Hyppää sisältöön

Liki viidennes Suomessa asuvista venäjänkielisistä pitää Venäjän sotatoimia Ukrainassa oikeutettuina

Suomessa asuvien venäjänkielisten ajatuksia Ukrainan sodasta on selvitetty. Venäjän propaganda vaikuttaa varsinkin iäkkäämpiin venäjänkielisiin, arvioi ohjelmajohtaja Eilina Gusatinsky.

Kuva: Eetu-Mikko Pietarinen / Yle

Suomessa asuville venäjänkielisille on tehty laaja kysely Ukrainan sodan vaikutuksista heidän asenteisiinsa.

Kyselyn teetti venäjänkielisten kotoutumista Suomeen edistävä Cultura-säätiö. Selvitykseen vastasi yli 1600 henkilöä puhelimitse kesä-heinäkuussa.

Suomessa asuvat venäjänkieliset ovat laaja ryhmä. Vastaajien joukossa oli muun muassa Suomen, Venäjän, Viron ja Ukrainan kansalaisia.

Cultura-säätiön ohjelmajohtaja Eilina Gusatinsky. Kuva: Esa Fills / Yle

Selvityksessä kysyttiin suhtautumista Venäjän sotatoimiin Ukrainassa.

Suurin osa vastaajista, 64 prosenttia, ei pitänyt sotatoimia oikeutettuina.

19 prosenttia vastaajista ei osannut tai halunnut vastata kysymykseen.

Liki viidennes eli 18 prosenttia kuitenkin katsoo, että Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainassa ovat oikeutettuja.

Kyselyn teettäneen Cultura-säätiön ohjelmajohtaja Eilina Gusatinsky on yllättynyt luvusta.

– Se on liian suuri, sanon sen suoraan. Tästä näkee, että Venäjän television ja Venäjän propagandan vaikutus on suuri.

– Tekisi mieli kysyä, onko heistä oikein esimerkiksi Irpinissä nähdyt kauheudet.

Gusatinskyn mukaan oikeutettuna sotatoimia pitävät vastaajat ovat iältään vanhempia. Vanhempi sukupolvi katsoo nuorempaa enemmän ja tiiviimmin Venäjän televisiota.

Suurin osa vastaajista ei pidä sotaa oikeutettuna, Gusatinsky muistuttaa.

– Olen iloinen myös siitä, että ihmiset ovat uskaltaneet kertoa tällaisiakin mielipiteitä, joilla tuskin Suomesta löytyy sympatiaa, hän sanoo.

Gusatinskystä olisi mielenkiintoista tietää, olisiko sodan oikeutusta koskeva kyselytulos ollut erilainen, jos se esitettäisiin nyt, kun Venäjä on julistanut osittaisen liikekannallepanon.

– Sota on tullut melkein jokaiseen venäläiseen kotiin. Olisiko yhtä suurta halukkuutta tukea Venäjää tietäen, että omat sukulaiset saattavat joutua rintamalle? Toivon mukaan näitä asioita olisi mietitty eri tavalla, hän sanoo.

Kolmannes ei juuri luota suomalaiseen mediaan

Suomen ja Venäjän kansalainen Evita Kretova, 21, tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan jyrkästi. Samalla tavalla asiaan suhtautuu hänen tuttavapiirinsä.

– Meilläkin on sukulaisia Ukrainassa ja tämä on tullut tosi lähelle, hän sanoo.

– Uskon, että on varsinkin vanhempia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä asioita tarpeeksi hyvin. Monet seuraavat venäläisiä uutisia ja venäläisiä sosiaalisen median kanavia täällä Suomessakin.

-Meillä on sukulaisia yhä Ukrainassa, sota on tullut hyvin lähelle, sanoo Venäjän ja Suomen kansalainen Evita Kretova. Kuva: Mikko Koski / Yle

Kretovan vanhemmat ovat Murmanskista ja muuttaneet Suomeen 1990-luvun lopulla. Evita ja hänen veljensä ovat syntyneet Suomessa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on koettu monilta osin samalla tavalla venäjänkielisten ja suomenkielisten joukossa. Huoli taloudesta ja turvallisuudesta on yhteistä.

Iäkkäämmät vastaajat suhtautuivat kyselyssä nuorempia kriittisemmin Venäjää kohtaan asetettuihin pakotteisiin. Gusatinsky tulkitsee näiden kytkeytyvän huoleen Venäjällä asuvien sukulaisten toimeentulosta.

Vastaajien iän vaikutus näkyi myös luottamuksessa mediaan.

Lähes kolmannes vastaajista, 29 prosenttia, sanoo, että he eivät luota suomalaiseen mediaan lainkaan tai luottavat hyvin vähän. He ovat iältään yleisimmin keski-ikäisiä.

41 prosenttia kuvaa luottamustaan mediaan melko vahvaksi tai erittäin vahvaksi. Tässä joukossa oli runsaasti nuoria.

Kaikkien suomalaisten joukossa luku on ollut selvästi korkeampi, 68 prosenttia.

Gusatinskyn mukaan tässäkin näkyy Venäjän välittämän informaation vaikutus, mutta syitä voi olla muitakin.

– Verrattuna venäläiseen mediaan voi monille Neuvostoliitossa kasvaneille suomalainen media näyttäytyä kilttinä. Joku voi olla siksi vakuuttunut, että sitä sensuroidaan, hän sanoo.

Moni tunnisti Venäjän vaikutusyrityksiä

Venäjänkielisiltä kysyttiin myös harhaanjohtavasta vaikuttamisesta. Kaksi kolmannesta vastasi, ettei heidän mielipiteeseensä ole pyritty vaikuttamaan tarkoituksella harhaanjohtavasti.

Kolmannes vastasi kokeneensa tällaista vaikuttamista ja heistä suurin osa, 58 prosenttia, nimesi tahoksi Venäjän.

16 prosenttia koki vaikuttamista tapahtuneen Naton ja 7 prosenttia Suomen taholta.

– Neuvostoliitossa kasvaneille Naton on opetettu edustavan pahuutta, Gusatinsky selittää.

Hänestä osa vastaajista pyrkii myös löytämään selitystä Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan ilman, että joutuu kääntämään selkäänsä omille läheisilleen ja sukulaisilleen.

Monet venäjänkieliset ovat vaikeassa tilanteessa.

– Koulussa on opetettu, että Venäjä haluaa rauhaa ja nyt oma maa onkin hyökkääjä. Identiteetti täytyy rakentaa uudelleen, eikä se ole helppoa.

Kyselyn vastausten pohjalta säätiö etsii keinoja tarjota heille tukea ja lisätä osallisuuden tunnetta suomalaisesta yhteiskunnasta.

Lue lisää:

Ylen kysely: Enemmistö eduskunnasta estäisi venäläisturistien maahanpääsyn välittömästi – muutama edustaja sallisi yhä turistiviisumin käytön

Suosittelemme sinulle