Hyppää sisältöön

Jämsän uusi rautatietunneli sukeltaisi jopa 80 metrin syvyyteen – junarata omenatarhan alla arveluttaa Sirkka Kuntosta

Jämsään suunnitellun rataoikaisun vaikutukset maaperään ja maisemaan huolettavat alueen asukkaita. Hankkeen ympäristövaikutuksista tehtiin selkoa yleisötilaisuudessa illalla.

Sirkka Kuntonen puhuu puutarhassaan. Hänen takanaan on omenapuita ja valkoinen puinen grillikatos, jonka etureunan astioissa kasvaa samettiruusuja.
Jämsän tulevien vuosien ratahanke hämmentää Partalan kylällä asuvaa Sirkka Kuntosta. Rautatietunneli voisi kulkea hänen lapsuudenkotinsa alta.

Ratahanke Tampereen ja Jyväskylän välillä etenee. Jos Väyläviraston suunnitelmat toteutuvat, hankkeen isoimmat muutostyöt tehdään tulevina vuosina Jämsässä.

Rataa on määrä oikaista Lahdenperän kohtaamispaikalta Jämsään päin. Suunnitelmien mukaan kallioperään louhittaisiin tunneli, jossa kulkisi yksiraiteinen rata. Tunnelilla olisi mittaa viitisen kilometriä, ja se ulottuisi syvimmillään 80 metrin syvyyteen.

Tunnelin sijainnista on esitetty kaksi vaihtoehtoa. Eteläinen, hieman pidempi tunneli, kulkisi lähellä valtatietä 9 ja pohjoinen linjaus lähempänä nykyistä rataa. Oikaisun kummassakin päässä rata jatkuisi jonkin matkaa kaksiraiteisena.

Jämsässä on myös kolme tasoristeystä, joihin kaavaillaan eritasoliittymiä.

Väyläviraston vaihtoehdot rataoikaisulle Lahdenperä-Jämsä-välillä. Rautatietunneli sijoittuisi joko vihreälle tai punaiselle linjalle. Kuva: Sanni Isomäki / Yle

Tunneli omenatarhan alla arveluttaa

Jämsän Partalan kylällä asuvaa Sirkka Kuntosta ratahanke hämmentää. Eteläinen tunneli kulkisi hänen lapsuudenkotinsa alta.

– Kyllä se oli järkytys, että voiko tämä olla totta.

Perikunnan omistamassa talossa ei ole nyt ympärivuotisia asukkaita, mutta tilanne voi muuttua lähivuosina. Kuntonen asuu itse vähän matkan päässä.

– Tunnelin keskikohta olisi täällä vierailleiden asiantuntijoiden mukaan juuri tässä meidän grillikatoksen alla, keskellä tätä ihanaa omenatarhaa. Saa nähdä, tuntuuko tärinä tai helisevätkö lasit, kun makkaraa tässä sitten joskus paistellaan, hän pohtii.

Kuntonen sanoo ilomielin kannattavansa raideliikennettä ja sitä, että yhteyksiä Pirkanmaalle ja Keski-Suomeen kehitetään, jos se lisää Jämsän vetovoimaa ja vähentää esimerkiksi rekkaliikennettä valtatiellä.

– Mutta arveluttaa, kuinka rakennukset kestävät, mitä tapahtuu pohjavedelle, saammeko vettä porakaivosta, madaltuuko lähilammen pinta, hän luettelee.

Huolet ovat samoja, jotka ovat nousseet esille rataoikaisun ympäristövaikutusten arvioinnissa. Arviointiselostukseen voi jättää kirjallisia lausuntoja ja mielipiteitä ELY-keskukselle (siirryt toiseen palveluun) helmikuulle saakka.

Rataoikaisua koskevaan yleisötilaisuuteen Jämsässä osallistui keskiviikkona nelisenkymmentä ihmistä. Tilaisuudessa käytiin läpi hankkeen ympäristövaikutuksia. Sirkka Kuntosta kiinnostivat etenkin mahdolliset tärinähaitat. Vieressä Väyläviraston projektipäällikkö Eero Virtanen. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Tavoitteena nopeampi junamatka

Tunnelioikaisun ja kaksoisraiteiden ansiosta Tampereen ja Jyväskylän välinen junamatka nopeutuisi arviolta 5–8 minuuttia. Myös vaihtoajat Tampereella lyhenisivät, jolloin säästö matka-ajassa voisi olla kyseisellä välillä kymmenkunta minuuttia.

Myös tasoristeysten poisto mahdollistaisi junille nykyistä suuremman nopeuden ja vaikuttaisi siten lyhentävästi matka-aikaan.

Tunnelin, kaksoisraiteiden ja eritasoliittymien rakentamisesta ei ole vielä päätöstä. Näiden töiden hinnaksi on arvioitu noin 270 miljoonaa euroa.

– Onhan se kova hintalappu, mutta suhteutettuna nykyiseen matka-aikaan säästö on prosentuaalisesti iso. Ja kun paljon matkustajia kulkee vuodessa, yhteisvaikutus on iso, perustelee Tampere-Jyväskylä-ratahankkeen projektipäällikkö Eero Virtanen Väylävirastosta.

Kilpakorven tasoristeys Jämsässä muuttunee tulevaisuudessa eritasoliittymäksi. Kuva: Riika Raitio / Yle

Tampere-Jyväskylä-ratahankkeelle on myönnetty suunnittelurahaa kaikkiaan 18 miljoonaa euroa.

– Se on valtakunnallisesti iso summa, jos verrataan vaikkapa pääradan Tampere–Oulu-välin kehittämisen suunnitteluun. Sille myönnettiin viisi miljoonaa euroa, Virtanen kertoo.

Hän arvioi, että suunnittelu saadaan valmiiksi 2026, joten oikaisun rakentaminen Jämsässä voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2027. Eritasoliittymät voitaisiin rakentaa jo aimmin, jos niihin saadaan erilisrahoitusta.

Millaisia ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan klo 23 asti.

Lue myös:

Suomeen on vireillä uusia rautateitä yli 15 miljardin arvosta – ministeriö pelkää, että kannattamattomat yhtiöt kaatuvat veronmaksajien niskaan

Suosittelemme sinulle