Hyppää sisältöön

Jotta lähiruoka löytää ostajan, tarvitaan tarina – uusi paikallinen alkuperämerkki auttaa tuottajia erottautumaan kilpailijoista

Luomumarjoja kasvattava entinen punaorpojen orpokoti ja ylämaankarjan uranuurtajatila läpäisivät tiukan seulan saadakseen tuotteisiin Parasta Pirkanmaalta -tarran.

Lähikuva marja-aroniapensaan marjoista. Marjat ovat mustia.
Moni tuntee paremmin aronian puistoissa kasvavan version, eli koriste- tai pensasaronian. Mitä eroa näillä kasveilla on? Sen kertoo Henkireikä-marjatilan Seija Halme. Video: toimittaja ja kuvaaja Outi Parikka / Yle

Luomumarjatila Henkireiän 2 500:sta aroniapensaasta moni notkuu yhä pulleiden mustien marjojen lastissa, vaikka lokakuu on aluillaan.

Tilan emäntää Seija Halmetta harmittaa, että ihmiset keräävät aroniansa liian aikaisin. Marja mustuu paljon ennen kypsymistään ja siksi se kerätään liian aikaisin. Hätäilyn seurauksena marjalle on langennut karvaan maun huono maine.

– Se kuuluu poimia vasta kun se on kypsä. Silloin siitä on kadonnut kaikki tanniinisuus ja karvaus, mikä tuntuu kitalaessa, Halme terävöittää.

On turhaa sekoittaa sitä toisten hedelmien tai marjojen sekaan maun parantamiseksi. Kypsänä aronia on niin makea, että talon nuori saksanseisoja Ujokin käy niitä popsimassa suoraan pensaasta monta kertaa päivässä.

Väärin ymmärrettyä marjaa koskeva tuohtumus muuttuu tyytyväisyydeksi, kun puhe siirtyy marjatilan saamaan oikeuteen käyttää alkuperämerkintää "Parasta Pirkanmaalta".

Tästedes tilan vadelmat, herukat, aroniat ja hunaja lähtevät maailmalle pieni pyöreä merkki poskessaan.

17 vuotta luomuhunajaa tuottanut Seija Halme esittelee alkuperämerkin ohella ylpeänä myös mehiläishoitajan asuun puettua barbie-nukkeaan. Kuva: Outi Parikka / Yle

Kyseessä on uusi alkuperämerkintä, jolla Pirkanmaan lähiruuan tuottajat pystyvät erottautumaan vielä paikallisemmin kuin Hyvää Suomesta -merkillä.

– On tärkeää lanseerata tälläinen merkki, koska se kertoo kuluttajalle välittömästi, että nyt on kyse lähituotteesta, Halme sanoo.

Kriteerit täyttäviä yrityksiä nyt 23

Parasta Pirkanmaalta -pilotti (siirryt toiseen palveluun)on osa valtakunnallista lähiruokaohjelmaa, joka on jo kymmenen vuoden ajan pyrkinyt vahvistamaan lyhyitä ruokaketjuja.

Alkuperämerkintä on rekisteröity tavaramerkki, joita saavat käyttää vain kriteerit täyttäneet yritykset. Heitä on nyt alkuvaiheessa 23. Hakijoita oli noin 30.

Merkki löytyy alkuvaiheessa noin 250:stä eri tuotteesta. Vaatimuksena oli, että tuote on tuotettava ja jalostettava Pirkanmaalla ja raaka-aineen alkuperä on oltava pirkanmaalainen.

Pilottia toteuttaa Ahlmanin koulun säätiö EU:n maaseutuohjelman rahoituksella.

–Yritykset pystyvät merkin avulla kertomaan omaa paikallisuustarinaansa ja erottautumaan, projektipäällikkö Antti Luomala kertoo.

Tuottajien tarinat tenhoavat

Antti Luomalan mukaan tuottajatarina on melko välttämätön lähituotteiden markkinoinnissa ja kaupan hyllylle pääsyssä.

– Tuottajan täytyy jollain tavoin löytää oma kohderyhmänsä. Tarina on siinä yksi keskeisimmistä tavoista.

Juupajoen Hirvijärven kylällä sijaitsevan luomumarjatilan tarina juontaa juurensa Suomen sisällisodasta. Päätalon käyttötarkoitus on vuosien mittaan vaihdellut paljon. Kuva: Outi Parikka / Yle

Henkireikä-marjatilan tarina lähtee Suomen sisällissodasta. Päärakennus toimi sodan jälkeen punaorpojen orpokotina. Myöhemmin se päätyi vanhainkodiksi. Seuraavaksi Helsingin kaupunki osti tilan kesäsiirtolaksi.

Sittemmin tila siirtyi takaisin Juupajoen kunnalle, jolta Juha Halme osti sen 1990-luvulla.

Halme ryhtyi luomuviljelyn etujoukoissa muuttamaan peltoja marjatarhoiksi. Lisämaan ostojen jälkeen marjapensaat levittäytyivät lopulta 12 hehtaarin alalle.

Nyt tila tarjoaa itsepoimintaa ja osa tuotteista menee kanta-asiakkaille. Marjapelloilla ei ole koneellista poimintaa.

Ylämaankarjan rauhallisuus lumosi tilalliset

Juupajoen alle 2000:n asukkaan kunnassa oikeuden alkuperämerkintään sai toinenkin tila.

– Toivotaan, että merkki lisää asiakkaan luottamusta ja tietämystä, Metsäojan tilan emäntä Anja Pasuri kertoo.

Oikeus alkuperämerkin käyttöön on ollut käytössä vasta niin vähän aikaa, etteivät niin lihatila kuin marjatilakaan ole vielä huomanneet sen lisänneen tuotteiden kysyntää. Anja Pasuri sai kuitenkin yllätyksekseen paljon onnitteluja ympäri Suomea hetin merkin lanseerauksen jälkeen.

Metsäojan tilan emäntä Anja Pasuri kertoo, että karjaa on nyt runsaat 40 yksilöä. Joskus määrä on ollut lähes tuplasti suurempi. Koska tila haluaa pysyä omavaraisena rehun suhteen, nykyinen määrä on sopiva. Kuva: Outi Parikka / Yle

Metsäojan tilan omistajat Pertti ja Anja Pasuri olivat myös aikanaan alansa eturivin kulkijoita. He olivat kuudes tila Suomessa, joka ryhtyi ylämaankarjan kasvattajiksi.

Pasureiden maitotila alkoi käydä EU-säädösten suhteen liian pieneksi, eivätkä he halunneet ryhtyä isoon navettainvestointiin. Ratkaisuna oli ulkona ympäri vuoden laiduntava lihakarjarotu, ylämaankarja.

Ensimmäiset kaksi kantavaa hiehoa tulivat taloon vuonna 1997. Kumpikin emo maksoi tuolloin 30 000 tuhatta markkaa, mikä sekään ei ollut pieni investointi.

Rodun rauhallisuus ja luottamus ihmiseen kietoivat Pasurit heti pauloihinsa.

Metsäojan tila ryhtyi vuonna 2007 erikoistumaan ylämaankarjan sonnien kasvattamiseen. Emolehmät lähtivät tuolloin jatkamaan elämäänsä muilla tiloilla. Kuva: Outi Parikka / Yle

– Ne ovat vähän kuin koiria. Ne kiintyvät isäntiinsä.

Kustannuskriisi koettelee lähiruokaa

Inflaatio ja energiakustannusten nousu ovat tuoneet vastatuulta lähituottajlle, jonka vuoksi heidänkin on täytynyt nostaa hintoja. Molemmat Parasta Pirkanmaalta -merkin saaneet maatalousyrittäjät uskovat, että lähiruoka selviää tämänhetkisen hintakriisin yli.

Luomumarjatilan Seija Halme panee toivonsa erityisesti lapsiperheisiin.

– Lapsille halutaan aina yleensä parasta. He ostavat luomulähituotteita jatkossakin, mutta ehkä vähemmän.

Lihatilan emäntä Anja Pasuri on huomannut, että jotkin suoramyyntiasiakkaat ovat hävinneet sen jälkeen kun nostivat lihan hintaa. Tila myy tuotteensa suoramyyntinä ja reko-jakelujen kautta.

Hän toivoo silti, että he miehensä kanssa pystyvät pitämään tilan elinvoimaisena. He pyrkivät pohjustamaan myös hyvää tulevaisuutta tilan jatkajalle.

Herättikö juttu ajatuksia? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 4.10. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Harva ostaa kauniista puheista huolimatta lähiruokaa – hintojen kallistuminen pahentaa tilannetta

"Syvin kriisi vuosikymmeniin", kuvailee MTK:n toiminnanjohtaja maatalouden ahdinkoa

Suosittelemme sinulle