Hyppää sisältöön

Tanskalainen sotilasasiantuntija Ylelle: Kaasuputkelle voitiin asettaa räjähde vaikka kalastusaluksesta yön pimeydessä

Räjähteen saattoi laskea kauko-ohjattu laite tai sukellusvene jo kuukausia sitten, sanoo sotilasasiantuntija Jens Wenzel Kristoffersen. Mitä nopeammin räjähdyspaikkaa päästään tutkimaan, sitä todennäköisemmin tekijä saadaan selville.

Ruotsin rannikkovartiosto kuvasi 27.9.2022 NordStreamin putkirikkojen aiheuttamaa kuplintaa Bornholmin saaren edustalla.
Ruotsin rannikkovartiosto kuvasi 27.9.2022 NordStreamin putkirikkojen aiheuttamaa kuplintaa Bornholmin saaren edustalla.

Itämeren kaasuputkia saattoivat rikkoa räjähteet, jotka pantiin paikoilleen vaarattoman oloisesta aluksesta.

Näin arvioi Ylen haastattelussa tanskalainen sotilasasiantuntija Jens Wenzel Kristoffersen.

Wenzel Kristoffersen työskentelee tutkijana Kööpenhaminan yliopiston sotilastutkimuksen keskuksessa ja on Tanskan merivoimien upseeri. Yle haastatteli häntä videoyhteydellä.

– Kyseessä on voinut olla harmittoman oloinen alus, joka on saattanut kulkea kaasuputkien läheisyydessä, esimerkiksi kalastusalus tai tutkimusalus, Wenzel Kristoffersen sanoo.

Alus on voinut lähettää pinnan alle kauko-ohjatun ajoneuvon eli työrobotin, joka on kiinnittänyt räjähteet kaasuputkeen.

Tämä olisi tehty pimeän turvin ilman valoja ja niin, että aluksen tunnistamisen mahdollistavat ja sijainnin ilmoittavat järjestelmät olisi kytketty pois.

– Jos takana on Venäjä, kyseessä saattoivat olla Venäjän laivaston alukset, jotka olisivat pystyneet toimimaan enemmän tai vähemmän salaa tällä alueella, Wenzel Kristoffersen sanoo.

Wenzel Kristoffersenin mukaan räjähteet on saatettu asettaa jo päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia sitten. Ne on voitu laukaista myöhemmin joko ajastuksen tai jonkin muun mekanismin avulla.

Toinen vaihtoehto Wenzel Kristoffersenin mukaan on, että räjähteet on asettanut pienoissukellusvene, joka on pystynyt toimimaan huomaamatta.

"Jos toiminta on naamioitu joksikin muuksi, sitä ei tunnisteta"

Miten on mahdollista, että tällaista ei olisi havaittu Tanskassa ja Ruotsissa?

Wenzel Kristoffersen sanoo, että toimintaan ei ole välttämättä osattu kiinnittää huomiota, jos alukset ovat kulkeneet Itämerellä normaalin liikenteen tapaan.

– Jos ne poikkeavat reiteistä tavalla, joka noudattaa kalastusalusten tavanomaisia liikkeitä, se ei herätä erityistä huomiota.

Myöskään se, että aluksen tunnistusta ja sijaintia välittävät järjestelmät eivät ole päällä, ei välttämättä ole soittanut hälytyskelloja.

– Nämä voisivat olla kalastajia, jotka vain unohtivat laittaa järjestelmän päälle, Wenzel Kristoffersen kuvaa mahdollista ajatuskulkua.

Kuva: TT/ SVT, Harri Vähäkangas / Yle

Jotta tällaisen toiminnan voisi huomata, olisi ensinnäkin oltava paikan päällä silloin kun se tapahtuu. Lisäksi havaitseminen vaatii, että toimintaa osataan epäillä.

– Jos toiminta on naamioitu joksikin muuksi eikä ole riittävästi tiedustelutietoa, joka varoittaisi, sitä ei tunnisteta.

Näin on huolimatta siitä, että alueen laivastoilla on suhteellisen hyvät valvontajärjestelmät ja esimerkiksi Tanskassa tiedetään tarkkaan, mitä sen alueelle tulee ja mitä sieltä poistuu, Wenzel Kristoffersen sanoo.

Merenpohjan tutkimisella on kova kiire

Itämeren rantavaltiot yrittävät nyt kiihkeästi muodostaa kokonaiskuvaa siitä, mitä aluksia räjähdyspaikkojen lähialueella on kulkenut viime päivinä tai jopa kuukausina, Wenzel Kristoffersen sanoo.

– Tiedustelupalvelut selvittävät epäilemättä myös, mitä aluksia on lähtenyt Itämeren eri satamista viime aikoina. Ja myös sitä, millaista liikennettä edestakaisin on ollut Murmanskissa, Wenzel Kristoffersen sanoo ja viittaa Venäjän laivastotukikohtaan Jäämerellä.

Hänen mukaansa räjähdysten tarkkuus ja ajallinen yhteys merkitsevät sitä, että teon takana ei voi olla mikään muu kuin valtiollinen toimija. Venäjällä on Wenzel Kristoffersenin mukaan tekoon sekä kyky että motiivi.

Nyt kysymys on, miten tämä osoitetaan teknisesti.

Tapahtumia tutkivien Itämeren rantavaltioiden viranomaisilla on kiire päästä räjähdyspaikalle tutkimaan, kuvaamaan ja keräämään tietoa. Esimerkiksi merenpohjaan vajonneet pirstaleet voivat kertoa siitä, millaisia räjähteitä käytettiin.

– Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vaikeampaa on tietää tarkasti, mitä on tapahtunut, Wenzel Kristoffersen sanoo.

Tanskan puolustusministeri Morten Bødskov sanoi keskiviikkona Tanskan radiolle DR:lle, ettei putkia päästä tutkimaan vielä pitkään aikaan. Putkesta purkautuva kaasu estää näkyvyyden.

Bødskovin mukaan kaasun paine estää tutkimukset vielä kymmenen päivän tai ehkä jopa kahden viikon ajan.

Lue myös:

Merivartiosto otti Suomen lähivesien kaasuputket ja meriliikenteen erityisvalvontaan – selvitimme, miten Nord Streamin räjähdyksiin reagoidaan Suomessa

Suosittelemme sinulle