Hyppää sisältöön
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttarin mukaan Nord Stream -kaasuputkeen kohdistuneet tuhotyöt osoittavat sen, että syvällä merenpohjassa oleva infra on hyvin haavoittuvaa.
politiikka

Suojelupoliisi: Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva uhka on noussut, seurasimme tiedotustilaisuuden keskeisen annin

Suojelupoliisi julkaisi kansallisen turvallisuuden katsauksen, jota esittelivät Supon päällikkö Antti Pelttari ja erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki.

Elli Piirainen,Anniina Luotonen
Elli Piirainen

Suomi on Venäjälle aiempaa kiinnostavampi tiedustelun kohde Nato-jäsenyyden takia

Suomen tuleva Nato-jäsenyys kiinnostaa Supon arvion mukaan Venäjää paljon. Sen vuoksi Venäjä suuntaa todennäköisesti tiedustelua ja vaikuttamista Suomeen entistä enemmän.

Erityisen mielenkiinnon kohteena on se, millaiseksi sotilaallisesti liittoutuneen Suomen politiikka muotoutuu.

Jatkossa Venäjää tulee kiinnostamaan myös Naton päätöksenteko ja sotilassalaisuudet, ja näitä tietoja Venäjä yrittää hankkia Suomen kautta Supo arvioi.

Toistaiseksi tilanne on pysynyt rauhallisena: Venäjä ei ole kohdistanut Supon mukaan poikkeuksellista vaikuttamista Suomeen päätöksentekoon tai Nato-ratifioinnin aikana.

Venäjä on Supon mukaan kuitenkin yrittänyt murtautua tämän vuoden aikana järjestelmiin, joissa on tietoa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta päätöksenteosta.

Elli Piirainen

Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuu kohonnut uhka

Tiedustelun ja vaikuttamisen uhka kriittiseen infrastruktuuriin on kohonnut sekä fyysisessä että kyberympäristössä.

Suomi on hyvin digitalisoitunut yhteiskunta, ja kriittinen infra on hyvin teknistä. Sitä ylläpitää laaja julkisten ja yksityisten toimijoiden joukko, Pelttari sanoo.

Kriittisellä infrastruktuurilla tarkoitetaan esimerkiksi sähkön ja energian jakeluverkkoja ja tietoliikenneyhteyksiä.

Suomeen kohdistuva koko infrastruktuurin lamauttaminen ei kuitenkaan ole lähitulevaisuudessa todennäköistä, koska se tarvitsisi pitkäkestoista ja laajaa valmistautumista, mistä meillä ei ole nyt tietoa, Pelttari jatkaa.

Palvelunestohyökkäyksillä halutaan horjuttaa luottamusta

Venäläisperäisten palvelunestohyökkäysten tarkoituksena on aiheuttaa epäluottamusta kyberympäristön toimintaan, Supo arvioi.

Palvelunestohyökkäykset ovat niin sanottuja verkon mielenosoituksia, jotka esimerkiksi ruuhkauttavat pääsyn kohteena olevaan verkkopalveluun. Silloin hyökkäyksen kohteena olevat verkkosivu vaikkapa kaatuu hetkellisesti kokonaan.

Hyökkäyksiä voi automatisoida, joten ne ovat tekijälle helppoja toteuttaa.

Palvelunestohyökkäykset eivät kuitenkaan vaaranna tiedon turvallisuutta tai kaada verkkopalveluita, vaikka ne aiheuttavatkin väliaikaista häiriötä.

Elli Piirainen

Turistiviisumien poistaminen ei täysin pysäytä Venäjän tiedustelua Suomessa, toisaalta yritysvakoilun uhka kasvaa

Venäjän tiedustelutoimijat ovat käyttäneet turistiviisumeja jo kauan tiedustelussa hyväkseen. Niiden avulla Venäjä on saanut agenttejaan vieraisiin maihin huomaamatta.

Vaikka turistiviisumien myöntäminen loppuisi nyt Suomessa, se ei täysin poista Venäjän tiedustelutoimijoiden toimintamahdollisuuksia, Supon päällikkö Pelttari arvioi.

– Kaikki venäläiset eivät ole Suomelle turvallisuusuhka, vaikka viisumeihin liittyykin turvallisuusnäkökulmia.

Suomen ja Venäjän välinen raja on ollut turvallinen raja jo vuosikymmeniä, ja toivon että se sellaisena säilyy, Pelttari jatkaa.

Hallituksen odotettavissa oleva päätös turistiviisumien kieltämisestä venäläisiltä on Pelttarin mukaan hyvin perusteltu.

Suomessa toimii kuitenkin edelleen Venäjän tiedustelu-upseereita viisumien rajoittamisesta huolimatta. Supon arvion mukaan suomalaiset ovat toistaiseksi katkaisseet yhteyksiänsä venäläisiin verkostoihinsa, mikä on vaikeuttanut venäläisten vakoilua.

On kuitenkin todennäköistä, että Venäjän tekemän yritysvakoilun uhka kasvaa, koska Venäjällä on tarve käynnistää korvaavaa huipputeknologian tuotantoa.

Elli Piirainen

Nord Stream -kaasuputkien räjähdykset ovat klassinen esimerkki valtiollisen vaikuttamisen pelikirjasta

Supon arvion mukaan kaasuputkien vuodoissa on kyse tahallisesta teosta, johon pystyy valtiollinen toimija. Syyllisen osoittaminen ei kuitenkaan tule olemaan yksinkertaista.

– Tekijästä ei kuitenkaan vielä ole vahvistettua tietoa, enkä halua arvailla sitä, Pelttari sanoo.

Pelttarin mukaan tuhotyöt osoittavat, että infra, joka on syvällä merenpohjassa, on haavoittuvaa.

– Tämä on ollut tiedossa kaasuputkista ja tietoliikenneyhteyksistä. Tämä tiedostetaan, ja me ja muut viranomaiset pyrimme osaltamme tekemään kaikkemme, että Suomen osalta kriittinen infra pysyy toimintakykyisenä.

Elli Piirainen

Venäjän vakoilu on aiempaa vaikeampaa, koska perinteinen henkilötiedustelu on jäissä

Venäjän kannalta vakoilu on vaikeampaa kuin aiemmin, koska länsimaista on karkotettu paljon venäläisiä diplomaatteja.

Aiemmin Venäjän tiedustelu nojasi paljon diplomaattipeitteellä toimineisiin vakoojiin. Nyt Venäjä joutuu suuntaamaan vakoiluaan kyberympäristöön ja Venäjällä asuviin ulkomaalaisiin.

– Pidämme erittäin todennäköisenä, että Venäjä suuntaa talven aikana vakoiluaan kyberympäistöön, Antti Pelttari sanoo.

On kuitenkin epätodennäköistä, että Venäjän tiedustelu olisi Suomessa väkivaltaista, erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki sanoo.

Elli Piirainen

Suojelupoliisi julkaisee vuosittain katsauksen kansallisen turvallisuuden tilasta

Suojelupoliisin vuosittainen katsaus käsittelee esimerkiksi Suomeen kohdistuvaa vakoilua.

Voit katsoa koko tilaisuuden alta tai Yle Areenasta.

Tilaisuudessa puhuvat Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari ja erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki.

Viime vuonna Supo arvioi, että Suomeen kohdistuu laajaa valtiollista vakoilua, ja Suomi kiinnostaa etenkin Kiinaa ja Venäjää.

Supo arvioi silloin myös, että kyberrikollisuus voisi vaarantaa Suomen turvallisuuden ja lamauttaa kiristyshaittaohjelmilla vaikkapa vesihuollon tai sairaalan toiminnan.

Suosittelemme sinulle