Hyppää sisältöön

Merenalaisen kaasuputken pitää vuotaa tyhjäksi ennen kuin se voidaan korjata, sanoo Suomen verkoista vastaava Gasgrid

Gasgrid valvoo Suomen ja Viron välistä Balticconnectoria, mutta Nord Stream -putkia Suomi ei vastaavalla tarkkuudella valvo. Ympäristövaikutusten arvioinnissa vuotoa on pidetty lähinnä teoreettisena uhkana.

Nord Stream 2 -kaasuputki ehdittiin asentaa merenpohjaan, mutta Saksa keskeytti hankkeen Venäjän hyökkäyksen vuoksi. Kuva putken asennustöistä Saksassa. Kuva: EyePress News/Shutterstock/All Over Press

Vuodon tai vaurion riskiä Nord Stream -kaasuputkessa on pidetty häviävän pienenä, käy ilmi Suomessa laaditusta ympäristövaikutusten arvioinnista.

Käytön aikana tapahtuvaa vuotoa pidetään raportissa lähinnä teoreettisena uhkana. Sen todennäköisyydeksi on yli kymmenen vuotta sitten laaditussa ympäristöraportissa laskettu “yksi vuoto 28 300 vuodessa”.

Vuotoa ei toisin sanoen pidetty mahdollisena putkien käyttöiän aikana, joka on arviolta 50 vuotta.

Nord Streamiin liittyviä vaaratilanteita on selvitetty vuonna 2009 ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Kaasutoimitukset Venäjän ja Saksan välillä alkoivat vuonna 2011.

Suomi on laatinut Venäjän ja Saksan välisestä putkesta oman ympäristöarvionsa, sillä Nord Stream kulkee yhteensä 375 kilometriä Suomen talousvesillä. Koko putki on yli tuhat kilometriä pitkä.

Kaasuputkissa havaittiin tiistaina kolme vuotoa Ruotsin ja Tanskan talousvesillä.

Tanskaan kuuluvan Bornholmin saaren koillispuolella vuotaa Nord Stream 1.

Nord Stream 2 taas vuotaa saaren toisella puolella Ruotsissa. Se ei ole koskaan ollut käytössä, mutta ehdittiin täyttää maakaasulla, ennen kuin Saksa keskeytti hankkeen alkuvuodesta.

Putken metaani pääsee ilmakehään ja lämmittää moninkertaisesti hiilidioksidiin verrattuna

Yli kymmenen vuotta sitten laadittu ympäristövaikutusten arviointi keskittyy riskeihin maakaasuputken asentamisen aikana sekä putken toiminnan vaikutuksiin esimerkiksi merenalaiselle luonnolle.

Odottamattomia vauriota ja putken käytön aikana sattuvia vaaratilanteita puidaan yli 600-sivuisessa selvityksen lopuksi yhteensä 38 sivun verran.

Todennäköisimpänä putkivaurion aiheuttajana raportti pitää laivoja. Putki voisi vaurioitua aluksen uppoamisen tai ankkuroitumisen seurauksena, raportissa todetaan.

Muita riskejä ovat on putken korroosio eli syöpyminen, luonnononnettomuudet sekä vanhat, sodanaikaiset ammukset merenpohjassa. Riskilistan viimeisinä mainitaan myös sabotaasi ja terrorismi.

Nord Stream putkien vuotojen aiheuttajasta ei ole vamuutta, mutta tutkijat ja poliitikot ovat tulkinneet, että kyseessä olisi sabotaasi. Epäilyt tekijästä kohdistuvat vahvasti Venäjään.

Muita kuin laivojen törmäyksiin liityviä riskejä pidetään raportissa kuitenkin niin epätodennäköisinä, että “niitä ei analysoitu enempää”.

Raportissa on “sidosryhmien pyynnöstä” laskettu arvio tuhoista siinä tilanteessa, jossa putki kuitenkin vuotaisi kaasua ympäristöön.

Merenalaisen kaasuputken vuotoon ei varauduttu ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Nord Stream 2 -putkea lasketaan mereen Saksassa. Kuva: EyePress News/Shutterstock/All Over Press

Siinä todetaan, että kaikki murtuvasta kohdasta vuotanut metaani päätyy todennäköisesti kokonaan ilmakehään, sillä metaani liukenee veteen huonosti. Maakaasu on lähes kokonaan metaanista koostuva kaasu.

Nord Stream 1 -putkessa olevan kaasun määräksi lasketaan raportissa 210 miljoonaa kuutiometriä eli raportin mukaan noin 148 000 tonnia.

Metaanin ilmastoa lämmittävä vaikutus on raportin mukaan 25 kertaa suurempi kuin hiilidioksidin. Yksi metaanitonni vastaa siis 25 tonnia hiilidioksidia.

Pelkästään Nord Stream 1 -putken vuotaminen ilmakehään vastaisi 3,7 miljoonan tonnin hiilidioksidivuotoa, ympäristövaikutusten arviossa todetaan. Vertailun vuoksi: Suomen kokonaispäästöt olivat viime vuonna noin 48 miljoonaa hiilidioksidia vastaavaa tonnia.

Nord Stream 2 -putkessa taas on mediatietojen mukaan 300 miljoonaa kuutiometriä kaasua.

On epäselvää, tuleeko kaasua putkeen lisää Venäjältä jatkuvasti. Silloin ilmastovaikutukset kasvavat entistä suuremmiksi.

Vuotavan kaasuputken voi korjata vasta, kun se on vuotanut tyhjäksi

Kaasun siirtojärjestelmästä Suomessa vastaava Gasgrid Finland arvioi, että meren alla vuotavien putkien korjaus on mahdollista vasta, kun koko vuoto on lakannut.

Putken pitää toisin sanoen antaa vuotaa ensin tyhjiin.

– Korjaustoimenpiteiden osalta on tarpeen odottaa, että putki vuotaa loppuun, siirtoalustasta vastaava johtaja Janne Grönlund Gasgridista sanoo.

Grönlund ei kommentoi Nord Stream -putkien vuotoa, sillä Suomen valtion omistama Gasgrid ei vastaa Venäjän ja Saksan välisistä kaasuputkista.

Hän suostuu kuitenkin kertomaan, miten toimittaisiin, jos Suomen ja Viron välisessä Balticconnector -putkessa tapahtuisi vuoto.

Balticconnector on ainoa Suomessa toimiva merenalainen kaasuputki.

Noin 70–80 kilomeriä pitkässä putkessa virtaa Suomessa tuotettua biokaasua sekä maakaasua, joka on peräisin muun muassa Liettuassa sijaitsevasta LNG-terminaalista. Putki avattiin vuonna 2020.

Grönlundin mukaan Gasgrid valvoo Balticconnectoria reaaliaikaisesti yhdessä Viron kanssa. Kaasuvuoto havaittaisiin hänen mukaansa painemittausten perusteella vain minuuteissa.

Vuotava putkiosuus pyrittäisiin ensin rajaamaan niin, ettei sinne enää virtaisi lisää kaasua.

– Yleisesti Suomen siirtojärjestelmässä on venttiiliasemia määrätyin välimatkoin. Mikäli kaasuvuoto tapahtuisi, voisimme eristää vuotavan putkiosuuden sulkemalla venttiilit, Grönlund sanoo.

Eristämisen jälkeen kuluisi Grönlundin arvion mukaan joitain tunteja, että putkiosuus tyhjenisi. Sen jälkeen päästäisiin aloittamaan korjaaminen.

Nord Stream 1 ja 2:ssa havaittujen vuotojen on toistaiseksi arvioitu vuotavan päivien ajan. Vaurioiden eli käytännössä reikien on myös arvioitu olevan suuria.

Grönlund ei kommentoi kysymystä, toimivatko Nord Stream -putket samalla tavoin kuin Balticconnector ja kumpi maa, Venäjä vai Saksa, voisi sulkea mahdolliset venttiilit.

Putken omistaa Nord Stream AG, jonka enemmistöomistaja on Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazprom. Venäjä on väittänyt, ettei se pysty korjaamaan putkia sodanvastaisten pakotteiden vuoksi.

Lue lisää:

Tämä Nord Stream -kaasuputkien hajoamisesta tiedetään: Useat Euroopan johtajat vakuuttuneita siitä, että vuodot on aiheutettu tahallisesti

Nord Stream -kaasuputkesta saattaa vuotaa mereen hetkessä yhtä paljon metaania kuin viisi miljoonaa suomalaista kuluttaa vuodessa

Merivartiosto otti Suomen lähivesien kaasuputket ja meriliikenteen erityisvalvontaan – selvitimme, miten Nord Streamin räjähdyksiin reagoidaan Suomessa

"Eivät putket itsestään räjähtele", sanoo ministeri Kaikkonen Nord Stream -räjähdyksistä – mutta ei vielä osoita syyllisiä

Suosittelemme sinulle