Hyppää sisältöön

Oravat kiipeilevät ihmisten päällä Tampereen Hervannassa – syynä ruuan etsiminen

Tampereella Hervannan Ahvenisjärven kesyt ja ruoanhimoiset oravat ihastuttavat mutta myös ärsyttävät.

Orava syö pähkinää ja istuu ihmisen käsivarrella.
Luontokuvausta harrastava tamperelainen Aleksi Alatalo kertoo, miten oravan kohtaamisessa kannattaa toimia. Video: toimittaja ja kuvaaja: Juha Kokkala / Yle

Innokas orava voi ruuan toivossa kiivetä ihmisen jalkaa ylöspäin. Tampereen Hervannassa tiheän asutusalueen keskellä sijaitsevan Ahvenisjärven ympäristössä oravat ovat kiipeilleet jopa pitkin ihmisten kehoa.

Nämä some-ajan oravat ovat tottuneet ihmisiin ja siihen, että niistä otetaan kuvia.

Luontokuvausta harrastava tamperelainen Aleksi Alatalo on jo parin vuoden ajan tehnyt tuttavuutta Ahvenisjärven oravien kanssa.

– Käyn täällä vähintään kolme neljä kertaa viikossa. Annan niille muutaman pähkinän, otan niistä kuvia ja julkaisen sosiaaliseen mediaan muiden iloksi.

Aleksi Alatalo käsittelee oravia jo tottuneesti. Kuva: Juha Kokkala / Yle

Rohkeat oravat tulevat suoraan kämmeneltä syömään pähkinöitä. Pitkin Alatalon kehoa on kiipeillyt kerralla jopa kolme oravaa.

– Kyllä minä ymmärrän ihmisiä, jotka pelkää oravia. Jos orava yrittää kiivetä housujen lahjetta pitkin ylös, niin pitää yrittää vain olla rauhallinen eikä panikoida.

Oravalla on jyrsijän hampaiden lisäksi terävät kynnet. Aleksi Alatalo opastaa, että jos kädessä on pähkinöitä niin kättä ei kannata pitää nyrkissä, silloin orava voi helposti puraista.

Oravat eivät näe punaista ja 5 muuta asiaa, joita et ehkä tiennyt pörröhännästä

Nuori orava voi tottua ihmisiin

Orava voi muutaman kuukauden ikäisenä oppia, minkä eliön tai ihmisen lähelle voi mennä. Jos orava silloin tottuu siihen, että ihmiseltä voi hakea ruokaa, se tekee niin jatkossakin.

– Orava on luonteeltaan hyvin utelias. Se on erittäin oppivainen ja älykäs ja sillä on hyvä muisti. Se muistaa, että tietyssä paikassa voi mennä ihmisen lähelle eikä ihminen tee mitään, sanoo Vapriikin luonnontieteellisen museon intendentti Tomi Kumpulainen.

Intendentti Tomi Kumpulainen pitää oravia oppivaisina ja älykkäinä. Kuva: Juha Kokkala / Yle

Kumpulainen ei tyrmää oravien ruokkimista, koska se on kaupungissa olevaa ihmisen ja luonnon rinnakkaiseloa. Toki siinäkin on riskinsä, sillä puremisen mahdollisuus on olemassa ja oravalta voi saada jonkin taudin.

Oravien tuttavallisuus ihmisiä kohtaan on hyvin paikallista. Puolen kilometrin päässä metsässä oravat voivat käyttäytyä ihan eri tavalla.

Oravalla on paikkansa luonnossa

Suomen luonnossa orava on Kumpulaisen mukaan erinomainen lisä luonnon monimuotoisuuteen. Se on petoeläimille ravintoa ja sillä on oma merkityksensä muun muassa puiden siementen levittämisessä.

Oravan pääravintoa ovat kuusen ja männyn siemenet. Kesällä oravalle maistuvat myös marjat, hyönteiset ja eläinravintokin. Näin syksyisin oravat piilottavat ruokaa talven varalle.

Ahvenisjärven oravat ovat tottuneet ihmisiin. Kuva: Juha Kokkala / Yle

Ravintotilanne vaikuttaa myös oravien määrään. Huonoina aikoina naaras voi saada vain yhden poikasen, kun taas suurimmissa poikueissa voi olla kymmenenkin poikasta.

Orava viihtyy kuusivaltaisissa vanhoissa metsissä. Se ei yleensä pesi nuorissa taimikoissa, koska riski jäädä petojen saaliiksi on suurempi. Orava elää keskimäärin 2–3 vuotta.

Lue myös:

Nämä oravat voivat hypätä jalkaan kiinni ruoan toivossa – oululaisella hautausmaalla kesyt kurret ovat säikäyttäneet ihmisiä

Suosittelemme sinulle