Varsinkin, jos alueelta on aikanaan lähdetty pois.

– Esimerkiksi Salla on aito ja kestävästi kehitetty matkakohde, ja näen erinomaisena sen valmiudet myös juurimatkailun kehittämiselle, Suutari toteaa.

Geenitestien tai perimätiedon avulla ihminen saattaa löytää kohteita, johon ei muuten olisi välttämättä matkustanut, ja samalla löytää aivan uuden osan itsestään, joka nostattaa ihmisen itsetuntoa ja vahvistaa identiteettiä. Syntyy halu matkustaa kohteeseen, jossa esivanhemmat ovat joskus asuneet.

Carolyn Caden pojat saivat kokea juurimatkailun myötä olevansa kotona, vaikka vierailivat Suomessa ensimmäistä kertaa elämässään.

Mikä merkitys suvun tuntemiselle on ja miten sitä voisi hyödyntää matkailussa? Keskustele artikkelissa Yle-tunnuksella 3.10. kello 23 saakka.

Lue myös:

Dna-kartoitusten tekeminen on yleistynyt vauhdilla viime vuosina – myös yhä useampi nuori on kiinnostunut perimästään ja sukututkimuksesta

Suosittelemme sinulle