Hyppää sisältöön

Suomi tuottaa pian kaiken tarvitsemansa sähkön itse, ja siitä voi kiittää kahta asiaa: Olkiluotoa ja hurjasti lisääntyvää tuulivoimaa

Tuulivoima vastaa tällä hetkellä noin 10:tä prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Sitä rakennetaan nyt sellaista tahtia, että vuonna 2030 tuulivoimalla voisi syntyä kotimaisesta sähköstä jopa neljännes.

Tuulivoima vie Suomea kohti omavaraisuutta sähköenergiassa
Tuulivoima vie Suomea kohti omavaraisuutta sähköenergiassa

Tuulivoimaa rakennetaan Suomessa nyt sellaista vauhtia, että saatamme olla sähkössä omavaraisia jo piankin. Arviot sen saavuttamisesta kuitenkin vaihtelevat.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid on arvioinut, että voisimme olla sähköenergiassa omavaraisia jo ensi vuonna (siirryt toiseen palveluun).

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) arvioi, että sähköomavaraisuus saavutetaan viimeistään vuosikymmenen loppuun mennessä.

– Tuulivoimalla on tässä tärkeä rooli, koska sillä sektorilla kasvu on kaikkein nopeinta. Kunhan tästä kriisistä päästään ohitse, uskon, että muutaman vuoden päästä tällaista kriisiä ei meille syntyisikään, koska tuulivoimaa on niin paljon.

Sähkön omavaraisuus kiinnostaa tällä hetkellä erityisen paljon, sillä Venäjän sota on tuonut energiamarkkinoille voimakasta heilahtelua. Tavallista ihmistä huolettaa eniten se, joudutaanko ensi talvena katkaisemaan sähköjä pulan välttämiseksi.

Toisaalta energiakriisi on myös kannustanut sähkön säästämiseen, minkä seurauksena energian kulutus laski alkuvuonna viimevuotisesta.

Sota vauhditti omavaraisuuden tavoittelua

Vanhanen vihki käyttöön keskiviikkona käyttöön Kajaanin ja Pyhännän rajalla olevan Piiparinmäen tuulipuiston, joka on suurin Suomessa tällä hetkellä tuotannossa oleva tuulipuisto.

Siellä on 41 tuulivoimalaa, jotka tuottavat vuodessa keskimäärin 700 gigawattituntia (GWh) sähköä. Se on noin prosentti Suomen koko sähköntuotannosta.

Tuulivoiman nopean lisärakentamisen ohella merkittävä askel omavaraisuuden tavoittelussa on ydinvoima.

Lue lisää: Olkiluodon kaikki ydinvoimalat tuottavat sähköä täydellä teholla: "Tätä päivää on odotettu"

Tuulivoimaa on rakennettu runsaasti erityisesti länsirannikolle. Kuvan myllyt jauhavat sähköä Iissä. Kuva: Antti J Leinonen

Tilastokeskuksen tuoreimpien, vuoden 2020 tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan olemme vielä noin 18 prosentin päässä sähköomavaraisuudesta. Sähkön tuotanto vuonna 2020 oli 66,6 terawattituntia (TWh) eli miljardia kilowattituntia. Kulutusta vuonna 2020 oli 81,6 TWh, ja sähkön tuonnilla katettiin 15 TWh.

Sähköomavaraisuuden tavoittelu sai uutta vauhtia, kun tuonti Venäjältä loppui toukokuussa. Venäjältä tuotiin vuoden 2022 alkupuolella noin kymmenen prosenttia Suomen kokonaissähkönkulutuksesta.

Syntynyt vaje on onnistuttu korvaamaan pohjoismaisella sähköllä, eikä Suomi ollut valtiovallan mukaan riippuvainen Venäjän-tuonnista.

Tuulivoiman kasvulle ei teknistä ylärajaa

Fingridin tämän hetken arvion mukaan tuuli- ja aurinkovoiman osuudelle sähköntuotannossa ei ole varsinaista teknistä ylärajaa.

Rakentaminen ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta. Isot tuulipuistot vaativat laajoja maa-alueita, eikä voimaloiden pystyttäminen asutuksen lähelle ole meluhaittojen vuoksi kovin helppoa – siitä huolimatta, että tutkimus on osoittanut haitat luultua vähäisemmiksi.

Kunnissa tuulivoimahankkeet ovat herättäneet osin ristiriitaista suhtautumista, sillä investoinnit ja verotulot houkuttavat.

Lue lisää: Tutkimus osoitti, ettei tuulivoimaloiden infraääni aiheuta terveyshaittoja – tuulivoimayhtiöt toivovat, että kunnissa jumivat hankkeet saisivat nyt vauhtia

Tuulivoimarakentamisen vauhti näkyy myös tien päällä. Kuvassa tuulivoimalan osia puretaan laivasta maantiekuljetusta varten Vaasan satamassa. Kuva: Antti Haavisto / Yle

Tuuli- ja aurinkovoiman osuuden kasvu aiheuttaa kuitenkin haasteita sähköverkon stabiiliudelle, suojauksien toiminnalle ja sähkönlaadulle.

Esimerkiksi Piiparinmäen rakentaneella Ilmattarella on maatuulivoimaprojekteissa kehitteillä tällä hetkellä yhteensä 2,2 gigawatin verran tuotantoa. Vertailun vuoksi Olkiluoto 3:n sähköteho on 1,6 gigawattia.

Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä sanoo, että haasteet on pohjoismaisissa verkkoyhtiöissä tunnistettu.

– Parhaillaan työstetään ratkaisuja, joilla mahdollistetaan verkon luotettava toiminta ja tuuli- ja aurinkovoiman kasvun jatkuminen, Heikkilä sanoo.

Omavaraisuus on pohjoismaista yhteispeliä

Heikkilä arvioi, että tuuli- ja vesivoiman osuus sähköntuotannosta tulee nousemaan samalla kun sähköverkon ohjattavuus ja joustavuus kehittyvät. Myös sähkön ja lämmön varastoinnin kehittymisellä on tässä merkitystä.

Lue lisää: Euroopan syvin kaivos Pyhäjärvellä halutaan muuttaa tahkoamaan sähköä – ennen pumppuvoimalaa ei nähty kannattavana, nyt tilanne on toisin

Tuulivoiman rinnalla tarvittavaa säätövoimaa pitää hankkia myös Suomen ulkopuolelta, sillä oma vesivoiman tuotantomme ei yksistään riitä.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhasen mielestä omavaraisuutta onkin ajateltava Suomen, Ruotsin, Norjan ja itäisen Tanskan muodostaman niin sanotun pohjoismaisen sähköjärjestelmän laajuudessa.

– Energiakriisissä ei pidä ajatella omien markkinoiden suojaamista ja sähkönsiirron sulkemista ulkomaille, vaan pysytellä yhteismarkkinassa. Ruotsin ja Norjan vesivoima on säätövoimana meille erittäin tärkeää, Vanhanen toteaa.

Lue myös: Kallis sähkö sai sijoittajat liikkeelle – Suomeen nousee suuria aurinkosähköpuistoja

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella sähkön tuotannosta Yle Tunnuksella tiistaihin 4.10. kello 23 saakka.

Suosittelemme sinulle