Hyppää sisältöön

Nord Streamin sabotaasi oli Saksan taloudelle viimeinen pisara – nyt Euroopan talousveturi pelkää, että teollisuus pakenee maasta

Jos energiakriisi pitkittyy, Saksassa voi alkaa "deindustrialisaatio" eli teollistumisen peruutusvaihe. Katso videolta, miksi maan talous hyytyy nyt pelottavan jyrkästi.

Kuihtuuko Saksan teollisuusmahti?
Kuihtuuko Saksan teollisuusmahti?

DÜSSELDORF / HELSINKI. Reinjoki on Saksalle kuin Saksan talous Euroopalle. Kun joki kuivuu, sen varrella sijaitseva talous näivettyy.

Länsi-Saksan teollisuus on riippuvainen Reinistä. Noin puolet joen rannoista on maatalouden käytössä. Joesta imetään myös juomavettä 20–30 miljoonalle ihmiselle.

Viime kuukaudet Reinin virta on ollut selvästi normaalia niukempi.

Vedenpinta on yhä niin matala, että monet proomut kantavat vain neljänneksen tavanomaisesta kuormastaan. Kivihiilivoimalat ovat jääneet ilman polttoainetta.

Korkea vesi, matala vesi, korkea vesi, matala... Teollisuus joutuu sopeutumaan Reinin vesimäärän voimakkaaseen vaihteluun. Joen länsiranta on Düsseldorfin kohdalla ollut kuivan kesän jäljiltä paljaana vielä syyskuunkin. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Saksan taloudessa on kuitenkin paljon Reinin kuivumista syvempiä ongelmia. Osa teollisuusyrityksistä joutuu panemaan lapun luukulle, koska niillä ei ole enää varaa kallistuneeseen energiaan.

Viime päivinä on puhjennut jopa keskustelu siitä, onko Saksassa alkamassa nopea "deindustrialisaatio" eli teollistumisen peruutusvaihe.

Paljon energiaa käyttävien yritysten johtajat pohtivat, onko tuotantoa enää mahdollista jatkaa Saksassa. Osasta tehtaita tulee kannattamattomia, kun energia kallistuu.

Esimerkiksi lääkkeitä, elektroniikkaa tai autonosia voisi tuottaa halvemmalla jo naapurimaa Ranskassa, mutta etenkin kehittyvissä maissa.

Proomut ohittavat Düsseldorfin Reinin itäranntaa pitkin, sillä länsiranta on kuiva. Reinin vesi tulee Sveitsin alppijäätiköiltä ja virtaa mereen Rotterdamin satamassa. Tutkijat arvioivat Alppien jääpeitteen puolittuvan vuoteen 2050 mennessä, mikä vähentää vettä myös monissa Euroopan joissa. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Nopea luisu taantumaan

Euroopan suurin talous vaipuu ennusteiden mukaan nopeaa vauhtia (siirryt toiseen palveluun) taantumaan, kun kansakunta lakkaa kuluttamasta tulevaisuuden pelossaan. Saksan suurin liikepankki Deutsche Bank (siirryt toiseen palveluun) ennustaa Saksan bruttokansantuotteen supistuvan ensi vuonna jopa 3,5 prosenttia.

Juuri torstaina liittokansleri Olaf Scholz varoitti saksalaisia energiasodan seurauksista. Energiakriisiä hallitus taltuttaa yli 200 miljardin euron tukipaketilla kansalaisille ja yrityksille kevääseen asti.

Talousministeriön mukaan maa häviää 60 miljardia euroa tänä vuonna ja sata miljardia ensi vuonna sen vuoksi, että se ei saa enää venäläistä kaasua vaan joutuu ostamaan kallimpaa energiaa muualta.

Ennen kaikkea kemianteollisuus on pahassa pinteessä, mutta myös esimerkiksi metalli-, sellu- ja paperitehtaat joutuvat lopettamaan tuotantoa.

Nämä ovat juuri niitä aloja, joilla Suomi käy kauppaa Saksan kanssa. Suomalaiset asiantuntijat ovat huolissaan.

Lampaat laiduntavat Reinin rannassa Düsseldorfin keskustan tuntumassa. Elokuu oli Euroopassa ylivoimaisesti kaikkien aikojen lämpimin. Lämpötila oli 1,7 astetta korkeampi kuin vuosien 1991–2020 keskiarvo, ja lähes asteen korkeampi kuin edellinen, vuoden 2018 ennätys. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Edessä tehokkuuden vallankumous

Saksassa on kaasukriisin vuoksi edessä tehokkuuden vallankumous. Se koskettaa myös Suomea Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Timo Vuoren mukaan.

Suomalaiset myyvät tavaraa ulkomaista eniten juuri Saksaan, ja Saksa myy sitä jalostettuna eteenpäin.

– Jos Saksan viennin kilpailukyky kärsii Aasian ja Amerikan suuntaan, niin se vaikuttaa välillisesti suomalaisiin yrityksiin, Vuori sanoo.

Saksa on Suomen kaikkein tärkein kauppakumppani. Niinpä sen ahdinko voi johtaa työpaikkojen vähentymiseen Suomen vientiyrityksissä.

– En usko, että Saksan teollisuus häviäisi, mutta se joutuu uudistumaan, ja se vie aikaa. Uudistumisessa se tarvitsee osaamista digitalisaatiossa, vihreässä siirtymisessä, energia- ja resurssitehokkuudessa, ja niissä Suomella on annettavaa Saksalle, Vuori sanoo.

Saksa on Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen maailman kolmanneksi suurin vienti- ja tuontimaa. Maassa on 74 satamaa. Kuvassa oleva Düsseldorfin satama on keskikokoinen. Naapurikaupunki Duisburgin satama on maailman suurin joenvarsisatama. Sen laiturit yltävät Reinin varrella lähes 40 kilometrin matkalle. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan Suomen vientiteollisuus tuntee vielä Saksan ongelmat nahoissaan, vaikka tilanne on vaikeampi monissa Keski-Euroopan maissa.

Suomen vienti Saksaan on kasvanut kuukausittain kuluneen vuoden aikana, mutta Tullin tuoreen tilaston mukaan se kääntyi laskuun heinäkuussa.

– Meillä monien koneiden ja laitteiden samoin kuin teräksen ja muiden metallien vienti suuntautuu aika paljon Saksaan, ja siinä mielessä tämä heikentää myös suomalaisten vientiyritysten näkymiä, Rehn sanoo.

Saksa on jo pari sataa vuotta ollut vahva teollisuusvaltio, eikä Rehn usko sen kovin paljoa muuttuvan nykyisestä kriisistä huolimatta.

– Pidemmällä aikavälillä riippuu, miten energiatalouden ja myös muun teollisuuden vihreässä siirtymässä onnistutaan. Se on sekä haaste että mahdollisuus Euroopan näkökulmasta, hän sanoo.

Nord Stream -sabotaasi tuhosi toiveet

Saksan liittohallitus kuvitteli (siirryt toiseen palveluun) vielä keväällä saavansa venäläistä kaasua vuoteen 2024 asti. Talousministeri Robert Habeck sanoi tuolloin, että nopeampi kaasuvirran katkaiseminen johtaisi tuhoon taloudessa.

Nyt virran katkaisikin Venäjä itse: ensin osittain kesällä ja kokonaan syyskuun alussa. Tällä viikolla paljastuneet valtavat reiät Nord Stream -kaasuputkissa tuhosivat lopullisesti toiveet Venäjän kaasuasiakkaaksi palaamisesta.

Tilanne on vakava. Vaikka kaasuvarastot ovat nyt yli 90-prosenttisesti täynnä talvea varten, niiden lasketaan tyhjentyvän taas ensi kevääksi.

Saksa rakentaa uusia nesteytetyn maakaasun terminaaleja, mutta nekään tuskin riittävät korvaamaan Venäjän maakaasua vielä ensi vuonna.

Proomut kuljettavat Sveitsin kautta Saksaan ja Hollantiin kiemurtelevaa Reiniä pitkin niin kivihiiltä, polttoöljyä, kemikaaleja, raaka-aineita ja romua kuin autonosia ja ruokaakin. Matkan varrella on kuusi isoa teollisuuskeskittymää. Düsseldorf on niistä Ruhrin vieressä. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Saksan ja Suomen välistä kauppaa tukevassa Saksalais-suomalaisessa kauppakamarissa on nähty myös kaasukriisin hyvät puolet suomalaisille.

Kun saksalaisista varaosista ja laitteista tulee kalliimpia, niitä ostetaan esimerkiksi Suomesta.

– Suomalaisen rautakauppatavaran, terässylintereiden, alumiiniprofiilien ja vanerien kysyntä Saksassa on jo kasvanut, kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller luettelee.

Kun suomalaisilla on myös kykyjä auttaa Saksaa uudistumisessa, nyt olisi Fellerin mukaan oikea hetki alkaa markkinoida suomalaisia tuotteita nykyistä aktiivisemmin Saksaan.

Myös kuivuus nostaa hintoja

Reinin toimitusketjut ovat vakavasti häiriintyneet. Kallistuva energia mutta myös vesireittien kuivuus nostaa hintoja ja kiihdyttää inflaatiota. Kysyntää olisi paljon enemmän kuin joella nyt pystyy kuljettamaan.

Yritykset ja talouselämä ovat jo aloittaneet sopeutumisen sisävesien ehtyviin virtoihin ilmastonmuutoksessa. Tulevina vuosina Reinillä nähdään nykyistä enemmän sähköistettyjä aluksia, jotka voivat kulkea matalissakin vesissä.

Vaikka Düsseldorfissa vedenpinnan ennustetaan alkavan nyt hitaasti kohota, esimerkiksi etelämpänä Koblenzissa ja Kaubissa vesi voi pysyä matalana koko syksyn, kertoo Euronews (siirryt toiseen palveluun).

Laskuvesikausi on vasta alkanut. Yleensä se kestää lokakuuhun, joskus marraskuuhunkin asti.

Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan klo 23:een saakka.

Aiheesta lisää:

Saksa joutuu nyt säästämään katuvalaistuksesta ja lämpimästä vedestä – maan kaasupula on riski koko Euroopalle

Kuivuus sekoittaa koko Euroopan taloutta – myös osa Suomesta on varoitustilassa: Katso, miltä näyttää Lohjan kuivalla pellolla

Ranskan Loiren jokilaakson kuivuus uhkaa myös viininviljelijöitä, eikä peltoja saa kastella – katso, miten matalalla vesi jo virtaa

Sveitsistä katosi kokonainen järvi, mutta kuivuuden rinnalle tulivat myös tulvat – Euroopan äärimmäiset sääilmiöt jatkuvat

Suosittelemme sinulle