Hyppää sisältöön

Kuhmon väkiluku uhkaa kuihtua neljänneksellä, eikä se ole ongelman kanssa yksin – tutki koneella kuntasi kokoa vuonna 2040

Aluekehityksen konsulttitoimisto MDI mallintaa ensimmäistä kertaa, miltä Suomen työikäisen väestön koko näyttäisi, jos maahanmuutto lisääntyisi. Testaa alapuolelta löytyvällä koneella, miten kuntasi kehittyisi.

MDI:n Rasmus Aro: ilman maahanmuuttoa Suomen työikäinen väestö vähentyisi voimakkaasti.
MDI:n Rasmus Aro: ilman maahanmuuttoa Suomen työikäinen väestö vähentyisi voimakkaasti.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kainuussa sijaitsevan Kuhmon kaupungin väkiluku voi pienentyä neljänneksellä vuoteen 2040 mennessä.

Tämä on vain esimerkki siitä, miten rajusti väestönmuutokset tulevina vuosina murjovat Suomea.

Väestöennusteet maalaavat synkän kuvan Suomen vanhushuoltosuhteen kehittymisestä. Vanhushuoltosuhde kuvaa sitä, paljonko eläkeläisiä on suhteessa työikäisen väestöön.

Jos suuria muutoksia ei tapahdu, Suomen työikäisten aikuisten määrä vähenee kuluvan ja seuraavan vuosikymmenen aikana. Veronmaksajien määrä vähenee samalla, kun yhä useampi tarvitsee terveyspalveluita, joita kustannetaan verovaroilla. Erityisen raju muutos on pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella.

Katso alla olevalta videolta, miten kuntien väkiluku kehittyy nykytahdilla vuoteen 2040 mennessä.

Aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n laatimassa väestöennusteessa työikäisten määrä vähenee rajusti erityisesti pienissä kaupungeissa ja kunnissa. Esimerkiksi vajaan 8000 ihmisen Kuhmossa väestö vähentyisi ennusteen mukaan neljänneksellä vuoteen 2040 mennessä.

Väki vähenee myös Salon, Kemin ja Kotkan kaltaisissa keskisuurissa kaupungeissa, vaikkakaan ei suhteellisesti yhtä rankasti. Ainoastaan pääkaupunkiseudulla ja muiden suurten kaupunkien alueella väestö kasvaa.

MDI julkaisi tuoreen väestöennusteensa perjantaina. (siirryt toiseen palveluun)

Maahanmuutto kasvattaa väestöä

Työikäistä väestöä Suomessa kasvattaa nykyään ainoastaan maahanmuutto. Syntyvyys on vähentynyt 2010-luvun alusta lähtien, ja korona-ajan syntyvyyden hetkellinen kasvu näyttää jääneen lyhyeksi.

Miltä Suomen väestön koko näyttäisi, jos Suomen muuttovoitto ulkomailta nousisi Ruotsin tasolle suhteessa väkilukuun vuoteen 2040 mennessä? Tätä mallinnetaan MDI:n tekemässä Kansainvälinen Suomi -skenaariossa.

– Meitä kiinnosti kansainvälisessä skenaariossa tarkastella, miltä Suomen ja alueiden väestökehitys näyttäisi, jos maahanmuutto kasvaisi kohtuullisen paljon, kertoo MDI:n asiantuntija Rasmus Aro.

Käytännössä maahanmuuton kasvu tarkoittaisi tuossa laskelmassa 170 000:ta uutta työikäistä ihmistä Suomeen. Lisääntyvä maahanmuutto vastaisi työllisyysasteen nousua 3,6 prosenttiyksiköllä.

Tämä tosin edellyttäisi maahan muuttavien työllisyysasteen nousua koko väestön työllisyysasteen tasolle. Tällä hetkellä maahanmuuttajien työllisyysaste on noin 15 prosenttiyksikköä matalampi kuin koko väestöllä.

Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtajan Saara Pellanderin mukaan Suomessa on paljon muista maista muuttaneita, jotka eivät työllisty, vaikka haluaisivat.

– Vain puolet Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy Suomeen, Pellander sanoo.

Pellander toivoo Suomesta vastaanottavaisempaa yhteiskuntaa. Hän nostaa esimerkiksi Ukrainan pakolaisten saapumisen myönteisenä esimerkkinä.

– Nyt on huomattu Ukrainan tilanteen myötä, että tänne tuleville ihmisille paikkoja löytyy, kun tahtotilaa on, Pellander sanoo.

Aluekehitykseen erikoistuneen konsulttitoimisto MDI:n asiantuntijan Rasmus Aron mukaan on monia kuntia, joissa edes merkittävät muuttovoitot eivät riittäisi kasvattamaan väestön kokoa. Kuva: Arttu Kuivanen / Yle

Maahanmuuttajien vaarana muista eriytyminen

Ruotsiin on vuosikymmenten aikana tullut paljon enemmän maahanmuuttajia kuin Suomeen. Ruotsissa on EU-maista eniten unionin ulkopuolella syntyneitä. Länsinaapurin maahanmuuttopolitiikka on saanut viime aikoina paljon huomiota eikä vain myönteisessä mielessä.

Ruotsalaisessa keskustelussa maahanmuutto on yhdistynyt ongelmalähiöihin ja jengirikollisuuteen. Tänä syksynä pidetyissä valtiopäivävaaleissa menestyi maahanmuuttokriittinen puolue ruotsidemokraatit.

MDI:n Kansainvälistyvä Suomi -skenaariossa "yhdeksi keskeiseksi haasteeksi" on mainittu kysymykset segregaation voimistumisesta. Segregaatio tarkoittaa maahanmuuttajien eriytymistä tai eriyttämistä muusta väestöstä.

– Vieraskielisen ja ulkomaalaistaustaisen väestön kasvu etenkin pääkaupunkiseudulla lisää riskiä segregaatiokehityksen voimistumiselle, MDI:n Rasmus Aro sanoo.

Siirtolaisuusinstituutin johtajan Pellanderin mukaan segregaation torjumiseen toimivat samat keinot kuin yleisestikin väestön syrjäytymiseen: tasa-arvon edistäminen ja osattomuuden vähentäminen.

Pellander näkee maahanmuuttoon liittyvinä ongelmina maahanmuuttajien hyväksikäytön, rakenteellisen rasismin sekä sen, että maahanmuuttajista puhutaan vain työntekijöinä.

– Vierastan sellaista puhetta, jossa Suomeen saapuvista maahanmuuttajista puhutaan vain hyödykkeinä, joita Suomi tarvitsee, Pellander sanoo.

Pellanderin mukaan samalla, kun Suomi kilpailee erityisasiantuntijoista, on perheen yhdistäminen tehty vaikeaksi.

– Jos ajatellaan, että on Suomen intressien mukaista, että tänne muuttaa muualta ihmisiä asumaan, on aika lyhytnäköistä luoda pikakaistoja huippuosaajille ja samalla vaikeuttaa maahantuloa muille, Pellander sanoo.

Supercellin Melanie Dowerin piti lennellä tuhansia kilometrejä hakemaan Suomen oleskelulupaa – asiantuntijoille luvattu pikakaista käynnistyy tänään

Moni maahanmuuttaja loikkaa lopulta maalta kaupunkiin

Vuoteen 2035 mennessä eniten työpaikkoja avautuu muun muassa koulutuksessa, maa- ja vesirakentamisessa ja metallituotteiden valmistuksessa. Toisaalta myös asiantuntijoiden ja johtotehtävien tarve nousee.

Kenties akuutein on pula sote-alalla, jossa hoitajapulaa yritetään ratkaista rekrytoimalla ulkomaisia hoitajia. Sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan 200 000 uutta työntekijää.

Ensi vuoden alusta lähtien sote-palveluista vastaavien hyvinvointialueiden kesken on suuria eroja. Osassa hyvinvointialueita työllisyysasteen täytyisi nousta yli 85 prosenttiin, jotta työllinen väestö säilyisi nykytasolla.

Auttaisiko maahanmuutto varmistamaan hyvinvointialueille riittävästi työvoimaa?

Ongelmana on, että monet maahanmuuttajat siirtyvät suuriin kaupunkeihin. Esimerkiksi pienestä Rautjärven kunnasta lähes kaikki turvapaikanhakijoina 2016–2017 talvella tulleet ihmiset muuttivat pois. MDI:n skenaariossa kehitys on osin huomioitu, mutta mallissa kaikki kunnat hyötyvät maahanmuutosta.

Vaikka maahanmuuttajia jäisikin ruuhka-Suomen ulkopuolelle, väestökehitys ei kääntyisi päälaelleen. MDI:n Kansainvälistyvä Suomi -skenaariossakin esimerkiksi Kuhmon väestö vähentyisi 23,2 prosentilla.

Mitä ajatuksia juttu herätti, voit keskustella aiheesta 30.9. klo 23 saakka.

Suosittelemme sinulle