Hyppää sisältöön

Suomalaistutkijoilta hyvä uutinen: Maatalouden sivutuotteiden avulla voitaisiin ruokkia miljardi ihmistä enemmän

Ruuantuotannon sivutuotteilla kuten kasvien lehdillä, luilla ja perkuujätteillä voitaisiin ruokkia tuotantoeläimiä. Silloin vapautuisi peltopinta-alaa ruuantuotantoon.

Somalian nälänhädän helpottuminen riippuu karjan selviytymisestä maaseudulla
Somalian nälänhädän helpottuminen riippuu karjan selviytymisestä maaseudulla

Maataloudessa syntyy valtava määrä arvokkaita tuotteita, joita hyödynnetään heikosti. Käyttämällä näitä maatalouden sivuvirtoja tehokkaammin voitaisiin ruokkia jopa miljardi ihmistä, ilmenee Aalto-yliopiston tutkimuksesta.

Samassa tutkimuksessa todettiin, että tuotantoeläimille syötetään valtava määrä ruokaa, joka hyvin kelpaisi myös ihmisille. Maataloudessa puolestaan jätetään nyt hyödyntämättä sellaista ainesta, jolla voitaisiin korvata eläinten rehua.

Tällä hetkellä noin kolmannes kaikesta kasvatetusta viljasta syötetään tuotantoeläimille. Tähän käytetään jopa 40 prosenttia maailman viljelyalasta. Myös kaikesta pyydetystä kalasta lähes neljäsosa käytetään joko toisten kalojen tai tuotantoeläinten ravinnoksi.

Professori Matti Kummun johtama tutkijaryhmä totesi, että 10–26 prosenttia viljakasvien tuotannosta ja yli 10 prosenttia kalansaaliista voitaisiin käyttää eläinten rehun sijasta ihmisravinnoksi. Tällä tavoin saataisiin ruokaa noin miljardille ihmiselle.

Kaikesta eläimille syötettävästä, ihmisillekin kelpaavasta ravinnosta suurin osa on maissia. Siitä lähes puolet syötetään sioille ja lopuista vajaa kolmannes siipikarjan ravinnoksi. Myös vehnää, riisiä ja ohraa käytetään paljon, etenkin sianruokana.

Nauta tuhlaa kaloreita

Viljan syöttäminen tuotantoeläimille ei ole kovinkaan tehokas tapa tuottaa ravintoa ihmisille, toteaa professori Matti Kummu.

– Kun esimerkiksi nauta syö rehua sadan kilokalorin arvosta, se tuottaa lihaa vain viiden kilokalorin verran. Kanoilla suhde on hieman parempi, siitä saadaan noin 20 kilokaloria.

Jos siis tuotantoeläimille ei tarvitsisi erikseen kasvattaa viljaa, vaan ne söisivät jo muualla kasvatetun sadon sivutuotteita, säästyisi valtavan paljon luonnonvaroja. Samalla pellot, joilla ennen on kasvatettu vain eläinten rehua, voisi hyödyntää ihmisille tarkoitetun sadon kasvattamiseen.

Ruuan tarve maailmalla on huutava. Maailman terveysjärjestön WHO:n (siirryt toiseen palveluun) mukaan viime vuonna nälästä ja aliravitsemuksesta kärsi 828 miljoonaa ihmistä. Samaan aikaan maailman väestö kasvaa edelleen kovaa vauhtia.

Sisällissotaa pakenevat ihmiset hakivat hätäapua Jemenissä huhtikuussa 2022. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Ravinnon raaka-aineita on joka puolella, jos vain huomaamme ne

Tutkijat kartoittivat erilaiset ruuantuotantojärjestelmän sivutuotteet lajeittain. Näitä ovat sadonkorjuujätteet, kuten viljan korret, lehdet ja juuret, sekä viljan erilaisesta prosessoinnista yli jäävä aines, kuten esimerkiksi leseet ja panimoteollisuuden mäski.

Sika- ja siipikarjatuotannosta on saatavilla erilaisia jauhoja, joita voidaan hyödyntää eläinten rehuna. Näitä ovat liha-, luu- ja verijauho. Kalastuksesta ja kalankasvattamoista tulee runsaasti sivutuotteita.

Tutkimuksessa eivät olleet mukana meijereiden ja leipomoiden ylijäämät.

Suomessa ollaan jo pitkällä, monessa maassa vasta alussa

Tutkimusta vetäneen Aalto-yliopiston tutkijatohtori Vilma Sandströmin mukaan kaikkia maatalouden sivuvirtoja hyödynnetään jo jonkin verran, mutta maiden välillä on suuria eroja.

Kalastaja Mikael Lindholm rysällään. Kuva: Antro Valo / Yle

Esimerkiksi Euroopassa maatalouden sivutuotteet kattavat kalajauhon tuotannosta jo 54 prosenttia ja Tyynenmeren alueella peräti 85 prosenttia, mutta Kiinassa vain 35 prosenttia. Kiinassa on kuitenkin valtava ja jatkuvasti kasvava kysyntä kalatuotteille, joten paikallisten kalankasvattamojen olisi hyvä siirtyä ympäristöystävällisempään kalanrehuun.

Maailman kalakannat ovat viime vuosina rajusti heikentyneet, ja osasyynä siihen on kalastus, jolla pyydetään ravintoa kalan- tai turkiseläinten kasvattamoille.

Sandströmin mukaan kaloille voitaisiin antaa perkuujätteistä valmistettua kalajauhoa tai maatalouden sivutuotteita. Kokonaiset kalat kannattaisi käyttää ihmisravinnoksi.

Kalan- tai turkiseläinten muonaksi pyydettyä kalansaalista, samoin kuin esimerkiksi vesistöjen rehevöitymisen estämiseksi pyydettyä kalaa on halveksittu, koska se on usein pienikokoista ja ruotoista. Tuotekehityksen avulla tästäkin raaka-aineesta saa hyvää ruokaa. Sitä paitsi kyseiset kalat ovat usein ravintoarvoltaan hyvälaatuisia, tutkijat toteavat.

Suomessa on jo useita yrityksiä, jotka tekevät "roskakalasta" korkealaatuista ruokaa jopa arvostetuille ravintoloille.

Eläinravintoa runsaasti saatavilla

Raaka-aineita, joilla voisi korvata tuotantoeläimille syötettävän viljan on runsaasti, tutkimus paljastaa.

Määrällisesti selvästi eniten on erilaisten viljojen tähteita, mutta muitakin aineosia on lukemattomia. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi sokeriruo'on osia, kuten naatteja, voi käyttää eläinravintona.

Maatyöläiset poimimat sitrushedelmiä Gazan alueella vuonna 2020. Kuva: Mohammed Saber / EPA

Sitrushedelmistä jää runsaasti hedelmälihaa hyödyntämättä, kun mehu on puristettu niistä. Viljan leseet kelpaavat eläimille.

Joillakin aloilla sivutuotteesta on jo nyt tullut päätuote. Esimerkiksi joidenkin öljykasvien puristeista on tullut niin suosittua karjanrehua, että koko tuotanto hyödynnetään rehuna. Tällöin itse kasviöljystä on tullut ainakin osittain sivutuote, Sandström kertoo.

Kaikki syötäväksi kelpaava ei ole yhtä laadukasta

Maatalouden sivuvirroista saatava ravinto ei ole välttämättä aina yhtä laadukasta kuin varta vasten eläimille nykyään kasvatettava ravinto. Karjankasvatuksen tuotanto todennäköisesti heikkenisi, jos nautakarjan rehuviljoja korvattaisiin viljojen sadonkorjuujätteillä.

Tutkijat ovat ottaneet tämän huomioon arvioidessaan sitä, kuinka paljon potentiaalia nykyjärjestelmän muuttamiseen on.

Karjalle kasvatetaan myös usein eri viljalajikkeita kuin ihmisille. Kun rehuviljan sijasta alettaisiin kasvattaa ruokaviljaa, vaatisi se mahdollisesti lisää tuotantopanoksia, kuten lannoituksen lisäämistä.

Lisäksi maatalouden sivutuotteita on monessa tapauksessa jalostettava ennen niiden antamista eläinten ruuaksi.

Sokerijuurikkaita poimiva kone Frankfurtin lähellä Saksassa lokakuussa 2021. Kuva: Constantin Zinn / EPA

Kannustimien oltava kohdallaan

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntäminen vaatisi toki suuria muutoksia tuotantojärjestelmään. Valtioiden olisi syytä tukea muutosta kannustimin, koska muutos vaatii ennen muuta uudenlaista asennoitumista, tutkijat toteavat.

– Tämä on pitkä tie. Muutos vie luultavasti sukupolven tai kaksi, Matti Kummu sanoo.

Yhä nopeammin etenevät ilmaston lämpeneminen ja eliölajiston köyhtyminen asettavat valtioille suuret kannustimet rajoittaa ihmisen vaikutusta jäljellä olevaan luontoon. Tämä tarkoittaa myös sitä, että valtioiden on rajoitettava uusien viljelyalojen raivaamista. Vanhoista viljelyaloista on saatava enemmän irti.

Ympäristön huomioon ottavaan ruokavalioon siirtyminen etenee vähitellen.

Maasta nostettuja varhaisperunoita. Arkistokuva. Kuva: Rasmus Olin/Yle

Kummun tutkijaryhmä on toisessa tutkimuksessaan huomannut, että jos halutaan hyödyntää maatalouden sivuvirtoja, täysin vegaaniseen ruokavalioon ei kannata siirtyä. Silloin moni sivuvirta jäisi hyödyntämättä ja näillä tuotetun eläinproteiinin korvaaminen kasviperäisillä tuotteilla vaatisi lisää muun muassa vesivarojen ja lannoitteiden käyttöä.

– Jos taas sivuvirtoja hyödynnetään, voidaan tuottaa suhteellisen kestävästi jonkun verran liha- ja maitotuotteita, Matti Kummu muistuttaa.

Aalto-yliopiston tutkimus on julkaistu Nature Food -tiedejulkaisussa. (siirryt toiseen palveluun)

Lue lisää:

Satakunnan elintarviketeollisuuden ja maataloustuottajien sivuvirtapörssi (siirryt toiseen palveluun)

Ylen Afrikan-kirjeenvaihtaja: Itä-Afrikassa on edessä ehkä maailmanhistorian pahin nälkäkatastrofi

Ukrainasta paennut viljelijä ennustaa pahenevaa taistelua ruuasta ellei sota lopu – “Ihmiset ryntäävät Lähi-idästä Eurooppaan, koska heillä on nälkä”

Suosittelemme sinulle