Hyppää sisältöön

Animalian raportin mukaan turkistarhauksesta voidaan luopua kestävästi – yksi vaihtoehto olisi laajentaa kasvihuoneviljelyä

Selvityksessä on tarkasteltu turkistarhauksen nykytilaa, vaikutusta työllisyyteen ja verotuloihin sekä tulevaisuuden vaihtoehtoja.

Animalian raportissa hahmotellaan vaihtoehtoja ja tarvittavia tukitoimia turkistarhauksesta luopumiseen. Arkistokuva. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Eläinsuojelujärjestö Animalian toimeksiannosta tehdyn raportin mukaan turkistarhauksesta voidaan luopua kestävästi.

Professori Eija Vinnarin laatiman raportin mukaan keskeistä on turvata toimeentulo niille noin 200 tarhaajalle, joille turkistarhaus on pääasiallinen tulonlähde.

Lisäksi tukea tarvitaan alueen elinvoiman ja elinkeinorakenteen sekä uusien liiketoimintojen kehittämiseen sekä turkisalalla työskentelevien ihmisten uudelleenkoulutukseen ja työllistymiseen.

Vinnarin mukaan yksi vaihtoehto olisi laajentaa kasvihuoneviljelyä.

– Lisäksi on paljon puhuttu uusista proteiininlähteistä kuten härkäpavusta tai lupiinista. Toinen vaihtoehto voisi olla viljellä niitä ja jalostaa niistä uusia kaupallisia proteiininlähteitä, Vinnari jatkaa.

Maakuntien elinvoimaan täytyy panostaa

Professorin mukaan alan rakennemuutos tulee ottaa yhdeksi painopistealueeksi valtion ja Pohjanmaan maakuntien aluekehittämiskeskusteluissa.

– Kunnat eivät siihen missään nimessä pysty yksin. Valtiolla on suuri rooli siinä, miten tämä rakennemuutos saadaan vietyä oikeudenmukaisesti ja kestävästi läpi, Vinnari toteaa.

Rakennemuutoksen kustannuksia on vaikea arvioida. Vinnari ehdottaakin, että perustettaisiin työryhmä, joka teettäisi yksityiskohtaisempia lisäselvityksiä ja pohtisi kustannuksia.

– Itse näkisin, että rahoitus ei välttämättä olisi ongelma. Se riippuu enemmänkin siitä, että jos tällainen rakennemuutos päätetään toteuttaa niin kuinka pitkä siirtymäaika siihen valitaan, koska mitä pidempi siirtymäaika on, sitä vähemmän oikeastaan tarvitaan julkista tukea.

Vinnarin mukaan raportin tarkoituksena oli selvittää turkistarhauksen nykytilaa Suomessa sekä pohtia, miten rakennemuutosta voitaisiin ennakoida, että se tulee tehtyä oikeudenmukaisesti tarhaajia kohtaan.

Aktiivisia turkistarhoja on Suomessa noin 600, joista 90 prosenttia pohjalaismaakunnissa. Raportin mukaan yli puolessa yrityksissä tarhaustoiminta on osa-aikaista. Raportin mukaan turkisalan merkittävyys Suomen valtiontaloudelle on hyvin pieni.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 28. syyskuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

Animalian tilaama raportti ehdottaa keinoja turkistarhauksen lopettamiseen – tarhaaja hämmästelee: "Yrittäjänä en näe siinä järkeä"

Edes syksyn turkishuutokauppa ei helpottanut turkisalan ahdinkoa

Turkiseläinten lannan hyötykäyttöä pelloilla tutkitaan tosimielellä – haasteena on sen käsittely kevyesti kuljetettavaan muotoon

Taloustutkimuksen kysely: Lähes 80 prosenttia vastaajista ei hyväksy turkistarhauksen tukemista

Suosittelemme sinulle