Hyppää sisältöön

Venäläisten hakemukset Suomen ammattioppilaitoksiin ryöpsähtivät – määrä jopa moninkertaistunut viikossa itärajan läheisyydessä

Hakijoiden määrä on kasvanut sodan alettua ja kiihtynyt osittaisen liikekannallepanon jälkeen, kerrotaan useista oppilaitoksista ympäri Suomea Ylelle.

Viime viikon aikana venäläisten hakijoiden määrä toisen asteen oppilaitoksissa on selvästi kasvanut. Ilmiö on havaittu ympäri Suomen. Kuvituskuva. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Toisen asteen ammattioppilaitoksiin Suomessa on alkanut tulla hakemuksia ja tiedusteluja venäläisiltä. Asia selviää Ylen kyselystä oppilaitoksille.

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveriassa tämä näkyi heti Venäjän hyökkäyssodan alettua viime keväänä ja taas nyt osittaisen liikekannallepanon jälkeen.

Kuntayhtymän johtaja, rehtori Esa Karvinen sanoo Ylelle, että venäläisten kiinnostus suomalaiseen koulutuspaikkaan on kasvanut merkittävästi.

Ennen osittaista liikekannallepanoa venäläisten hakemusten määrä Riverian jatkuvassa haussa oli noin 40 hakemusta viikossa. Viime viikon aikana on tullut peräti 170 hakemusta venäläisiltä. Hakijoista noin puolet on miehiä.

– Samanlainen hakukehitys tapahtui silloin, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Vuoden 2021 aikana oli venäläisten hakemuksia noin 600 ja kevään aikana jo noin tuhat.

Karvisen mukaan hakijoilla pitää olla riittävä suomen kielen taito ja oikeanlainen soveltuvuus alalle opiskelemaan päästäkseen.

Moniko nyt hakeneista pääsee opiskelemaan?

Opiskelijavalinnat ovat Karvisen mukaan käynnissä, ja päätöksistä tulee tietoa marraskuun puolivälissä.

– Olemme tehneet niin, että kielitestit ja soveltuvuudet pitää osoittaa paikan päällä Suomen puolella, Karvinen kertoo.

"Kiinnostusta lähteä sieltä tänne on"

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän johtaja Matti Väänänen sanoo, että kiinnostus suomalaista koulutusta kohtaan on lisääntynyt Venäjän hyökkäyksen jälkeen selvästi. Tarkkoja lukuja hänellä ei ole, mutta tänäänkin häneen on oltu yhteydessä Venäjältä.

Väänänen oli vielä kevääseen asti Järviseudun koulutuskuntayhtymän johtajana ja hänen mukaansa siellä jopa kolmasosa opiskelijoista on Venäjältä. Sodan alkamisen jälkeen kiinnostus kasvoi entisestään.

– Heti sodan sytyttyä tuli satoja hakemuksia aika nopeaan tahtiin, Väänänen kertoo hakijamääristä viime keväältä.

Väänänen kertoo, että hänelle tulee jatkuvasti kyselyjä siitä, minne Suomessa voisi tulla opiskelemaan.

– Viime talvena, kun sota syttyi, olin Venäjällä. Kun huomasin, että hakijoiden määrä kasvoi tosi paljon, tiesin, että jos sieltä vain pääsee, tulijoiden määrä vain lisääntyy.

Määrä on lisääntynyt entisestään viimeviikkoisen liikekannallepanoilmoituksen jälkeen.

– Omien kontaktieni kautta tiedän, että kiinnostusta lähteä sieltä tänne on.

Hakemuksia myös suomenkieliseen opetukseen

Myös muualle Suomeen venäläisiltä on tullut hakemuksia tavallista enemmän. Lisäksi tiedusteluja on tehty ahkerasti.

Esimerkiksi Saskyyn on tullut myös useita hakemuksia venäläisiltä opiskelijoilta. Sasky on toisen asteen koulutuspaikka, ja se toimii usean kunnan alueella Pirkanmaalla ja Satakunnassa.

Saskyn kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti kertoo, että hakemukset käsitellään tapauskohtaisesti Suomen lain mukaan. Hänen mukaansa venäläisten opiskelijoiden hakemusten tulo on yllätys, vaikka niitä on tullut vasta yksittäisiä.

– Hakemuksia on enemmän, koska normaalisti niitä ei ole juuri yhtään.

Suurimmaksi kiveksi hakijoille voivat tulla kielivaatimukset, koska Sasky järjestää vain suomenkielistä opetusta.

Myös Tampereen seudun Treduun alkoi tulla venäläisiä hakijoita heti sodan alettua. Tämän kevään yhteishaussa venäläisiä hakijoita oli 48. Jatkuvan haun kautta venäläisiä hakijoita on ollut tämän vuoden aikana 116. Tredulla ei ole mahdollisuutta järjestää opetusta venäjäksi.

Saskyn kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti katsoo kameraan. Taustalla näkyy opetustiloja.
Saskyn kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti kommentoi venäläisten opiskelijoiden hakuprosessia. Video: Juha Kokkala / Yle

Kielivaatimukset ja viisumiongelmat hillitsevät hakua

Kanta-Hämeessä toimivaan ammattiopisto Tavastiaan tuli rehtori Heini Kujalan mukaan alkuvuonna hyökkäyssodan alettua tavallista enemmän hakijoita Venäjältä. Jatkuvassa haussa venäjänkielisiä hakijoita oli vuonna 2021 yhteensä 29 ja vuonna 2022 tähän mennessä 54. Luvut ovat pienehköjä, mutta kasvuprosentti on merkittävä.

Etelä-Savon ammattiopisto Esedulle on tullut tänä syksynä päivittäin yhteydenottoja, joissa tiedustellaan muun muassa koulutukseen hakeutumisesta ja viisumeihin liittyvistä asioista. Syyskuussa järjestettiin kielikoe, johon osa venäläisistä hakijoista ei päässyt tulemaan esimerkiksi viisumiongelmien vuoksi.

Oulun seudun Osaonkansainvälisten asioiden koordinaattori Anna-Kaisa Airaksinen kertoo, että konfliktin alusta lähtien kiinnostusta on ollut erityisesti englanninkielisiin koulutusohjelmiin.

Raahelaisen koulutuskeskus Brahen rehtori Jaana Ritola kertoi, että heillä näkynyt hienoista nousua venäläisten määrässä konfliktin alun jälkeen, mutta viimeaikainen liikekannallepano ei ole heillä näkynyt.

Kiinnostus näkyy myös muualla Suomessa

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Gradian rehtori Pirjo Kauhanen kertoi, että ei ole venäläisten yllättävää ryntäystä, mutta jatkuvasti tulee kyselyjä. Edellisessä yhteishaussa venäläisiä hakijoita oli 70, määrä on huomattavasti suurempi kuin edellisessä yhteishaussa.

Koulutuskeskus Salpauksessa venäläisten opiskelijoiden määrä ei ole kasvanut huomattavasti.

Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän Saimaan ammattiopisto Sammossa ilmiö ei näy, kertoo rehtori Antti Lehmusvaara.

– Vuoden alusta meillä on ollut 22 hakijaa, joilla on osoite Venäjällä. Muutamia kyselijöitä on ollut, mutta hakijamäärä ei ole noussut, Lehmusvaara sanoo.

Kainuun ammattiopistoon ei ole tullut nyt erityisen paljon hakemuksia, kertoo vs. rehtori Raisa Ilkko. Kainuun ammattopistoon on hakeutunut aiemminkin venäläisiä opiskelijoita.

Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarénin mukaan alkuvuodesta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, tuli enemmän tiedusteluita.

Lapin koulutuskeskus REDUssa on saatu parin viime viikon aikana venäläisiltä yksittäisiä kyselyjä esimerkiksi hakemismenettelyistä ja englanninkielisistä opiskelumahdollisuuksista. REDUn pedagoginen päällikkö Riitta Karusaari kertoo, että tänä syksynä opiskelun on aloittanut kahdeksan Venäjän kansalaista, mikä on samaa tasoa kuin aiemminkin.

REDUn venäläisten opiskelijoiden kokonaismäärä on tällä hetkellä 21. Se on 0,4 prosenttia koulutuskeskuksen koko tutkinto-opiskelijoiden määrästä.

Lapissa viidellä paikkakunnalla toimivaan Ammattiopisto Lappiaan on tullut muutama hakemus Venäjän kansalaisilta, ja kyselyitä on niin ikään tullut jonkin verran. Osaamispalvelujohtaja Sanna Laihisen mukaan Lappiassa on kirjoilla 24 opiskelijaa, joiden kansallisuudeksi on merkitty Venäjä.

Millaisia ajatuksia artikkeli herättää? Voit keskustella aiheesta 29.9. klo 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle