Hyppää sisältöön

Gleb Yarovoy ilmoitti tarjoavansa Suomessa yösijan Venäjältä lähteville – puhelin alkoi piipata ja nyt lastenkin huoneessa yöpyy venäläisiä miehiä

Tuhannet venäläismiehet ovat jättäneet kotinsa liikekannallepanon takia. Moni heistä yrittää selviytyä sukulaisten ja ystävien tuen turvin.

Vladimir (oik.) kertoo olevansa ikuisesti kiitollinen Gleb Yarovoylle ja tämän vaimolle Annalle heidän tarjoamasta avusta. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ystävien merkitys käy selväksi heti rivitaloasunnon ovella.

Eteinen on täynnä kenkiä, eikä naulakosta tahdo löytyä tilaa takille. Olohuoneeseen ja lastenhuoneeseen on sijattu ylimääräisiä petipaikkoja, lattialla on matkalaukkuja.

Joensuussa asuva Gleb Yarovoy on perheensä kanssa tinkinyt mukavuudesta ja avannut kotinsa Venäjän liikekannallepanoa pakeneville. Tiistai-iltana asunnossa on kolme äkkilähdön ottanutta miestä.

Silmistä näkee, että kaikkia väsyttää. Matka Suomeen on ollut raskas, eikä tulevaisuus näytä valoisalta. Silti ystävykset jaksavat vitsailla.

Kotinsa jättänyt Vladimir istuu keittiön pöydän ääressä ja kirjoittaa nimeään paperille. Yarovoy seuraa pöydän toiselta puolelta ja virnuilee.

– Helppo muistaa. Vladimir niin kuin Putin, Yarovoy nauraa.

– Minä en kertonut tuota vitsiä, Vladimir kuittaa.

Vladimir esiintyy tässä jutussa vain etunimellään, sillä hän pelkää kaimansa valtakoneistoa. Kaksi muuta miestä eivät halua, että heistä kerrotaan mitään.

Kokemus ukrainalaisten auttamisesta auttoi

Venäjän presidentin Vladimir Putinin ilmoitettua liikekannallepanosta tuhannet venäläiset miehet ovat jättäneet kotimaansa.

Toisin kuin Ukrainasta sotaa paenneille, venäläisille ei ole tarjolla järjestelmällistä tukea. Sen sijaan he yrittävät selvitä ystävien ja tuttavien avulla.

Kun tieto liikekannallepanosta tuli, Gleb Yarovoy päätti heti auttaa kaikkia tuttujaan, jotka haluavat paeta Venäjältä.

– Keväällä autoimme Suomeen paenneita ukrainalaisia. Siitä kokemuksesta on ollut nyt apua, Yarovoy toteaa.

Hän kertoo, että ensimmäisinä päivinä puhelin piippasi viestejä ympäri vuorokauden.

– Olen välittänyt tietoa itärajan tilanteesta ja sanonut, että meille voi tulla jos tarvitsee yösijaa.

Suomeen saavuttuaan Vladimir on jakanut huoneen Yarovoyn perheen lasten kanssa. Vladimir epäilee, että kestää vielä muutaman päivän ennen kuin hän tietää, minne aikoo seuraavaksi. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Huoli läheisistä painaa

Viikon aikana Gleb Yarovoy on majoittanut kotiinsa lähes kymmenkunta venäläismiestä. Heistä suurin osa on viipynyt yön tai kaksi ja jatkanut sen jälkeen eteenpäin.

Hetkittäin tulijoita on ollut enemmän kuin petipaikkoja. Heille Yarovoy on järjestänyt yöpaikan ystäviensä luona.

– He ovat ystäviäni, osa on vanhoja kollegoitani ja oppilaitani, eikä minulle ole mikään ongelma majoittaa heitä. Vaimoni ja lapseni saattavat olla eri mieltä, Yarovoy nauraa.

Perheeltä tilanne on vaatinut joustamista. Yarovoyn kaksi lasta ovat esimerkiksi jakaneet huoneensa heille vieraiden ihmisten kanssa.

Perheen onni on, että he ovat ehtineet asua Suomessa neljä vuotta ja rakentaa elämäänsä tänne. Gleb Yarovoy korostaa, ettei heillä ole hätää. Suurin huoli on ystävistä.

– Tilanne voi muuttua nopeasti. Raastaa hermoja miettiä, pääsevätkö ystävämme vielä rajan yli ja mitä heille tapahtuu, jotka joutuvat jäämään maahan, Yarovoy kuvaa.

Viime yönä Venäjältä lähteminen vaikeutui, kun Suomi sulki rajan venäläisiltä turisteilta. Moni paenneista on lähtenyt maasta turistiviisumin turvin.

Vladimir kuuli liikekannallepanosta vaimoltaan. Vladimirin lähtö oli pariskunnan yhteinen päätös.

Hyvästit perheelle

Vladimir muistaa hyvin viikon takaisen keskiviikon. Hän ei ollut vielä syönyt edes aamupalaa, kun vaimo tuli kertomaan, että liikekannallepano on alkanut. Päätös lähtemisestä oli tehtävä nopeasti.

– Istuimme alas miettimään, mikä olisi perheen kannalta parasta. Lopulta kävi selväksi, että paras vaihtoehto on, että minä lähden, Vladimir sanoo.

Julkisuuteen oli tihkunut tietoa, ettei liikekannallepano ole osittainen. Silti Vladimir kuvaa päätöstä elämänsä vaikeimmaksi.

– Jouduin hyvästelemään vaimon, tyttäreni, vanhempani ja siskot.

Nopeinta reittiä Suomeen

Vladimir kertoo yllättyneensä, miten valmiita ihmiset ovat auttamaan. Vladimir on ammatiltaan freelancer-kääntäjä ja työn kautta hänelle on muodostunut yhteyksiä ympäri Eurooppaa.

– Tuki on ollut korvaamatonta. Ystäväni seitsemästä eri maasta ovat viestittäneet, että jos vain pääsen tulemaan, olen tervetullut heidän luokseen, Vladimir kertoo.

Suomi valikoitui ensimmäiseksi etapiksi, sillä Pietarista katsottuna Suomeen oli helpoin paeta.

– Toinen vaihtoehto olisi ollut Georgia, mutta sinne on 2 000 kilometrin ajomatka.

Yarovoyn vinkistä Vladimir ajoi Suomeen Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Niiralan rajatarkastusaseman kautta ja vältti näin pitkän jonotuksen.

– Silti olin hermostunut. Ensin pelotti, päästääkö Venäjä minut maasta ja sitten pelotti, päästääkö Suomi minut maahan.

Moni Venäjältä lähteneistä pelkää yhä turvallisuutensa puolesta. Kaikki Gleb Yarovoyn ystävistä eivät halua tulla kuvatuksi. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Suomi ei houkuttele

Suurin osa Suomeen paenneista venäläisistä on jatkanut matkaansa eteenpäin. Suosiossa ovat maat, minne Venäjältä saa matkustaa ilman viisumia, kuten Serbia ja Georgia.

– Tai sitten ihmiset matkustavat sinne, missä heillä on sukulaisia ja ystäviä, Gleb Yarovoy toteaa.

Yarovoy huomauttaa, ettei Suomi ole venäläisille houkutteleva kohde. Viisumin lisäksi Suomessa tarvitaan varallisuutta, sillä hintataso on korkea.

– Venäläiset maksukortit eivät toimi Suomessa, eikä Venäjältä ole helppoa saada ostettua euroja. Ja vaikka käteistä olisi, Suomessa voi olla hankalaa ostaa junalippua tai varata hotellihuonetta käteisellä, Yarovoy kuvaa.

Eikä hotellihuonetta välttämättä saa, vaikka olisi rahaa. Etenkin Kaakkois-Suomessa monet majoitusliikkeet ovat täyttyneet venäläisistä.

– Yritin varata ystävälleni hostellia Helsingistä ja joka paikassa oli täyttä. Lisäksi pelkkä makuupaikka maksaa 35 euroa yöltä, mikä on paljon, Yarovoy kertoo.

Mitä pakata, kun ei tiedä määränpäätä

Vladimirin lähtö kävi lopulta nopeasti, eikä hän ehtinyt suunnitella tulevaisuutta juuri lainkaan. Vladimir on matkustanut paljon ja tavallisesti pakkaaminen käy häneltä helposti, mutta nyt tilanne oli toinen.

– Mitä ottaa mukaan, kun on vain yksi laukku, eikä tiedä minne on menossa ja miten moneen vuodenaikaan pitää varautua. Tarvitsenko esimerkiksi talvivaatteita, Vladimir kertoo.

Vladimirilla on ajatuksia siitä, minne hän voisi seuraavaksi matkustaa. Suomeen hän ei aio jäädä, sillä uuden viisumin ja työluvan saaminen on Suomessa vaivalloisempaa kuin monissa EU:n ulkopuolisissa maissa.

– En saanut viime yönä unta, joten nousin ylös ja ryhdyin kirjoittamaan ylös päässäni pyöriviä ajatuksia. Kirjoitin sivukaupalla ylös vaihtoehtoja, mitä voin tehdä. Vie aikaa, että saan hahmotettua, mikä on paras strategia, Vladimir miettii.

Gleb Yarovoy näkee Venäjän tilanteen lohduttomana.

Tulevaisuudenusko on mennyttä

Vladimirin toiveena on löytää asuinpaikka, missä on turvallista ja minne hänen perheensä pystyisi myöhemmin saapumaan perässä. Vladimirin onneksi kääntäjän työ ei ole paikkaan sidottua.

Venäjän tulevaisuutta hän ei halua tässä kohtaa ennustaa.

– Elämä Venäjällä ei tule olemaan helppoa. Se on varmaa, Vladimir toteaa.

Myös Gleb Yarovoy uskoo, ettei Venäjän tulevaisuus ole ruusuinen.

– Tulevaisuus on täysin toivoton. Putin on johtanut Venäjän niin syvään kuiluun, ettei hyviä vaihtoehtoja enää ole. Se on hyvin kivuliasta, koska Venäjällä on yhä sukulaisia ja ystäviä.

Lue lisää:

Suomen raja sulkeutuu torstaina keskiyöllä venäläisiltä lomamatkailijoita

Hallitus sulkee rajat venäläisturisteilta – kysyimme kolmelta suomenvenäläiseltä, mitä he asiasta ajattelevat

Suosittelemme sinulle