Hyppää sisältöön

Tuore väitöstutkimus selvitti rahoitusalan johtajien ansioita: naiset tienaavat yhä johtotehtävissä miehiä vähemmän

Vaikka puolet rahoitusalan johtajista on naisia, eivät naisten ansiot vieläkään yllä miesten tasolle. Tarkkaa syytä sille, miksi naiset ja miehet päätyvät eri johtotehtäviin, ei väitöstutkimuksesta käy ilmi.

Naisten ansiot rahoitusalan johtotehtävissä ovat keskimäärin 15 prosenttia matalammat kuin miesten. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

2010-luvulla naisten osuus rahoitusalan johtajista on noussut lähes 50 prosenttiin. Vielä 1990-luvulla vastaava luku oli noin 15 prosenttia.

Naisjohtajien määrän kasvusta huolimatta naisten ansiot rahoitusalalla eivät vieläkään yllä miesten tasolle, käy ilmi Vaasan yliopiston tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Naisten ansiot rahoitusalan johtotehtävissä ovat väitöstutkimuksen mukaan keskimäärin 15 prosenttia matalammat kuin miesten.

Syynä ilmiöön on väitöskirjan tekijän, KTM Saara Vaahtoniemen mukaan muun muassa se, että miehet ja naiset päätyvät erilaisiin johtotehtäviin.

– Esimerkiksi miesvaltaisilla sijoitustiimeillä johtajien bonukset ovat naisvaltaisempien markkinointitiimien johtajia korkeammat, Vaahtoniemi sanoo.

Naisten johtotason bonukset lähes samat kuin miesten esimiestasolla

Naisten johtotason bonukset ovat Vaahtonimen mukaan keskimäärin samaa tasoa kuin miesten esimiestasolla.

– Tämä voi osin selittyä juuri sillä, että sijoitustiimeissä saattaa olla erilaisia palkitsemisjärjestelmiä [kuin markkinointitiimeissä], jotka palkitsevat juuri bonusten kautta.

Siihen, minkälaisiin johtotehtäviin päätyy, vaikuttavat taas väitöstutkimuksen mukaan miesten ja naisten koulutusvalinnat. Nämä valintaerot ovat kuitenkin Vaahtoniemen mukaan pieniä, sillä johtajatehtäviin vaadittu koulutustaso on joka tapauksessa korkea.

Erään teorian ansioeroihin rahoitusalalla tarjoavat aiemmat yhdysvaltalaiset tutkimukset.

Niiden mukaan johtotason työtehtävät alalla vaativat sekä liukuvuutta työajoissa että ilta- ja viikonlopputöitä. Näihin perhe- ja hoitotehtäviin sidotuilla naisilla ei aina ole mahdollisuutta.

– Apteekki- ja eläinlääkärialalla palkkaerot miesten ja naisten välillä taas ovat pienemmät, sillä ne eivät ole samalla tavalla yksilöriippuvaisia kuten rahoitusalalla, Vaahtoniemi sanoo.

Saara Vaahtoniemen taloustieteen väitöskirja tarkastetaan Vaasan yliopistossa perjantaina 30. syyskuuta. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

"Lasikattoilmiö"

Tarkkaa syytä sille, miksi naiset ja miehet päätyvät eri johtotehtäviin, ei väitöstutkimuksesta käy ilmi.

Myöskään sitä tutkimus ei kerro, hakeutuvatko naiset itse alemman ansiotason johtotehtäviin, vai eikö heitä valita miesvaltaisiin tehtäviin.

– Siinäpä se kysymys oikeastaan onkin. Siinä olisi uuden tutkimuksen paikka, Vaahtoniemi naurahtaa.

– Eihän siinä sinänsä mitään väärää ole, jos työskennellään eri tehtävissä ja saadaan niistä eri tasoista palkkaa, mutta tässä on se lasikattoilmiö taustalla, hän lisää.

Vaahtoniemi pohtii vaikuttaisiko esimerkiksi tuleva perhevapaauudistus ansioiden tasautumiseen.

– Se on aika pitkän aikavälin muutos ja kulttuurinen muutos, että missä määrin perhe, ja nimenomaan lasten saannin vaikutus, ilmenee työpaikalta otetuista vapaista ja niin edelleen.

Yhdeksi vastaukseksi kysymykseen on Vaahtoniemen mukaan esitetty naisten roolimalleja.

Esimerkiksi naisopiskelijoiden kiinnostusta tiettyä alaa kohtaan voi Vaahtonimen mukaan lisätä se, minkälaisella alalla naisen oma naisesikuva- tai mentori on ollut.

Osuus- ja säästöpankeissa bonukset tasaisemmin eri tason työntekijöille

Yksi yllättävä tulos Vaahtonimen väitöstutkimuksessa liittyy pankkien bonustenjakokulttuureihin.

Väitöskirjan mukaan voittoa maksimoivat liikepankit maksavat suurempia bonuksia johtotason työntekijöilleen. Osuus- ja säästöpankeissa bonukset taas jaetaan tasaisemmin eri tason työntekijöille.

– Aiempi kirjallisuus on tutkinut liikeyritysten ja voittoa tavoittelemattomien yritysten palkkaeroja ja niissä on perusteltu, että ihmiset jotka hakeutuvat töihin voittoa tavoittelemattomiin yhtiöihin saavat osan palkkiostaan sillä, että he edistävät yleistä hyvää.

– Pankeista löydettiin vastaavia tuloksia, Vaahtoniemi sanoo.

Vaahtoniemen taloustieteen väitöskirja "Money, Merits and Gender : Essays on wage differentials" tarkastetaan Vaasan yliopistossa perjantaina 30. syyskuuta kello 12.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 01.10.2022 kello 23.00 asti.

Lue lisää:

Tutkija: Naisten ja miesten palkkaerot jylläävät jatkossakin

Raportti: Suomi ei pärjää Pohjoismaiden priimuksille tasa-arvossa, palkkaerot kovempia kuin OECD-maissa keskimäärin

Raportti: Tekniikan alalla sukupuolten palkkaero kasvaa 35 ikävuoden kohdalla

Suosittelemme sinulle