Hyppää sisältöön

“Brutaali muistutus, että sota voi tulla hyvin lähelle rajojamme” – Venäjän hyökkäyksestä pitää ottaa opiksi, sanoo Euroopan puolustusviraston johtaja Ylelle

Krimin valtauksen jälkeen EU-maat ovat tehneet merkittäviä lisäpanostuksia puolustukseen. Syvempi keskinäinen yhteistyö on tärkeää, jos investoinneista halutaan saada paras hyöty, puolustusvirasto EDA:n toimitusjohtaja muistuttaa Ylen haastattelussa.

Puola ja Tšekki on toimittanut Ukrainalle tankkeja. Kuva: EyePress News / Shutterstock / AOP

BRYSSEL Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi sodan lähemmäs EU:ta kuin monet olisivat osanneet ennalta arvata. Tämän arvion tekee Brysselissä toimivan Euroopan puolustusviraston toimitusjohtaja Jiří Šedivý Ylen haastattelussa.

– Se on brutaali muistutus siitä, että sota voi tulla hyvin lähelle rajojamme, ja että turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvät kysymykset ovat äärimmäisen tärkeitä.

Kahdeksatta kuukautta jatkuva hyökkäys on myös osoittanut, miten haastavaa sotilaallisen avun ylläpitäminen Ukrainalle on. Šedivýn mukaan tilanteesta voi vetää johtopäätöksiä tulevaisuutta ajatellen.

– Meidän on lisättävä EU-maiden puolustusteollisuuden tuotantokapasiteettia.

Materiaalihankintojen ja varastojen täydentämisen tarve jäsenmaissa kertoo Šedivýn mukaan siitä, miten paljon Ukrainaa on kaikesta huolimatta autettu.

"Ukraina tarvitsee aseita", sanottiin krakovalaisen naisen t-paidassa kesäkuun lopussa. Kuva: Jakub Porzycki / NurPhoto / Shutterstock / AOP

– Ajattelen, että olemme tehneet parhaamme Ukrainan tukemiseksi.

Enemmän vastinetta puolustusmenoille

Vuonna 2004 perustettu Euroopan puolustusvirasto EDA edistää EU-maiden välistä puolustusyhteistyötä yhteistyössä puolustusteollisuuden kanssa. Viraston toimintaan osallistuvat EU:n kaikki jäsenvaltiot Tanskaa lukuun ottamatta.

EDA:n tavoitteena on vähentää EU-maiden välisiä päällekkäisyyksiä ja lisätä kaluston yhteensopivuutta sekä jäsenmaiden välistä tietojenvaihtoa. Voimavarojen kokoamiselle on Šedivýn mukaan myös taloudelliset kannustimet.

– Tavoitteena on saada enemmän vastinetta jokaiselle investoidulle eurolle.

Jiří Šedivý, toimitusjohtaja, EDA
Euroopan puolustusviraston johtaja Ukrainan kriisistä

Puolustusvirasto edistää myös jäsenmaiden välisiä yhteishankintoja. EU-komissio esitteli kesällä 500 miljoonan euron rahoitusvälineen (siirryt toiseen palveluun), jonka avulla jäsenmaat voisivat korvata Ukrainan lähetetyn materiaaliavun aiheuttamia varastopuutteita yhteishankintojen kautta.

Kysessä on taloudellisesti pieni mutta periaatteellisestä merkittävä päänavaus, joka voi poikia lisää yhteisiä hankintoja tulevaisuudessa.

– Uskomme, että yhteishankinnat voivat olla erityisen houkuttelevia pienemmille jäsenmaille, jotka eivät yksin pysty tekemään isoja tilauksia, Šedivý sanoo.

Tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan

Tsekkiläisellä Jiří Šedivýllä on pitkä kokemus eurooppalaisen puolustusyhteistyön saralta.

Entinen puolustusministeri on myös toiminut maansa Nato-suurlähettiläänä ja Naton puolustuspolitiikasta ja suunnittelusta vastaavana apulaispääsihteerinä.

Yhdysvaltain ilmavoimien rahtikone on aselastissa Delawaresta Ukrainaan viime talvena. Kuva: AOP

Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on Šedivýn mukaan tervetullutta. Kun maat hyväksytään jäseniksi Naton ulkopuolella jää enää neljä jäsenvaltiota.

Tiiviimpi EU-tason puolustusyhteistyö ei ole ristiriidassa Naton tavoitteiden kanssa.

– Se mitä teemme EU:ssa vahvistaa Natoa lähes automaattisesti.

Nato on puolustuksen kulmakivi

Samalla on selvää, että täyden strategisen yhteistyön tiellä on edelleen poliittisia esteitä.

– Meillä on kuitenkin erittäin hyvä vastavuoroisuus työnjaon suhteen ja lähes jatkuva tietojenvaihto eri tasoilla.

EU:n maaliskuussa hyväksymä strateginen kompassi linjaa myös osaltaan, että Nato on edelleen jäsentensä yhteisen puolustuksen perusta. EU ei ole muuntautumassa puolustusliitoksi, Šedivý vakuuttaa.

– Nato on ja tulee olemaan Euroopan yhteisen puolustuksen kulmakivi.

Euroopan on kuitenkin myös hyvä pystyä toimimaan myös omillaan, jos Yhdysvaltain huomio suuntautuu muualle, hän jatkaa.

Suomella on paljon annettavaa

Puolustusvirastoa vuodesta 2020 luotsannut Šedivý vierailee Suomessa tänään ja huomenna tiistaina.

Jiří Šedivý on toiminut Euroopan puolustusviraston toimitusjohtajana vuodesta 2020. Kuva: @ European Defence Agency

Ohjelmassa on muun muassa tapaamisia puolustusministeriön ja puolustusvoimien edustajien kanssa. Hän tapaa myös suomalaisen puolustusteollisuuden edustajia.

– Keskeisin viestini liittyy niihin mahdollisuuksiin joita eurooppalainen yhteistyö tarjoaa Suomelle ja suomalaiselle puolustusteollisuudelle.

Suomi on jo nykyisellään aktiivinen toimija eurooppalaisessa puolustusyhteistyössä, Šedivý muistuttaa. Suomi osallistuu EDA:n puitteissa muun muassa kybertoimintaympäristöä vahvistavaan yhteistyöhön sekä puolustusviraston helikopterikoulutusohjelmaan.

Šedivý kehuu myös suomalaisen puolustusteollisuuden osaamista maajärjestelmien valmistajana. Hän näkee myös mahdollisuuksia sota- ja siivilikäyttöä yhdistävien kaksoiskäyttö-tuotteiden valmistuksessa.

Lue lisää:

Lue tuoreimmat uutiset Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan tästä.

Tanskalaiset äänestivät kyllä EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön osallistumiselle

EU:n rooli turvallisuuden luojana vahvistuu, arvioivat europarlamentaarikot

"Suomen Nato-jäsenyyden jälkeen voimme tehdä enemmän yhteisiä hankintoja", sanoo Ranskan EU-komissaari Thierry Breton Ylen haastattelussa

Suosittelemme sinulle