Hyppää sisältöön

Koulubussi ja ratakuorma-auto törmäsivät Pohjanmaalla vuosi sitten – Onnettomuustutkintakeskus: "Hyvin poikkeuksellinen tasoristeysonnettomuus"

Otkesin selvityksen mukaan onnettomuuden taustalla oli monia syitä. Poikkeuksellista on, että niistä suurin osa ei liity rautatieympäristöön.

Koululaisia kuljettanut linja-auto johon on törmännyt ratakuorma-auto.
Koulubussi ja ratakuorma-auto törmäsivät Kaskisissa Pohjanmaalla 5.10. 2021. Seitsemän ihmistä loukkaantui, vammat olivat pääosin lieviä. Onnettomuustutkintakeskus on selvittänyt tapahtunutta.

Koululaisia kuljettanut linja-auto ja ratatyökone törmäsivät Kaskisissa Pohjanmaalla pian vuosi sitten, lokakuun alussa. Onnettomuustutkintakeskus Otkes on nyt saanut valmiiksi selvityksen tapahtuneen taustatekijöistä.

Raideliikenneonnettomuuksien johtava tutkija Lasse Laatta näkee onnettomuudessa poikkeuksellisia piirteitä.

– Tämä oli hyvin poikkeuksellinen tasoristeysonnettomuus, koska osallisina olivat koululaiskuljetus ja ratatyökone, ja suurin osa havainnoista ja löydöistä liittyi muuhun kuin rautatieympäristöön, sanoo Laatta.

Onnettomuuspaikka oli kuitenkin tasoristeysturmille tyypillinen: risteys oli turvalaitteeton, ja näkyvyys radalle huono.

Linja-auton kuljettaja oli kokematon eikä häntä ollut perehdytetty tarpeeksi uusiin ajo-oloihin ja kalustoon. Linja-autoyrityksellä ei ollut riittävää turvallisuudenhallintaa, joka olisi auttanut selviämään poikkeustilanteessa, kun rikkoutuneen vakikaluston tilalle tarvittiin nopeasti korvaaja.

Onnettomuuteen vaikutti Otkesin mukaan myös se, että koulukuljetukset järjestettiin reittiliikenteenä eikä kilpailutettuna koulukyytinä, jolloin turvallisuudelle olisi voitu asettaa vaatimuksia.

– Kyseessä oli monen tekijän summa, jossa kaikki yhdessä saivat onnettomuuden aikaiseksi. On todella vaikeaa nostaa yksittäistä tekijää merkittävämmäksi kuin muut, sanoo Laatta.

Ratakuorma-autoon oli kytketty lepotilaksi tarkoitettu makuuvaunu. Kuva: Yle/Juho Teir

Koulukuljetusten järjestämistapa nousi merkittäväksi

Otkes suosittaakin muutoksia niin tasoristeysten raivaamiseen kuin linja-autoalan turvallisuussuunnitteluun ja siihen, että koulukyytien turvallisuudelle asetettaisiin vaatimuksia riippumatta siitä, miten kyydit on järjestetty.

Kaikki annetut suositukset yhtä Otkesin mukaan tärkeitä, mutta tässä tapauksessa esiin nousee kyytien järjestäminen, koska se oli onnettomuudessa tärkeässä osassa.

– Tutkinnassa selvisi, että on yleistä toteuttaa koulukuljetuksia näin eli joustavasti, olemassaolevia reittejä hyödyntäen. Silloin niitä kohdellaan normaalireitteinä eikä koulukuljetusten erityisvaatimuksia sovelleta, ja siinä tulee tämä ongelma, sanoo johtava tutkija Lasse Laatta.

Onnettomuudesta selvittiin tilanteeseen nähden vähin vaurioin.

– Tässä oli onni onnettomuudessa. Jo se, että raiteilla tuli ratatyöjuna eikä puutavarajuna, vähensi seurauksia merkittävästi. Lisäksi ratatyöjuna ajoi hitaasti. Aineksia oli erittäin vakavaan onnettomuuteen.

Poliisi tutkii ratakuorma-auton ja koulubussin törmäystä törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena – tasoristeys tiedettiin vaaralliseksi Kaskisissa

Bussinkuljettaja ei reagoinut stop-merkkiin

Bussi oli lähtenyt varikolta aamuseitsemän jälkeen poimimaan kyytiin yläkoululaisia ja lukiolaisia, mutta sen matka päättyi turvalaitteettomaan tasoristeykseen Kaskisten keskustassa ennen kahdeksaa.

Linja-auto törmäsi junarataa liikkuneeseen ratakuorma-autoon, joka oli menossa tekemään laserkeilausmittausta. Kyseisellä rataosuudella liikkuu satunnaisesti tavarajunia, ja rataosan tulevaisuudesta on käyty pitkään keskustelua.

Bussinkuljettaja ei huomannut tasoristeyksessä olevaa stop-merkkiä, vaan ajoi risteykseen hidasta vauhtia. Bussin nähnyt ratakuorma-auton kuljettaja taas oletti linja-auton pysähtyvän eikä ehtinyt enää pysäyttää.

Ratakuorma-auto törmäsi bussiin, työnsi sitä parikymmentä metriä rataa pitkin ja suistui kiskoilta.

Seitsemän ihmistä sai eriasteisia vammoja ruhjeista ja haavoista avomurtumaan.

Linja-autossa olleista vain kaksi käytti turvavyötä. Vöiden vähäinen käyttö onkin busseissa Otkesin mukaan yhä yleistä. Kuva: Hans Holmgren / Yle

Koulubussin hiljattain valmistunut kuljettaja ajoi reittiä ja onnettomuusautoa vasta toista kertaa. Hänellä oli aiempaa ajokokemusta lähinnä pienistä linja-autoista, joissa on nestepainetoimiset jarrut.

Edellispäivänä kuljettajalla oli ollut suuria vaikeuksia sekä reitin että hänelle vieraan auton vaihteiden ja jarrujen kanssa. Ajomestari oli auttanut häntä ajamaan reitin loppuun ja käynyt läpi asioita seuraavaa päivää varten.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan kuljettajalle ei annettu tilanteessa riittävää perehdytystä, vaikka sekä auto että reitti olivat hänelle outoja.

Kokonaisuudessaan yrityksen varautuminen arkiseen poikkeustilanteeseen oli puutteellista, sillä ajomestari joutui ratkomaan ongelmaa yksin. Tämä on Otkesin mukaan tavallista yrityksissä, joissa on niukat resurssit.

Linja-autoala tarvitsee Otkesin mukaan turvallisuusstandardit

Onnettomuustutkintakeskus toivoo liikenne- ja viestintäministeriöltä säännöksiä, joiden avulla saadaan turvallisuusjohtamisjärjestelmä koko linja-autoalalle.

Nyt linja-autoliikenteelle ei ole vaatimuksia turvallisuusjohtamisesta, riskien arvioinnista tai onnettomuuksiin varautumisesta samaan tapaan kuin on vaikkapa rautatieliikenteessä. Firmojen turvallisuustyö vaihtelee, ja asiakkaan on vaikea arvioida sen tasoa.

– Poikkeustilanteissa turvallisuudenhallinta auttaisi siinä, että pystyttäisiin reagoimaan poikkeustilanteisiin järjestelmällisesti ja ottamaan kaikki asiat huomioon, sanoo raideliikenneonnettomuuksien johtava tutkija Lasse Laatta.

Otkes muistuttaa, että kuntien edellytetään lähtökohtaisesti hankkivan koulukuljetukset kilpailuttamalla. Silloin voi asettaa vaatimuksia turvallisuudelle, kalustolle ja kuljettajalle.

Keskus suosittaakin opetuksenjärjestäjiä varmistamaan, että turvallisuus otetaan huomioon koulukuljetuksissa riippumatta niiden järjestämistavasta.

Kyseinen koulukuljetus oli hoidettu vuosien ajan reittiliikenteenä, jolloin sitä ei tarvinnut kilpailuttaa. Reitti oli suunniteltu opiskelijoiden asuinpaikkojen mukaan.

Näkemisesteiden raivaus turhan kankean prosessin takana

Lisäksi Otkes toivoo ratalakiin muutoksia, joiden avulla raivaustyöt saataisiin mahdollisimman sujuviksi tasoristeyksissä.

– Nykyinen laki antaa mahdollisuuden tulkita eri tavalla: yleensä käytetään raskaita menettelyjä eli mennään ratasuunnittelumenettelyn kautta, sanoo Laatta.

Otkes toivoo, että kriittiset puutteet voitaisiin poistaa pelkällä Väyläviraston päätöksellä, kun siihen on turvallisuuden kannalta tarpeeksi perusteita. Näin vältettäisiin pitkiä prosesseja.

Edullisten varoituslaitteiden käyttöönottoa tulisi myös nopeuttaa edelleen.

Jos koulukuljetukset järjestetään reittiliikenteenä, tilaaja ei voi asettaa turvallisuuskriteereitä tai määritellä niitä sopimuksessa. Kuva: Yle/Juho Teir

Varoituslaitteeton ja olosuhteiltaan puutteellinen vähäliikenteisen radan tasoristeys on tyypillinen onnettomuuspaikka Suomessa.

Kaskisten risteys on tiedetty vaaralliseksi. Näkyvyys on huono: tietä ajettaessa tasoristeysnäkymä avautuu vasta kymmenen metriä ennen rataa eli selvästi myöhemmin kuin ratalain mukaan pitäisi.

Ongelma on ollut tiedossa, ja näkyvyyttä parantavia toimenpiteitä oli suunniteltu vuodelle 2023.

Väylävirasto laski onnettomuuden jälkeen radan nopeuden 30 kilometriin tunnissa. Ratakuorma-auto ajoi onnettomuushetkellä 35 kilometrin vauhtia eli tuolloin salllittua vauhtia.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 30.9. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Kaskisten tasoristeysturman tutkinta etenee: Linja-auto liikkui 18 kilometriä tunnissa – "Sehän ei riitä, kun on stop-merkki ja väistämisvelvollisuus"

Jarmo Luoman poika kuoli tällä paikalla, kun juna törmäsi autoon – isä toivoo tasoristeysten poistoon vauhtia: "Ihmisen henki on erittäin halpa"

Tasoristeysonnettomuuksissa menossa synkkä vuosi – Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan pahimpia paikkoja on yhä liikaa: "Yli ei voi ehtiä kuin tuurilla"

Suosittelemme sinulle