Hyppää sisältöön

Jäätävä talvimyrsky ja usea yhtäaikainen häiriö voivat pahimmillaan kaataa sähköt Suomesta – sen estämiseksi on kuitenkin "15 minuutin sääntö"

Pahimman uhkaskenaarion varalta on menossa harjoitus, johon osallistuu kaikkiaan 3 000 ihmistä.

Sähkölinja Helsingin Viikissä. Kuva: Toni Määttä / Yle

Sähkökatko vaikuttaa ihmisten elämään monin tavoin, ja näkyy heti.

Lämmitys loppuu ja hissit pysähtyvät. Pankkiautomaatit sulkeutuvat, eivätkä maksukortit toimi. Julkinen sähköinen liikenne seisahtuu. Polttoaineen tankkaaminen asemilla ei onnistu.

Muutamassa tunnissa kännykkäverkot lakkaavat toimimasta ja tietoverkko pimenee. Kaupat alkavat sulkea oviaan.

Vähitellen rakennukset viilenevät ulkolämpötilasta riippuen. Varavoimalla varustetut laitokset, kuten sairaalat, voivat jatkaa toimintaansa niin kauan kuin varavoimaa riittää.

Tällaisen sähkönjakelun vakavan häiriötilanteen varalta harjoitellaan tällä viikolla pääkaupunkiseudulla yritysten ja viranomaisten yhteistoimintaa.

– Uhkaskenaario lähtee siitä, että valtakunnan rajasiirtoyhteyksissä on teknisiä haasteita, ja huonojen sääolosuhteiden vuoksi ongelmat pahenevat. Sitten tulee vielä tietoliikennemurheita, kuvailee Huoltovarmuuskeskuksen energiaosaston voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen.

Seurauksena on hyvin epätodennäköinen, mutta silti mahdollinen tilanne.

– Sähköä joudutaan rajoittamaan ja lopulta mennään ihan sähköttömyyteen asti.

Respa 2022 -harjoituksessa varaudutaan tilanteeseen, jossa pääkaupunkiseudun sähköt ovat poikki noin viikon ajan.

Mukana ovat muun muassa Huoltovarmuuskeskus, energiantuotanto- ja jakeluyhtiöt, Finavia, Puolustusvoimat, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä niiden pelastuslaitokset.

Laaja sähkökatko edellyttää useita samanaikaisia häiriöitä

Kantaverkkoyhtiö Fingridin sähköjärjestelmien hallinnan suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen kuvailee tilannetta, jossa pahin mahdollinen voisi tapahtua, ja pääkaupunkiseudun lisäksi pimenisi koko Suomi.

– Jäätävä lumimyrsky voi kerryttää jäätä johdoille. Pylväitä sortuu ja johtoja romahtaa. Samaan aikaan tapahtuu useita muita häiriöitä, esimerkiksi useammassa merkittävässä voimalaitoksessa ilmenee vikoja, ja samaan aikaan siirtoverkot ovat kovalla kuormituksella.

Kaukonen pitää kuitenkin tällaista tilannetta hyvin epätodennäköisenä.

– Lähtökohtaisesti varaudumme koko ajan yhteen vikaan. Tarvitaan useita vikoja, että koko maa pimenee.

Jos esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalaitoksen tuotanto pysähtyy, tilanne kompensoidaan käynnistämällä varavoimalaitoksia tai tilaamalla markkinoilta esimerkiksi vesivoimaenergiaa.

– Meillä on varavoimaa esimerkiksi Olkiluoto kolmosen maksimitehon verran eli 1 300 megawattia.

Kaukosen mukaan yhdestä vikatilanteesta selvitään hyvin, mutta kahden vian sattuessa, eli N-2-tilanteessa, palautumisvaihe on vaikeampi.

Tähän varaudutaan "15 minuutin säännöllä".

– Meillä on varattuna reservit ensimmäiseen vikaan. Viidentoista minuutin kuluttua siitä, kun ensimmäinen häiriö on tapahtunut, pitää kestää seuraava vikaantuminen. Jos häiriöt tapahtuvat hyvin lähekkäin, eivät reservit välttämättä riitä.

Häiriöiden jälkeen korvaavaa sähköä ostetaan mahdollisuuksien mukaan naapurimaista, erityisesti Ruotsista ja tarvittaessa käynnistetään omia varavoimalaitoksia.

– Jos esimerkiksi Olkiluoto ja Ruotsin kaapeliyhteys Fenno-Skan vioittuvat samaan aikaan, oltaisiin hankalassa N-2-tilanteessa, joka voisi pahimmillaan johtaa suurhäiriöön, mutta tällainen tilanne on erittäin harvinaista. Jos samaan aikaan tulisi vielä muita häiriöitä, tilanne pahenisi entisestään.

Laaja sähkökatko voi kestää useita tunteja tai jopa vuorokauden. Tarkkaa arviota Kaukonen ei osaa antaa, koska tilanteeseen vaikuttaa lopulta moni asia.

Harjoittelulla pyritään vahinkojen minimointiin

Aiempina vuosina Respa-harjoituksia on ollut Kuopiossa, Turussa, Oulussa, Lappeenrannassa ja Seinäjoella.

Pääkaupunkiseudulla käydään nyt koko harjoitussarjan viimeinen osa. Alunperin harjoituksen piti olla vuonna 2020, mutta se on siirtynyt koronapandemian vuoksi.

– Nyt olemmekin saaneet kuulla varoituksia mahdollisesta sähköpulasta ja energiansaantiin liittyvistä haasteista, mikä natsaa hyvin harjoituksen uuteen ajankohtaan, toteaa Huoltovarmuuskeskuksen energiaosaston voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen.

Koko Suomen harjoituksiin on osallistunut kaikkiaan 3 000 ihmistä.

Niemisen mukaan avainhenkilöillä on nyt aiempaa paremmat valmiudet toimia sähkönjakeluun liittyvissä häiriötilanteissa, mutta ihan kaikkeen ei silti pystytä varautumaan, jos koko Suomi pimenisi.

– Se on niin vakava tilanne, että mikään varautuminen ei täysin pysty sellaista kattamaan. Vahinkoja tulee, mutta harjoituksella pyritään niiden minimoimiseen ja sähköjen nopeaan palautumiseen.

Käytännössä harjoituksessa testataan eri tahojen toimintasuunnitelmia sähkökatkon sattuessa. Merkittäväksi asiaksi on osoittautunut eri organisaatioiden välinen viestintä.

– Kun sähköt loppuvat, internet ja sähköpostiliikenne lakkaavat toimimasta ja muutaman tunnin päästä myös matkapuhelinliikenne. Se on kompastuskivi, josta ei ihan helposti päästä yli.

Viranomaisilla on kuitenkin muita viestintävälineitä, joilla he pystyvät jonkin aikaa pidentämään viestintäaikaa, mutta ei määrättömästi.

– Meillä on erikseen varmennettuja sähköjärjestelmiä, joilla on järjestetty varasähkö vähintään vuorokaudeksi. Käytämme viranomaisverkkopuhelimia ja satelliittipuhelimia, Kaukonen sanoo.

Suomen kaupungeilla on omia varautumissunnitelmia erilaisten uhkien varalta. Alla olevassa videossa kuvataan pääkaupungin Helsingin evakuointisuunnitelmaa, jos sellaiseen joudutaan turvautumaan.

Etelä-Suomen avin mukaan Helsingissä on erittäin hyvä väestönsuojatilanne: suojia on enemmän kuin asukkaita, mutta ne eivät jakaudu ihan tasaisesti kaupungin alueella. Väestönsuojien toimintakunnossa on suuria eroja ja niistä vastaavat rakennusten omistajat.

Mitä ajatuksia tämä juttu herätti? Voit keskustella aiheesta torstaihin 29.9.2022 kello 23:een saakka.

Lue myös:

Kivihiilestä jo luopunut Vantaan Energia toi kaksi rahtilaivallista kivihiiltä Yhdysvalloista – "Hyvä tuurikin tässä kävi"

Puoli Kokkolaa pimentänyt katko jätti kymmeniä kaupunkilaisia sähköttä yli 12 tunniksi – osalle tulossa korvauksia, hinnanalennuksia pohditaan

Suosittelemme sinulle