Hyppää sisältöön

Yle selvitti: todistusvalinnan kevään pisterajat vievät hakijoita harhaan – kauppisten ja oikisten rajoissa roimia pudotuksia, lääkiksissä hieman

Yle selvitti, miten opiskelupaikan saaminen ylioppilastodistuksella kolmelta suurelta ja kilpaillulta alalta on muuttunut vuoden 2020 uudistuksen myötä. Kevään alustavat rajat vievät hakijoita harhaan.

Akseli Köngäs laski tarkkaan, millaiset arvosanat hän tarvitsee kauppispaikkaan Aalto-yliopistossa. Lopulliset pisterajat kauppikseen ja oikikseen ovat jopa roimasti alempia kuin kevään alustavat rajat. Myös lääkisten pisterajat laskevat hieman. Kuva: Terhi Liimu / Yle

“Nousko ne pisterajat oikeasti noin paljon? Haen ensi vuonna ja laskeskelen mitä tuloksia tarviin yo-kokeista.”

Viesti anonyymissä Jodel-viestipalvelussa kiteyttää monen korkeakouluun hakevan pulman.

Opiskelupaikan saaminen todistusvalinnalla etenkin yliopistojen kilpailluimmilta aloilla voi vaatia hakijalta melkoista taktikointia. Tämän tiesi myös viime keväänä Oulun lyseon lukiosta ylioppilaaksi valmistunut Akseli Köngäs.

Laskin tosi tarkasti, että jos saan vaikka näin monta eetä tai ämmää tai ällää, niin miten sitten käy.

Akseli Köngäs

– Haluan kauppikseen ja laskin tosi tarkasti, että jos saan vaikka näin monta eetä tai ämmää tai ällää, niin miten sitten käy. Oli vähän stressaavaa käydä niitä koko ajan läpi.

Monen muun hakijan tavoin Köngäksen mittatikkuna olivat hakukohteiden kevään alustavat pisterajat. Todistusvalintojen valmistuminen touko-kesäkuussa synnyttää usein mielikuvan pisterajojen isosta noususta.

Kesän aikana pisterajat kuitenkin putoavat, kun osa valituksi tulleista ei ota tarjottua paikkaa vastaan. Lopullisten opiskelijavalintojen valmistuminen kestää loppukesään asti.

Tänäkin syksynä opiskelupaikan sai moni, joka roikkui todistusvalinnan varasijoilla pitkään.

Akseli Köngäs mutti vastikään Oulusta Helsinkiin. Pienen vuokrakaksion kalustaminen on vielä kesken. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tähtäävä Köngäs panosti lukiossa ja ylioppilaskirjoituksissa harkitusti matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin. Ylioppilastodistuksen hyvistä arvosanoista kertyi paljon pisteitä, ja ovet ovat nyt 19-vuotiaalla auki moneen paikkaan.

Köngästä kiinnostavat eniten johtamiseen, talouteen ja yhteiskuntaan liittyvät asiat. Yhteiskuntaopista hän suoritti kuitenkin vain pakolliset kurssit.

– Totesin, että mun ei kannata kirjoittaa sitä, koska siitä saa niin vähän pisteitä todistusvalinnassa.

Viime kevään ylioppilas aikoo napata opiskelupaikan Aallosta vuoden tai kahden päästä – kunhan suunniteltu välivuosi tai kaksi ovat takana.

Köngäs uskoo, että reippaasti nykyisen rajan ylittävät pisteet riittävät vielä kahdenkin vuoden päästä. Tätä tukee myös Ylen vertailu.

Lopulliset pisteet ovat ne, millä on merkitystä.

Akseli Köngäs

Vertailu pisterajoista vuosina 2020–2022 osoittaa, että kauppisten pisterajat ovat nousseet maltillisesti. Pisterajat putoavat kevään alustavista rajoista osassa kauppiksia jopa roimasti.

Tieto yllättää, mutta samalla myös huojentaa, sanoo Köngäs.

– Lopulliset pisteet ovat ne, millä on merkitystä, ja ne ovat kuitenkin merkittävästi matalammat kuin ne alustavat yleensä.

Köngäs sanoo, että yliopistojen pitäisi tiedottaa lopullisista rajoista paremmin. Hän toivoo, että myös opinto-ohjaajat ottaisivat koppia asiasta

– Hakijoita helpottaisi, jos tietäisi, että yliopistoon pääsee helpommin. Saattaa myös jäädä jokin ala hakematta, jos lopullisista pisterajoista ei ole tietoa.

Aalto-yliopistoon tähtäävä Akseli Köngäs toivoo, että yliopistojen todistusvalintojen lopullisista pisterajoista tiedotettaisiin paremmin.

Vertailimme, kuinka paljon alustavat pisterajat laskevat kauppatieteiden lisäksi kahden muun suuren hakupainealan – oikeustieteen ja lääketieteellisten – hakukohteissa.

Selvitimme myös, miten lopulliset pisterajat ja arvosanavaatimukset ovat näillä aloilla muuttuneet laajan todistusvalinnan myötä keväästä 2020 lähtien.

Koronapandemian vuoksi laaja todistusvalinta toteutettiin vuonna 2020 monilla aloilla aiottuakin laajempana. Vuosina 2021 ja 2022 pidettiin kiinni aiemmin ilmoitetuista kiintiöistä.

Kauppiksessa rajat ropisevat alas eniten

Kauppatieteellisellä alalla lopulliset pisterajat ovat vuodesta 2020 lähtien nousseet kahdeksassa ja laskeneet kuudessa hakukohteessa.

Kuuteen opinahjoon pääsi tänä vuonna sisään vähemmillä pisteillä kuin kaksi vuotta sitten.

– Hakijoiden kannalta on tietenkin mukavaa, että pisterajat eivät kaikkialla nouse, tuumii Köngäs.

Grafiikoissa hakukohteet ovat lopullisten pisterajojen mukaisessa järjestyksessä.

Vaikka Aalto-yliopiston pisteraja on hivuttautunut useammalla pisteellä ylöspäin, opiskelupaikka irtosi sieltä tänäkin vuonna ilman yhtään laudaturia.

Sisäänpääsyn riitti esimerkiksi viiden eximian rivi äidinkielestä, lyhyestä matematiikasta, kahdesta pitkästä kielestä ja historiasta.

Suomenkielissä koulutuksissa pisteraja oli matalin Jyväskylän yliopiston taloustieteessä. Sinne riitti nipin napin esimerkiksi viiden magnan rivi äidinkielestä, lyhyestä matematiikasta, pitkästä kielestä, keskipitkästä kielestä ja yhteiskuntaopista.

Kevään alustavat pisteet ovat kauppiksissa pudonneet kolmena vuonna hakukohteesta riippuen 2–12 pistettä, keskimäärin noin seitsemän pistettä. Hankenin Vaasan koulutuksessa pudotus on ollut joka vuosi suurin. Niin tänäkin vuonna.

Kauppatieteellisellä alalla todistusvalintakiintiö on 60 prosenttia. Vuonna 2020 uusista opiskelijoista valittiiin todistusarvosanoilla 70–90 prosenttia.

Vertailussa on huomioitu vuoden 2020 valinnoista vain 60 prosentin osuus, joka toteutettiin samoilla perusteilla kuin myöhemmät valinnat. Kauppatieteellisen alan pisterajat ja valintakriteerit löytyvät alan yhteisvalintasivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Oikiksen pisterajat nousivat eniten Itä-Suomessa

Oikeustieteellisen alan uusista opiskelijoista 40 prosenttia on saanut opiskelupaikan viiden todistusarvosanan perusteella vuodesta 2020 lähtien.

Pisteraja on ollut koko ajan korkein Helsingin yliopistossa.

Pisterajojen noususta huolimatta opiskelupaikan sai myös oikiksesta tänäkin vuonna ilman yhtään laudaturia – Helsingin yliopistoa lukuun ottamatta.

Turun yliopistoon riitti viiden eximian rivi aineista, joita tosin harvoin löytyy samasta todistuksesta: äidinkieli, pitkä matematiikka ja kolme pitkää vierasta kieltä.

Lapin yliopistoon, jossa pisteraja oli matalin, pääsi esimerkiksi äidinkielen ja kahden pitkän kielen sekä uskonnon tai historian eximialla ja pitkän matematiikan magnalla.

Jos hakija ei ollut kirjoittanut matematiikkaa tai fysiikkaa tai yhtä useampaa pitkän kielen arvosanaa hyvillä arvosanoilla, vaati sisäänpääsy useampia laudatureja: Helsinkiin viisi, Turkuun ja Vaasaan neljä, Itä-Suomeen kolme ja Lappiin kaksi.

Oikeustieteellisten alustavat pisterajat ovat pudonneet kolmena vuonna keskimäärin viisi pistettä. Itä-Suomen yliopistossa pisteraja on pudonnut seitsemän pistettä kaikkina vuosina.

Tiedot pisterajoista ja valintakriteerit löytyvät oikeustieteellisen alan yhteisvalintasivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Lääkispaikka irtoaa vain useammalla laudaturilla

Lääketieteelliset alat valitsivat vuoden 2020 haussa suunnitellun 51 prosentin sijasta 75 prosenttia uusista opiskelijoista ylioppilastutkinnon kuuden arvosanan perusteella.

Vaikka todistusvalintakiintiö oli suuri, pisterajat olivat korkeat

Vaikeinta oli jo tuolloin päästä Helsingin yliopiston lääketietelliseen koulutukseen. Opiskelupaikan saaminen vaati vähintään neljä laudaturia ja kaksi eximiaa.

Lääkisten lopulliset pisterajat ovat "shokkialun" jälkeen nousseet vielä reilusti Helsinkiä lukuunottamatta.

Tänä vuonna lääkispaikkaan Helsingissä vaadittiin viisi laudaturia ja yksi eximia, Tampereella ja Turussa vähintään neljä laudaturia ja kaksi eximiaa ja Kuopiossa ja Oulussa vähintään kolme laudaturia ja kolme eximiaa.

Hammas- ja eläinlääketieteen pisterajoissa hurja harppaus

Hammaslääketieteestä tai eläinlääketieteestä opiskelupaikan sai ensimmäisenä todistusvalintavuonna ilman yhtään laudaturia. Se ei onnistu enää.

Suurin harppaus pisterajoissa tapahtui jo vuonna 2021. Tänä vuonna rajat nousivat enää vain vähän lukuunottamatta Kuopiota, jossa rima kohosi vielä neljällä pisteellä.

Valtaosa lääketieteellisille aloille hakevista kirjoittaa alan pakollisten aineiden äidinkielen, kemian, biologian ja matematiikan lisäksi fysiikan ja pitkän kielen, jotka tuottavat eniten pisteitä.

Jos ainevalinnat poikkeavat tästä, ja hakija on kirjoittanut lyhyen matematiikan, laudatureja joutuu hammaslääkärikoulutusta varten keräämään enemmän.

Koska alan opiskelupaikat ovat haluttuja, alustavat pisterajat ovat lääkiksissä laskeneet kolmena hakuvuonna yksittäisissä hakukohteissa 0,1–4 pistettä ja keskimäärin vain noin puolitoista pistettä.

Ylioppilastutkinnon arvosanojen pisteytys lääketieteellisillä aloilla ja hakukriteerit löytyvät alan yhteisvalintasivuilta (siirryt toiseen palveluun). Sivustolla ei julkaista tietoja pisterajoista lainkaan.

Akseli Köngästä käytäntö ihmetyttää.

– Olisihan se korkeakouluhakijoiden kannalta järkevää, että ne tiedot olisivat siellä nähtävillä. En näe kuka siitä hyötyy, että tietoa pimitetään.

Tietoja korkeakoulujen eri hakukohteiden pisterajoista voi etsiä Opetushallituksen tilastopalvelu Vipusesta (siirryt toiseen palveluun), mutta läheskään kaikille tämä palvelu ei ole tuttu.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 2.10. kello 23:een asti.

Kuva: Terhi Liimu / Yle

Lue myös:

Älä ota paineita – suurin osa uusista yliopisto-opiskelijoista ei ole kirjoittanut yhtään laudaturia

Lääkiksen ja DI-koulutusten todistusvalintapaikkoja jaetaan arvalla – "Se on aika raaka peli", sanoo varasijalta valittu Antti-Jussi Meriläinen

Pitkän matematiikan ja luonnontieteiden suosio räjähti todistusvalinnan takia – kuusi jo kirjoitettua eximiaa ei riitä Ella Pulliselle

Yliopistojen todistusvalinta valmistui – katso minkälaisilla ylioppilastodistuksilla pääsi lääkikseen, oikikseen, kauppikseen ja psykaan

Suosittelemme sinulle