Hyppää sisältöön

Tämä jättikurpitsa on Suomen suurin ja kaunein – jättikasvisten viljely on niin kovassa nosteessa, että seitsemän ennätystä meni uusiksi

Hauholainen Timo Iisakkila voitti jo toista kertaa Suomen mestaruuden jättikurpitsan kasvatuksessa. Tänä vuonna voitto tuli varakurpitsalla.

Hauholainen Timo Iisakkila ja 278 kiloinen jättikurpitsa jolla otettiin suomenmestaruus Jättikasviyhdistyksen järjestämissä SM-kisoissa syyskuussa 2022.
Hauholainen Timo Iisakkila ja äitinsä Marja ottivat viime vuonna Jättikasviyhdistyksen SM-kisoissa jättikurpitsasarjan voiton 306,2 kiloa painavalla kurpitsalla. Tänä vuonna Timon kasvattama jättikurpitsa jäi hiukan pienemmäksi, mutta mestaruus tuli silti.

Hauholainen Timo Iisakkila on mestari kasvattamaan jättikurpitsoita. Hän nappasi tänä vuonna Suomen mestaruuden Jättikasvisyhdistyksen SM-kisoissa 278-kiloisella kurpitsajärkäleellä. Kilpailut pidettiin lauantaina 24. syyskuuta Mäntsälässä Keudan Saaren kartanossa.

Mestaruus oli jättikurpitsoiden sarjassa Iisakkilalle toinen peräkkäinen. Viime vuonna Timo ja äitinsä Marja Iisakkila veivät mestaruuden 306,2 kiloa painavalla jättikurpitsalla.

Mestaruuskurpitsan kasvatus alkoi tänä vuonna huhtikuun loppupuolella. Aluksi taimi pidettiin visusti sisätiloissa. Toukokuun loppupuolella Timo Iisakkila siirsi silmäteränsä ulos kasvutunneliin, jonka hän rakensi viime vuonna.

– Siellä se oli tähän syyskuun kisapäivään asti.

Satoja tunteja työtä

Jättikasvisten kasvatus on nyt nosteessa, kisoissakin mukana oli hiljattain aloittaneita sekä ensikertalaisia.

Taimivaiheen jälkeen jättikasvisten kasvatukseen on pakko panostaa kunnolla.

– Versoja hoidetaan. Kun siihen alkaa kasvaa useampia kurpitsoja, niitä nypitään alkuvaiheessa pois ja valitaan yksi sopivalta näyttävä kurpitsa. Sitä lähdetään kasvattamaan, kertoo Timo Iisakkila.

Hän on panostanut myös möyheään maaperään. Siihen on sekoitettu eloperäistä maata, jota Iisakkila haki läheiseltä maankaatopaikalta.

– Hain peräkärryllisen kompostimaata, jossa oli puutarhajätettä, muun muassa lehtiä.

Kurpitsa vaatii noin sata päivää kasvaakseen täyteen mittaansa. Kuva: Harri Oksanen / Yle

Helteet tappoivat ensimmäisen kisakurpitsan

Tämän vuoden voittokurpitsa oli pienempi kuin vuosi sitten. Timo Iisakkila kertoo, että se johtui kesäkuun lopun kovista helteistä. Paahde teki selvää ensimmäisestä kurpitsasta, jonka hän valitsi pölytettäväksi.

– Se abortoitui. Jos on liian kuumaa, pölytys ei välttämättä onnistu. Onneksi oli valittuna varakurpitsa.

Mestaruuskurpitsan siemen on peräisin viime vuoden voittajasta.

– Geeniperimällä on vaikutusta. Monesti valitaan jättilajikkeita, missä on risteytetty kurpitsoja kymmeniä vuosia ja valittu niistä aina isoimpia. Sitä kautta on saatu jättilajikkeita, valottaa Iisakkila.

Vasta toista vuotta jättikasviksia kasvattava Iisakkila on toistaiseksi keskittynyt kurpitsoihin.

SM-kisoissa oli enemmän yleisöä kuin vuosi sitten

Tämänvuotisissa Jättikasvisyhdistyksen SM-kisoissa oli yleisöä arviolta noin 800 henkilöä. Se on Jättikasvisyhdistyksen tiedotteen mukaan enemmän kuin viime vuonna. Kilpailijoita saapui paikalle vajaat 40.

Vuoden vihannes on tomaatti. Sen kunniaksi esillä oli Suomen laajin tomaattilajikekatsaus koskaan, peräti 132 lajiketta pienistä marjatomaateista kiloisiin jätteihin.

Kurpitsalajeista vihertävässä squashissa päästiin yli 300 kilon. Laura Pirhosen jätti painoi 324,4 kiloa, joka on vain 600 grammaa vähemmän kuin vanha ennätys.

Kisoissa syntyi seitsemän uutta Suomen ennätystä, esimerkiksi yli kymmenkiloinen punajuurikas, yli kiloinen raparperi, 234-grammainen chili ja lähes kahdeksankiloinen kesäkurpitsa.

Suosittelemme sinulle