Hyppää sisältöön

Vieraiden kielten suosio laskee edelleen kouluissa – suomalaisten kielivaranto köyhtyy

Pääsykoeuudistus suosii matematiikkaa kielten kustannuksella. Yläkouluissa valinnaisaineiden määrä on kasvanut ja kielet ovat jääneet käytännön taitoja kartuttavien kurssien varjoon. Tänään vietetään Euroopan kielten päivää.

Vieraiden kielten opiskelun suosio on laskussa pohjalaiskouluissa. Trendi on sama valtakunnalllisesti. Kuva: Yle/Lone Videstam

Vieraiden kielten suosio on laskenut jyrkästi pohjalaiskouluissa 30 vuoden aikana. Sama kehitys näkyy koko maassa.

Pahiten on kärsinyt saksan kieli, arvioi Etelä-Pohjanmaan kieltenopettajien puheenjohtaja Hanna Olli. Hän on espanjan ja ranskan opettaja Seinäjoen yläkouluilla ja lukiossa.

– Lyhyen kielen yo-koepäivänä 90-luvulla lukion sali oli aika lailla täynnä. Meitä oli siellä noin 60 saksan, 20 ranskan ja 10 venäjän kirjoittajaa.

Olli kertoo, että 2010-luvulta lähtien lyhyen kielen yo-kirjoituksiin on osallistunut kaikkiaan vähän toistakymmentä opiskelijaa. Jokaista kieltä kirjoittaa vain muutama opiskelija.

Monta syytä taustalla

Syitä vieraiden kielten vetovoiman laskuun on monia, muun muassa opetusryhmien minimikokovaatimukset.

– Seinäjoen yläasteilla pitää olla 12 valintaa, ennen kuin vieraan kielen ryhmä perustetaan. Seinäjoen lukiossa on puolestaan ylellinen tilanne, kun minimikokovaatimusta ei ole, Hanna Olli toteaa.

Pääsykoeuudistus on myös omiaan vähentämään vieraiden kielten opiskelijoita.

– Uudistus kannustaa opiskelijoita valitsemaan kielten sijasta pitkän matematiikan, koska matematiikasta saa pisteitä melkein missä pääsykokeissa vain.

Myös peruskoulussa vieraat kielet jäävät varjoon, kun valinnaisaineiden kirjo on moninkertaistunut muutamassa vuosikymmenessä.

– Tarjolla on niin paljon muuta mukavaa opiskeltavaa. Yläasteella saattaa toteutua useampikin rinnakkainen leivonta-, palloilu- tai koruntekokurssi, mutta vieraista kielistä saadaan juuri ja juuri yksi ryhmä kokoon, Hanna Olli selvittää.

"Äärimmäisen vakava tilanne"

Keski-Pohjanmaan kieltenopettajien puheenjohtaja Hilkka Rauhala kuvaa tilannetta äärimmäisen vakavaksi, koska se heikentää koko kansakunnan kielivarantoa.

Rauhala on erityisen huolissaan toisen kotimaisen kielen ja vähemmän opetettujen kielten, kuten saksan, ranskan, espanjan ja venäjän, osaamisen tasosta.

Hanna Olli ja Hilkka Rauhala kokevat, että Suomessa tarvitaan korkeamman tahon päätöksiä, jotta kielten vetovoima palautuisi.

Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Outi Vilkuna sanoo, että opiskeltavien vieraiden kielten alamäki lähti 1990-luvun lopun päätöksistä, jotka johtivat kunnissa aiempaa vähäisempään koulujen kielitarjontaan.

Myös erilaiset ammattillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen koulutusuudistukset ovat Vilkunan mukaan olleet omiaan vähentämään kiinnostusta kieliä kohtaan.

– Tilanne on ollut jo jonkin aikaa hälyttävä ja se on vaikeutunut edelleen.

Kuva: Bengt Östling / Yle

Kuntalaisaktiivisuudelle olisi tarvetta

Outi Vilkuna toivoo, että perheissä vanhemmat aktivoituisivat ja pyrkisivät vaikuttamaan omien asuinkuntiensa koulujen kielitarjontaan.

– Monipuolinen kielitaito avaa edelleen ovia työmaailmassa.

Suomalaisten kielivarannossa on tapahtunut kuitenkin jotain myönteistäkin: Suomessa puhutaan nykyään aiempaa useampia kieliä.

– Meillähän on maahanmuuttoa ja sitä kautta kielivarantoon on tullut sellaisia kieliä, joita ei ole meillä aikaisemmin puhuttu. Muutamat kieliryhmät ovat myös vahvistuneet, Outi Vilkuna muistuttaa.

Englanti ylivoimaisesti valituin – tasoeroja siinäkin

Ylivoimaisesti valituin kieli kouluissa on edelleen englanti, mutta myös sen osaamisessa oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet suuriksi, arvioi Kaustisen musiikkilukiossa englantia opettava Hilkka Rauhala.

– Parhaimmat puhuvat englantia lähes samalla tasolla kuin kieltä äidinkielenään puhuvat. Heikoimmat eivät hallitse edes perussanastoa ja -rakenteita. Puhumattakaan, että he pystyisivät kommunikoimaan kielellä.

Hilkka Rauhala toteaa, että koulujen vähäisillä kieliryhmillä on vaikutuksensa myös kieltenopettajien työllisyyteen. Kollega Hanna Olli on laittanut merkille, että liikehdintää on jo näkyvissä muille aloille ja muihin tehtäviin.

– Monen opettajan tuntimäärä jää vähäiseksi. Itsekin opiskelin pari vuotta sitten kauppatieteiden maisteriksi, että olisi jotain, jos työt merkittävästi vielä vähenevät, Hanna Olli kertoo.

Tänään 26. syyskuuta vietetään Euroopan neuvoston nimeämää Euroopan kielten päivää (siirryt toiseen palveluun), jonka tarkoituksena on innostaa kansalaisia opiskelemaan kieliä. Euroopassa puhutaan yli kahtasataa kieltä.

Lue myös:

Venäjän kielen tulkeista on huutava pula: Suomessa pelätään kielen demonisoinnin vaikuttavan opiskeluun

Kielten opetus aikaistui, mutta kielitaito on vaarassa yksipuolistua – liian harva ekaluokkalainen saa valita ensimmäisen vieraan kielen

Suosittelemme sinulle