Hyppää sisältöön

Vastaanottokeskuksilla uusi pulma – nyt pohditaan, voiko venäläisiä majoittaa saman katon alle ukrainalaisten kanssa

Kymmenet ovat hakeneet turvapaikkaa Suomesta Venäjän julistettua osittaisen liikekannallepanon. Vastaanottokeskuksissa mietitään, syntyykö kahden sotaa käyvän maan kansalaisten välille konflikteja.

Liikenne itärajan takaa Suomeen on vilkastunut sen jälkeen, kun Venäjällä julistettiin osittainen liikekannallepano. Nuijamaan raja-asemalla oli kiireistä lauantaina 24. syyskuuta. Kuva: Roni Rekomaa / AOP
Tekijät

Viime viikolla venäläiset jättivät yhteensä 59 turvapaikkahakemusta. Liikekannallepanojulistuksen jälkeen viime torstain ja eilisen välillä on tehty yhteensä 87 hakemusta, kertoo aluevastaava Juha Similä Maahanmuuttovirastosta Migristä.

– Voi sanoa, että venäläisten hakemusten määrä on ollut maltillisessa kasvussa, mutta kokonaisuudessa määrä on edelleen alhaisella tasolla, luonnehtii Similä.

Eniten liikennettä rajalla on Kaakkois-Suomessa. Lapin rajavartioston apulaiskomentajan Ville Ahtiaisen mukaan tähän mennessä Lapin raja-asemilla ei ole tavattu yhtään turvapaikkaa hakevaa venäläistä.

Suomeen tulevien venäläisten turistiviisumeiden määrää on jo aiemmin rajoitettu voimakkaasti, nyt suunnitteilla on jäädyttää iso osa turistiviisumeista.

Vaikka maahantulo ei olisi viisumilla sallittu, turvapaikanhakuoikeus on aina olemassa, muistuttaa Juha Similä.

– Jos venäjän kansalainen tulee rajanylityspaikalle, eikä hän täytä maahantulon edellytyksiä esimerkiksi puuttuvan viisumin takia, hän voi siinä tilanteessa jättää turvapaikkahakemuksen. Rajaviranomaisen on otettava hakemus vastaan, ja tämän jälkeen alkaa turvapaikkaprosessi.

Rajan ruuhka ei vielä näy vastaanottokeskuksissa

Suomen Punaisen Ristin ylläpitämään Porin vastaanottokeskukseen ei ole viime päivinä tullut venäläisiä turvapaikanhakijoita. Itärajan ruuhka ei ole näkynyt myöskään SPR:n Turun vastaanottokeskuksessa. Pansion yksikköön on toistaiseksi tullut vain yksittäisiä venäläisiä, mutta valmiudet isomman ryhmän vastaanottamiseen on.

– Elämme nyt päivä kerrallaan, tilanne tulee varmasti näkymään vastaanottojärjestelmässä, sanoo Turun vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Heimo Nurmi.

Kuusamon vastaanottokeskus on tällä hetkellä täynnä. Keskuksessa on varauduttu tarjoamaan lyhytaikaista hätämajoittumista tarvittaessa, ja tähän varattuja yöpaikkoja löytyy 160. Näitä paikkoja ei vielä tähän mennessä ole tarvittu.

Kiireisintä on edelleen Kaakkois-Suomen raja-asemilla, hiljaisinta pohjoisessa. Autojonoja Vaalimaan raja-asemalla Virolahdella pyrkimässä Venäjältä Suomeen tiistaina 27. syyskuuta. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Majoituspaikkoja voidaan lisätä nopeasti

Tarvittaessa Suomessa saadaan rivakasti järjestettyä lisää majoituspaikkoja turvapaikanhakijoille. SPR:n Hämeen piirin mukaan vastaanottokeskuksissa seurataan jatkuvasti tilannetta ja arvioidaan, millainen Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden profiili lähiaikoina on.

Myös Lappiin voidaan nopeastikin vastaanottaa turvapaikkaa hakevia venäläisiä.

– Rovaniemellä on hätämajoitusyksikkö, joka voi muutaman tunnin varoajalla majoittaa 140 henkilöä, kertoo SPR:n Rovaniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ritva Metsälampi.

Maahanmuuttoviraston aluevastaava Juha Similä kertoo, että mikäli laajamittainen maahantulo lisääntyisi voimakkaasti, on mahdollista perustaa järjestelykeskuksia. Silloin rekisteröintiasiat voidaan hoitaa mahdollisimman sujuvasti ja majoittaa turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksiin.

Migrin mukaan arjessa on otettava huomioon, että Venäjä ja Ukraina sotivat keskenään. Tämä vaikuttaa erityisesti siihen, mihin eri maiden turvapaikanhakijoita majoitetaan. Maahanmuuttovirasto Helsingissä helmikuussa 2021. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Konflikteihin vastaanottokeskuksissa ei uskota

Turun vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Heimo Nurmi ei usko, että venäläisten uusien tulijoiden ja vastaanottokeskuksessa asuvien ukrainalaisten välille syntyy konflikteja. Pansiossa asuu tälläkin hetkellä ukrainalaisten lisäksi venäläisiä.

– Tilannetta seurataan, jos tulijamäärä kasvaa isommaksi. En kuitenkaan usko vastakkainasetteluun, koska Venäjältä hakeudutaan pois nimenomaan siksi, ettei haluta mennä sotimaan Ukrainaan, sanoo Nurmi.

Porin vastaanottokeskuksen johtaja Niina Mitikka kertoo, että venäläisten turvapaikanhakijoiden tuloon varaudutaan normaalein varotoimin. Eri kansallisuudet otetaan tarvittaessa huomioon esimerkiksi huonejärjestelyissä.

– Vastaanottokeskuksessa asuu jo ennestään venäläisiä. Ongelmia heidän ja ukrainalaisten asukkaiden välillä ei ole havaittu, kertoo Mitikka.

Vastaanottokeskukset ovat nykyään pääosin tavallisia asuntoja eri puolilla aluetta. Kuvassa on yksi Loviisan vastaanottokeskuksen asunnoista. Kuva: Hemcare

Venäjältä mahdollisesti tulevien uusien turvapaikanhakijoiden ei uskota kiristävän tilannetta myöskään Kuopion vastaanottokeskuksessa. Paikkakunnalla on parhaillaan muutamia kymmeniä venäläisiä turvapaikanhakijoita, kun taas tilapäisen oleskeluluvan saaneita ukrainalaisia on useita satoja.

Eri kansallisuudet eri asuntoihin

Kuopion vastaanottokeskuksen johtajan Juha Huttusen mukaan ukrainalaisten ja venäläisten välillä ei ole toistaiseksi ollut konflikteja. Venäläisiä turvapaikanhakijoita ei kuitenkaan mielellään sijoiteta samoihin kiinteistöihin ukrainalaisten kanssa.

– Asiakkaat asuvat pääosin omissa kerrostaloasunnoissa. Huolehdimme siitä, että ukrainalaiset ja venäläiset eivät lähtökohtaisesti asu samassa kiinteistössä. Sitä ei aina pystytä välttämättä toteuttamaan, mutta heti jos ongelmia tulee, niin tehdään tarvittavia muutoksia, summaa Huttunen.

Ukrainalaisia pakolaisia saamassa ohjeita Kuopion vastaanottokeskuksessa huhtikuussa 2022. Vasemmalla ylhäällä sairaanhoitaja Kirsi Soininen. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Hämeessäkin vastaanottokeskukset ovat käytännössä tavallisia asuntoja eri kunnissa. SPR:n Hämeen piirin vastaanottotoiminnan johtajan Tatu Jeskasen mukaan siksi ei ole vaaraa, että ukrainalaiset ja venäläiset turvapaikanhakijat päätyisivät saman katon alle.

Myös Kuusamon vastaanottokeskuksessa majoituksen järjestämisessä pyritään huomioimaan kansalaisuus. Nyt keskuksessa majoittuvista asukkaista enemmistö on ukrainalaisia.

– Meille on tärkeää taata sekä henkilökunnan että asiakkaiden turvallisuus. Sitä varten on omat turvajärjestelyt. Asukkaat asuvat vuokra-asunnoissa ja pyrimme mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan samaan asuntoon samaa kansalaisuutta olevia ihmisiä, sanoo vastaanottokeskuksen johtaja Sanna Vääräniemi.

Suosittelemme sinulle