WASHINGTON Helsingistä lähtöisin oleva tietoturvallisuuden asiantuntija Harri Hursti tietää yhdysvaltalaisista äänestyslaitteista lähes kaiken.
Ensimmäisen laitteensa hän hakkeroi jo lähes kaksi vuosikymmentä sitten. Silloin Yhdysvalloissa murtauduttiin hänen mukaansa ensimmäisen kerran laitteeseen, joka oli vielä käytössä vaaleissa.
Saavutuksella on jopa oma Wikipedia-sivu (siirryt toiseen palveluun).
Tänään Hursti omistaa itse toistasataa eri mallista laitetta.
– Kiinnostus heräsi, kun minulle selvisi väärinymmärrys siitä, kuinka turvallisia nämä laitteet ovat ja että niitä käytetään globaalisti, 54-vuotias Hursti kertoo tyhjässä luokkahuoneessa Georgetownin yliopistossa.
Hursti on tuonut sinne noin tusinan verran omia äänestyslaitteitaan. Niihin pääsevät jatkossa tutustumaan niin opiskelijat kuin muutkin vaaliturvallisuuden parissa työskentelevät.
Hursti on alansa huippuja Yhdysvalloissa. Hänen osaamistaan kyber- ja vaaliturvallisuuden alalla käyttävät useat valtiot ja lukuisat Yhdysvaltain hallinnon organisaatiot. Hän järjestää työpajoja, joissa hakkerit pääsevät laitteiden kimppuun.
Amerikkalaismediassa Hursti on tällä hetkellä Sanna Marinin jälkeen tutuin suomalaisnimi. Parin vuoden takaisessa HBO:n dokumenttielokuvassa Hurstin räväkät otteet vaaliturvallisuuden parantamiseksi olivat pääroolissa.
– Tässä on hirveän paljon tärkeitä asioita, joita täytyy puolustaa. Demokratia on puolustamisen arvoinen.
Usko vaalien rehellisyyteen romahti Yhdysvalloissa
Tällä hetkellä huoli demokratiasta on suurempi kuin pitkään aikaan. Demokratiamittauksissa Yhdysvallat on pudonnut selvästi muiden länsimaiden taakse.
Noin kuukauden päästä vastassa on uusi haaste, kun amerikkalaiset äänestävät välivaaleissa eli kongressin vaaleissa, jotka järjestetään nelivuotisen presidenttikauden puolivälissä. Uutiskanava CNN:n julkistaman kyselyn mukaan (siirryt toiseen palveluun) ainoastaan 16 prosenttia kansalaisista uskoo vahvasti, että vaalit ovat rehelliset ja heijastavat kansan tahtoa. Vielä tammikuussa 2021 sama luku oli yli puolet korkeampi.
Lisäksi noin puolet amerikkalaisista pitää osittain todennäköisenä, että jompikumpi puolue onnistuu lähivuosina mitätöimään vaalituloksen, joka ei ollut sille voitollinen.
Hursti pitää luottamuksen romahtamista huolestuttavana asiana.
– Suurin uhka on, että se aiheuttaa passiivisuutta ja ihmiset lakkaavat äänestämästä. Silloin äänestystulos ei ratkea millään muulla kuin sillä, kuka pystyy aktivoimaan ihmiset oikeasti lähtemään äänestämään. Se lisää kaikkien fanaattisten populistien mahdollisuutta menestyä.
"Poikkeukselliset väitteet vaativat poikkeuksellisia todisteita"
Luottamuksen heikkenemisen taustalla ovat syksyn 2020 presidentivaalit, silloisen presidentin Donald Trumpin vaalivilppisyytökset, loppiaisen 2021 kongressivaltaus ja voimakas yhteiskunnallinen vastakkainasettelu.
Hurstia on muutamaan otteeseen pyydetty tutkimaan epäselvyyksiä amerikkalaisissa vaaleissa, muun muassa vuonna 2020. Tuolloin äänestyslaitteen virhetoiminta ei tosin koskenut presidentinvaalia vaan paikallisen tason luottamustehtävää.
Hursti ei usko Trumpin vilppiväitteisiin.
– Jos kaiken sen tutkimuksen jälkeen olisi ollut jokin iso vilppi, se olisi kyllä tullut ilmi. Poikkeukselliset väitteet vaativat poikkeuksellisia todisteita.
Todisteiden puutteesta huolimatta republikaanien enemmistö uskoo yhä, että vaaleissa esiintyi vilppiä ja että Joe Biden ei ole laillinen presidentti.
– Miten on mahdollista, että ihmiset uskovat miestä, joka vuonna 2016 sanoo, että vaalit ovat vilpilliset mutta voitettuaan on hiljaa, ja seuraavan kerran toistaa saman asian ja aloittaa mekkalan vasta sitten, kun tulos on häntä vastaan, Hursti kysyy.
Laitteet luotettavampia, ihmiset epäluotettavampia
Hurstin vuonna 2005 tekemän, huomiota herättäneen hakkeroinnin jälkeen äänestyslaitteiden luotettavuus on parantunut. Huonoja laitteita on saatu pois käytöstä, Hursti kertoo.
Mutta nyt ollaan uudessa tilanteessa. Marraskuun välivaaleissa laitteiden luotettavuutta isompi uhka ovat disinformaatio ja salaliittoteoriat, joilla murennetaan uskoa demokratiaan, Hursti sanoo.
– Pahin mahdollinen skenaario on, että joku tuottaa uskottavan näköisen aineiston vaalivilpistä, jota ei koskaan tapahtunut ja viesti lähtee viraaliksi niin, että yhä isompi osa kansasta kokee, että tässä voi olla jotain totta.
Venäjää on syytetty vuoden 2016 vaalien alla tehdyistä tietomurroista. Yhdysvaltain ulkopuoliset tahot ovat edelleen jatkuva uhka vaalitulosten luotettavuudelle, mutta tällä kertaa monet näkevät vaaran piilevän kotikentällä.
Myös Hurstia huolestuttavat sisältäpäin tulevat uhat.
– Erityisen huolestuttavaa on, että koska äänestystoimenjohtajat ovat usein vaaleilla valittuja, on nähty, että he ovat itse heikentäneet turvallisuutta ja antaneet luvattoman pääsyn järjestelmiin. Eli sabotoidaan omaa järjestelmää.
Viranomaiset tutkivat useita tapauksia
Ainakin kolmessa osavaltiossa, Georgiassa, Michiganissa ja Coloradossa, viranomaiset tutkivat parhaillaan tapauksia, joissa epäillään, että vaaliturvallisuutta on tietoisesti vaarannettu. Äänestyslaitteiden salasanoja on julkistettu verkossa, ohjelmistoja on jätetty esille ladattavaksi ja sivullisia on päästetty tiloihin, johin heillä ei pitäisi olla asiaa.
Ainakin joissakin tapauksissa tilanteisiin kytketyillä henkilöillä on yhteys Trumpin tukijoihin.
FiveThirtyEight-sivuston mukaan (siirryt toiseen palveluun) välivaaleissa asettuu ehdolle noin 200 republikaania, jotka edelleen kieltäytyvät hyväksymästä vuoden 2020 presidentinvaalitulosta.
Isoin vaara ovat ehdokkaat, jotka ovat pääsemässä siihen asemaan, että he pystyvät itse sabotoimaan omaa järjestelmää, arvioi Hursti.
– 15 vuotta sitten sisäpiiriuhat olivat yksi ensimmäisistä asioista, minkä nostin pöydälle. Kategorisesti katsottiin, että ne eivät ole realistisia USA:ssa. Ajateltiin, että amerikkalaiset ovat aina ensiksi amerikkalaisia ja vasta toiseksi muuta, Hursti sanoo.
– Nyt nämä sisäpiiriuhat alkavat realisoitua karmeimmalla mahdollisella tavalla.
Miljoonat pitävät voimakeinoja oikeutettuna tapana vaikuttaa
Chicagon yliopistossa kongressivaltauksen jälkeen tehtyjen tutkimusten perusteella (siirryt toiseen palveluun) noin 15–20 miljoonaa amerikkalaista katsoo, että Trumpin palauttaminen presidentiksi voimakeinoin olisi oikeutettua.
Tutkimuksessa voimankäyttö määriteltiin samantyyppiseksi väkivallaksi kuin se, jota nähtiin loppiaisen kongressivaltauksessa. Voimakeinot hyväksyvistä kahdeksan miljoonaa on aseenomistajia ja kaksi miljoonaa armeijan käyneitä veteraaneja.
– Länsimaisissa demokratioissa niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin on alkanut esiintyä poliittista väkivaltaa. Toivottavasti emme ole Rooman tasavallan tuhon tiellä, jossa poliittinen väkivalta edelsi parilla sadalla vuodella koko valtakunnan romahtamista, Hursti sanoo.
Poliittinen väkivalta on historian saatossa ollut osa amerikkalaista yhteiskuntaa, mutta viime vuosien vahvistunut vastakkainasettelu on lisännyt sen vaaraa. Kongressivaltaus oli tästä räikeä esimerkki.
Hursti toivoo, että jostain löytyisi tarpeeksi tolkkua, jotta tilanne saataisiin jäähdytettyä. Vaihtoehto on pelottava.
– Sosiologiassa on tutkittu, että kun riittävän iso osa yhteiskunnasta uskoo, että yhteiskunta ei enää toimi sovituilla säännöillä, käynnistyvät yhteiskunnan sisältä tuhoavat asiat, joista yksi räikeimmistä on vallankumous.
Uskooko Hursti, että vallankumous on tulossa?
– En vielä, mutta ollaan polulla, jossa se on yksi mahdollinen uhkakuva, Hursti sanoo.
Kuinka suuressa vaarassa demokratia on Yhdysvalloissa? Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan 6.10. kello 23:een asti.
Lisää aiheesta:
Trump lyttäsi Bidenin, demokraatit, FBI:n ratsian ja median puheessaan kannattajilleen