Hyppää sisältöön

Kauppiaat: Moni suomalainen saa leikattua ruokakorin hinnasta nykyään jopa puolet pois – taustalla monenlaiset niksit ruokaostoksilla

Kauppaketjut nostivat kesällä hintoja, joita ne maksavat elintarviketeollisuudelle. Satojen miljoonien lisäpotti helpottaa omalta osaltaan elintarvikeketjun kustannuspaineita ja estää hintojen nousua.

PTT ennustaa ruuan hinnannousun yhä kiihtyvän loppuvuonna. Kauppaketjut uskovat, että kuluttajien siirtyminen halvempiin vaihtoehtoihin pienentää hintojennousun vaikutusta merkittävästi. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Pellervon taloustutkimus ennustaa ruoan hintojen nousun kiihtyvän loppuvuonnan entistä ankarampaan menoon.

PTT ennustaa, että ruoanhinnan nousu yltää yhteentoista prosenttiin koko vuoden kuluessa. Mutta tämän vuoden lopun joinakin kuukausina hinnat voivat nousta jopa 20 prosenttia edellisvuodesta.

Keskon ruokakaupasta vastaava johtaja Ari Akseli, ei niele ennustetta purematta. Hän arvelee, että ennusteen tekijät ei ole ottaneet riittävästi huomioon kuluttajien ostokäyttäytymisen muutosta.

– Tutkijat eivät ehkä tunnista sitä, että meillä on hyllyissä laajat valikoimat erilaisia hinnan ja laadun yhdistelmiä. Löytyy erilaisia variantteja, jotka auttavat kuluttajaa säästämään.

Akselin mukaan on jo selvästi nähtävissä, että kuluttajat ovat siirtyneet ostamaan edullisempia tuotevaihtoehtoja ja entistä enemmän punalappuisia lyhyen parasta ennen -päiväyksen tuotteita. Lisäksi tarjoustuotteisiin tartutaan entistä hanakammin.

Kallis energia saattaa nostaa rajusti kasvihuoneiden kustannuksia. Toistaiseksi suomalaisten tomaattien ja kurkkujen saatavuusongelmista ei ole kuitenkaan merkkejä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

– Tämä on vaikuttanut niin, että todellisuudessa ruokakorin hinnat eivät nouse niin paljon, vaan jopa puolet leikkautuu pois.

Akselin mukaan Keskon omien merkkien hinnat saattavat olla jopa 47 prosenttia halvempia, kuin vastaavat merkkituotteet.

Päinvastoin kuin ennuste kertoo, Akselin mukaan tavarantoimittajien paineet hintojen korotuksiin syksyllä ovat vähentyneet.

Yhtenä syynä siihen on se, että keväällä Kesko ja toinen kauppajätti SOK poikkeuksellisesti avasivat jo sovitut kesän hintasopimukset elintarviketeollisuuden ja tuottajien kanssa.

Keskon ruokakaupasta vastaava johtaja Ari Akseli uskoo, että ruuan hintojen nousua jarruttaa se, että kuluttajat muuttavat ostokäyttäytymistään ja siirtyvät edullisempiin vaihtoehtoihin. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Uudet sopimukset tulivat Keskolle 200-300 miljoonaa euroa kalliimmiksi kuin voimassa olleet sopimukset. Hintojen nostamiseen taivuttiin, koska maataloustuottajien ja koko elintarvikeketjun talous uhkasi murentua rajusti nousseiden lannoite- ja energiakustannusten takia. Niiden hurjan kallistumisen taustalla oli puolestaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.

– Paineita varmaan on ja aina tulee olemaan, mutta kevään tilanteeseen nähden ne ovat pienempiä näiden muutosten jälkeen, Akseli summaa odotuksiaan syksyn hintaneuvotteluista.

Kuluttaja etsii vaihtoehtoja

Myös S-ryhmässä arvioidaan, että keväällä avatut sopimukset elintarviketeollisuuden ja muiden tavarantoimittajien kanssa ovat tuoneet lisäeuroja maatiloille saakka.

S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysahon mukaan muutoksen kevään ja kesän hankintahinnoissa maksoivat S-ryhmälle "useita satoja miljoonia euroa" enemmän, kuin silloin voimassa olleet hinnat.

Tämän rahan pitäisi ainakin vähentää paineita hintojen korottamiseen syys- ja lokakuun sopimusneuvotteluissa. Myös hyvästä viljasadosta odotetaan helpotusta sekä viljan että viljarehun käyttäjien kustannusahdinkoon.

PTT ennustaa, että lihan ja maitotuotteiden hinnat nousevat loppuvuonna yli 20 prosenttia joinakin kuukausina. Kuva: Hanna Othman / Yle

Toisaalta kallis energia puree edelleen elintarvikeketjun jokaiseen lenkkiin. Maatiloja rasittavat sen lisäksi huippukalliit lannoitteet.

– Marras-, joulu- ja tammikuun hintakeskustelut käydään myöhemmin syksyllä. Sitten nähdään tavarantoimittajilta mahdollisesti tulevat hintojen korotusehdotukset, Päällysaho kiteyttää.

Myös kuluttajalla on valtaa.

Päällysaho korostaa, että tietyn kipurajan jälkeen kuluttajat siirtyvät halvempiin vaihtoehtoihin. Samassa tuoteryhmässä vastaavilla tuotteilla voi olla jopa useiden kymmenien prosenttien hintaero.

– Meidän oma tutkimus osoitti, että kymmenen prosentin hintojen nousun kohdalla osa kuluttajista alkaa etsiä vaihtoehtoisia tuotteita ja 20 prosentin hintamuutoksen kohdalla jo merkittävä osa asiakkaista hakee edullisempaa tuotetta. Kyllä hintajoustolla tulee olemaan merkitystä asiakkaiden ostokäyttäytymiseen.

Kun hinta nousee yli kymmenen prosenttia kuluttajat alkavat siirtyä edullisempiin vaihtoehtoihin, sanoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho Kuva: Mikko Kilpinen / Yle

Kesällä S-ryhmässä nähtiin, että osa kuluttajista alkoi hakea juuri edullisinta vaihtoehtoa kaupan hyllystä.

Valinta oli sekin, että lohen hinnan noustessa 40 prosenttia, sen ostaminen väheni yli 30 prosenttia. Myös oman ruokalistan säätämisellä voi säästää.

Kuluttajan valinnoilla on siis suuri merkitys oman ruokakorin lopulliseen hintaan. Lyhyen myyntiajan alennustuotteet voivat olla yksi tapa vaikuttaa ostosten loppusummaan. Punalappuisille tuotteille onkin kysyntää.

– Osa asiakkaista kyseli jo loppukesästä, että eikö niitä enää olekaan. Se on indikaatio siitä, että ne oli jo myyty, Päällysaho tiivistää.

Voit keskustella aiheesta 28.9. klo 23 saakka.

Lue lisää:

Kauppajätit jakavat ruokafirmoille satoja miljoonia euroja välitettäväksi viljelijöille – ruuan tuottajien mukaan lisärahakaan ei kata kustannuksia

Suosittelemme sinulle