Hyppää sisältöön

Asiantuntijat antavat uudelle eläinsuojelulaille sekä kiitosta että moitteita

Pitkään valmisteltu lakiesitys eläinten hyvinvoinnista on vihdoin annettu eduskunnan käsiteltäväksi. Aikaisintaan laki voi tulla voimaan vuoden 2023 alusta alkaen.

Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

Uutta eläinsuojelulakia alettiin valmistella jo vuonna 2010. Lakiesitys annettiin eduskunnalle syksyllä 2018. Esitystä ei kuitenkaan ehditty tuolloin käsittelemään eduskunnassa, ja se raukesi keväällä 2019 vaalikauden päättyessä.

Nyt annettu lakiesitys pohjaa vuonna 2018 annettuun lakiesitykseen, mutta sitä on muutettu ja täydennetty.

Radio Suomen Päivässä haastatellut asiantuntijat näkevät lakiesityksessä sekä hyvää että huonoa.

– Olen iloinen siitä, että kun puhutaan tuotantoeläimistä, me puhumme kotieläintaloudesta ja me puhumme siitä elinkeinona. Siihen tuli mukaan se maalaisjärki, ettei lähdetty äärilaitaan, vaan otettiin järki mukaan yksityiskohtiin. Minimitaso eläintenpidolle Suomessa muuttui, kiitteli Maataloustuottajien keskusjärjestön MTK:n eläinlääkäri Leena Suojala.

Hänen mukaansa alalla on tehty jo paljon asioita, jotka ovat parantaneet tuotantoeläinten olosuhteita. Esimerkeiksi hän luettelee siirtymisen suurelta osin pihattonavetoihin, emakkohäkeistä luopumisen ja yleensäkin häkkikasvatuksesta luopumisen ja liikkumisen lisääntymisen. Uuden lain myötä nämäkin asiat vietäisiin minimitasolle.

Eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala ei näe asiaa tuotantoeläinten osalta yhtä valoisasti.

– Tuotantoeläinten osalta parannukset jäivät riittämättömäksi. Sinne puolelle jäi huomattavia puutteita, Kupsala sanoi.

Hänen mielestään uusi laki ei puutu riittävästi esimerkiksi tuotantoeläinten pitämiseen häkeissä. Edelleen olisi sallittua pitää kanoja varustelluissa häkeissä, nykyisiä porsitushäkkejä ei kielletä vaan ainoastaan kielletään uusien porsimishäkkien rakentaminen ja käyttöönotto. Niin ikään olisi sallittua pitää lehmiä ja hiehoja olemassa olevissa parsinavetoissa.

Puutteeksi Kupsala mainitsee myös sen, että uusi laki ei sisällä kirjauksia turkiseläinten pidon olosuhteiden parantamisesta. Hän olisi myös toivonut, että lakiin olisi tehty kirjaus pihattolehmien laiduntamisesta.

Kipua aiheuttavissa toimenpiteissä vaadittaisiin jatkossa kivunlievitystä

Uusi laki kieltäisi porsaiden kirurgisen kastraation kokonaan 12 vuoden siirtymäajan jälkeen. Lain voimaantulon jälkeen kastraatiossa on käytettävä kipulääkitystä ja neljän vuoden kuluttua myös paikallispuudutusta.

Nykyäänkin tuotantosopimukset edellyttävät kipulääkityksen, joka laitetaan ennen toimenpidettä ja sen jälkeen.

– Siellä on kipulääkitys, mutta se ei ole paikallispuudutus, Leena Suojala selvensi.

Muissakin kipua aiheuttavissa toimenpiteissä edellytetään jatkossa kivunlievitystä. Muun muassa vasikoiden nupoutuksessa eli sarvien alkujen polttamisessa on käytettävä rauhoitusta ja paikallispuudutusta kipulääkityksen lisäksi.

Lemmikkieläinten osalta laki toisi merkittäviä parannuksia

Uudella lailla halutaan suitsia esimerkiksi pentutehtailua. Laissa on täsmennetty jalostusta koskevaa sääntelyä. Siinä on mukana myös kirjaus, että eläinlääkäreille säädetään velvollisuus ilmoittaa koirille ja kissoille diagnosoituja perinnöllisiä sairauksia ja vikoja, jotka rajoittavat näiden eläinten jalostuskäyttöä.

– Laki sisältää uusia kirjauksia koskien pentutehtailuun puuttumista. Esimerkiksi alle puolivuotiaiden koiran- ja kissanpentujen maahantuontikielto myyntitarkoituksessa sekä myynti-ilmoitusten vähimmäisvaatimukset, Kupsala kiitteli.

Kissojen kohdalle tuli myös merkittäviä parannuksia eli lain yhteydessä on luvattu, että kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti säädetään asetuksella pakolliseksi. Lisäksi siinä on määrätty, että nisäkkäiden omistajien tulee estää pitämiensä eläinten hallitsematon lisääntyminen.

Koirien ja kissojen myynti-ilmoitusten täytyisi jatkossa täyttää tietyt vähimmäisvaatimukset. Ammattimaisten myyyjien täytyy rekisteröityä ja myynti-ilmoituksessa täytyy olla rekisterinumero näkyvillä. Jos myynti-ilmoituksessa on eläimen kuva, niin yhden tulisi esittää joko myytävää eläintä tai sen emoa.

Ilmoituksista täytyy ilmetä myös eläimen ikä ja syntymäaika. Näiden vaatimusten avulla myyjät on paremmin jäljitettävissä.

Vaikka lemmikkieläinten myynti ei sinänsä MTK:n tontille osukaan, niin myös Leena Suojala kiittelee kotieläinten ja erityisesti koirien kauppaan puuttumista.

– Siellä on paljon sellaisia asioita, minä kyynisenä realistina, entisenä kunnaneläinlääkärinä sanoisin, että on erittäin hyvä että sitä lähdetään tonkimaan pohjamutia myöten, Suojala totesi.

Kuuntele Radio Suomen Päivän haastettelu:

Pitkään valmisteltu lakiesitys eläinten hyvinvoinnista on vihdoin annettu eduskunnalle. Uusi lakiesitys puhututti Radio Suomen Päivässä. Haastateltavina olivat eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala Ruokavirastosta ja eläinlääkäri Leena Suojala Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK:sta.

Lue myös:

Lakiesitys eläinten hyvinvoinnista laittaisi pentutehtailun kuriin – turkistuotannosta ehkä asetus tällä vaalikaudella

Suosittelemme sinulle