Hyppää sisältöön

Animalian tilaama raportti ehdottaa keinoja turkistarhauksen lopettamiseen – tarhaaja hämmästelee: "Yrittäjänä en näe siinä järkeä"

Pohjois-Suomen turkiseläinten kasvattajain puheenjohtaja pohtii, pystyttäisiinkö alan työpaikat korvaamaan esimerkiksi härkäpapua tuottamalla. FIFUR kritisoi raporttia tarkoitushakuiseksi tilaustyöksi.

Pohjois-Suomen turkiseläinten kasvattajien puheenjohtaja Esa Rantakangas pohtii, kuinka kannattavana investointina pidetään sitä, että otetaan esimerkiksi ulkomailta lainaa, jolla lopetetaan Suomesta elinkeino. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Eläinsuojelujärjestö Animalia julkaisi tiistaina raportin, jonka mukaan turkistarhauksesta voidaan luopua kestävästi.

Raportin mukaan keskeistä on turvata toimeentulo niille noin 200 tarhaajalle, joille turkistarhaus on pääasiallinen tulonlähde.

Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto ry FIFUR kritisoi tiedotteessaan raporttia "tarkoitushakuiseksi tilaustyöksi".

– Tällainen tilaustutkimus herättää etupäässä ärtymystä tilanteessa, jossa jokainen suomalainen työpaikka ja veroeuro on tärkeä. FIFURin piirissä olevat yrittäjät ja me elinkeinon työntekijät olemme täysin eri mieltä Animalian kanssa. On turhauttavaa käydä keskustelua, koska vastapuoli haluaa vain lopettaa ideologisin perustein maaseudun elinkeinoja, toiminnanjohtaja Marja Tiura sanoo FIFURin tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Tiura kritisoi myös raportissa käytettyjä taloudellisia tunnuslukuja, jotka korona-aikana ovat olleet tavanomaista heikompia.

Lue seuraavaksi: Animalian raportin mukaan turkistarhauksesta voidaan luopua kestävästi – yksi vaihtoehto olisi laajentaa kasvihuoneviljelyä

"Tämä nyt on kuitenkin elinkeino"

Pohjois-Suomen turkiseläinten kasvattajien puheenjohtaja, turkistarhaaja Esa Rantakangas pohtii, kuinka kannattavana investointina pidetään sitä, että otettaisiin esimerkiksi ulkomailta lainaa, jolla lopetetaan Suomesta elinkeino.

– Ainakaan yrittäjänä en näe siinä järkeä. Veikkaan, että valtion talous on sellaisessa tilanteessa, että kannattaa miettiä, mihin niitä rahoja on jatkossa käytettävissä.

Rantakankaalla itsellään on ympärivuotisesti töissä 25 henkilöä turkisalalla.

– Mietityttää pystyttäisiinkö ne työpaikat sitten oikeasti korvamaan. Tämä nyt on kuitenkin elinkeino, joka tuo työpaikkoja ja verotuloja ainakin alueellisesti aika merkittävästi, Rantakangas sanoo.

Rantakankaan mukaan suurin uhka tällä hetkellä on taloustilanne. Rakenneuudistuksen siirtymäajaksi suositellaan 5–8 vuotta.

– Aika lyhyt aika se tietysti on. Minullakin on töissä nuoria ihmisiä, jotka ovat muuttaneet tänne ulkomailta, ostaneet talot ja heillä on asuntolainat, ei ne asiat niin yksiselitteisiä ole.

Härkäpapua ja lupiinia tarhojen tilalle

Professori Eija Vinnarin Animalialle laatiman raportin mukaan rakenneuudistuksessa tukea tarvitaan alueen elinvoiman ja elinkeinorakenteen sekä uusien liiketoimintojen kehittämiseen sekä turkisalalla työskentelevien ihmisten uudelleenkoulutukseen ja työllistymiseen.

Vinnarin mukaan yksi vaihtoehto olisi viljellä härkäpapua tai lupiinia ja jalostaa niistä uusia kaupallisia proteiininlähteitä.

– Kerran olen härkäpapua syönyt, mutta epäilen, että josko meille kaikille löytyy työtä siitä tai jostain muusta alkutuotannon parista, Esa Rantakangas pohtii.

Rantakangas ei myöskään usko turkistarhojen soveltuvan kasvien viljelyyn.

– Käsittääkseni aika iso osa kasvihuoneista tyhjenee ensi talvena energian hinnan noustessa niin vaikea kuvitella, että turkiseläinten kasvattamiseen tarkoitettu rakenne olisi kovinkaan käyttökelpoinen kasvien kasvattamiseen.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 28. syyskuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

Edes syksyn turkishuutokauppa ei helpottanut turkisalan ahdinkoa

Kattoon valoisat pleksit ja yrttejä kasvamaan – heikko taloustilanne pakottaa keksimään tyhjiksi jääville turkistarhoille uutta käyttöä

Suosittelemme sinulle