EU:ssa valmistellaan jättimäistä tekstiilistrategiaa, jolla on isoja tavoitteita.
Komissio haluaa, että kaikki EU:ssa myytävät tekstiilituotteet ovat kestäviä, korjattavissa ja kierrätettävissä, valmistettu pitkälti kierrätetyistä kuiduista, vailla vaarallisia aineita ja tuotettu sosiaalisia oikeuksia ja ympäristöä kunnioittaen.
Komissio haluaa myös, että pikamuoti ei ole enää muotia, ja kuluttajat hyötyvät pidempään laadukkaista ja kohtuuhintaisista tekstiileistä.
Taloudellisesti kannattavia uudelleenkäyttö- ja korjauspalveluja olisi oltava saatavilla laajalti.
Tekstiilialan tuottajat halutaan kantamaan vastuu tuotteistaan koko arvoketjussa, kierrätyskapasiteettia on oltava riittävästi ja tekstiilien polttaminen ja kaatopaikalle vieminen on minimoitava, komissio linjaa maaliskuussa julkaistussa strategiassaan.
Mikromuoveja on tarkoitus estää joutumasta tesktiileistä vesistöihin. Tekstiilien valmistuksessa käytettäviä kemikaaleja pyritään vähentämään.
– Se myllää koko tekstiiliteollisuuden ja kuluttamisen muutamassa vuodessa ihan uusiksi, sanoo kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.
Hän on toiminut jo pitkään parlamentin ja edustamansa EPP-ryhmän neuvottelijana useissa mietinnöissä, kuten ekosuunnittelun laajentaminen, digitaaliset tuotepassit, kestävät julkiset hankinnat, tekstiilien ekosuunnittelu ja laajennettu tuottajavastuu.
Strategian käyttöönoton jälkeen tekstiiliteollisuuden päästöistä pitäisi olla vain kymmenesosa jäljellä ja kuluttajilla parempia ja kestävämpiä tekstiilejä.
– Tutkijat ovat vuosia visioineet kestävämpää tekstiiliteollisuutta. Minusta strategiassa hienosti laitetaan purkkiin näitä visioita. Se on riittävän rohkea. Von der Leyenin komissio on ottanut vihreän siirtymän sydämenasiakseen. Tekstiilistrategia muuttaa maailmaa, luonnehtii strategiaa liikkeenjohdon konsultointiyritys ACTSin kestävän kehityksen johtava asiantuntija Helena Kivi-Koskinen.
Tekstiilistrategia on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, joka julkaistiin vuonna 2019. Se on yksi EU:n kiertotalousohjelman seitsemästä toimialasta.
Tavoitteet ovat valtavia, koska ne koskevat niin kansainvälistä kauppaa, monia teollisuudenaloja, työntekijöiden oikeuksia kuin kuluttajien ostokäyttäytymistäkin.
Parlamentissa strategiasta on kuitenkin melko laaja yksimielisyys.
– Ainoa, mistä voi tulla jonkun verran nikottelua on myymättömien vaatteiden tuhoamiskielto, Pietikäinen sanoo.
Pietikäinen ennustaa myös, että parlamentti lisää komission esitykseen joitakin kohtia esimerkiksi työntekijöiden oloista ja kemikaaleista. Myös pikamuoti eli kertakäyttötuotteet on tarkoitus kieltää. Pietikäinen arvelee parlamentin lisäävän kertakäyttötuotteiden kiellon esitykseen, koska komission esityksessä se oli vain vision muodossa.
– Onko sellainen T-paita, jota ei voi pestä, ja jonka saumat ovat valmiiksi levinneet, kertakäyttötuote? Parlamentti lähtee siitä, että on. Se kaikkein surkein lumppu pitäisi saada tuontikieltoon, Pietikäinen sanoo.
Nettikaupan alustojen vastuuta myymistään tekstiileistä on kuitenkin ilmeisen vaikeaa valvoa. Strategia voi silti tuoda Pietikäisen mukaan vastuun myös verkkokaupoille ja muille alustoille vastata siitä, mitä ne myyvät.
– Jos strategia toteutuu, niin halpaketjujen pitää muuttaa koko sitä pohjaa, millaista tekstiiliä myyvät, tai sitten se on aika lailla good bye, Pietikäinen sanoo.
Globaaliin kauppaan liittyy myös yksi tekstiiliteollisuuden huolenaiheista.
– Miten kilpailutilanne saadaan oikeudenmukaiseksi, kun EU:ssa säännellään näin paljon lähitulevaisuudessa. Tarkoitus on saada toimiala kehittymään kestävästi ja niin, että se myös menestyy globaalisti, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski.
Kivi-Koskinen vertaa edessä olevaa murrosta päästökauppajärjestelmän luomiseen. Teollisuuden päästökauppajärjestelmän tarkoitus on kannustaa yrityksiä saastuttamaan vähemmän: mitä vähemmän saastutat, sitä vähemmän maksat.
– Synnytetään uusiomateriaalien markkinat, kuten synnytettiin päästökauppamarkkina 20 vuotta sitten. Komissio tekee tässä nyt samanlaista systeemitason muutosta, Kivi-Koskinen sanoo.
Kivi-Koskinen on toiminut koko uransa kestävyysmurroksen parissa. Aiemmin terästeollisuuden ja energiateollisuuden parissa hän on nähnyt läheltä ja ollut edunvalvontaprosessissa mukana, kun esimerkiksi ei-enää-jätettä-periaate luotiin terästeollisuuteen. Samankaltainen muutos on tulossa nyt tekstiiliteollisuuteen.
Strategian olisi tarkoitus ottaa käyttöön vuosien 2025-2026 aikana. Kuluttajalle se tarkoittaisi esimerkiksi vaatteiden vaihtoalustoja kuten tekstiilivuokrausta, enemmän tietoa tekstiilin kestävyydestä valinnan perusteeksi, lisää kierrätettävyyttä ja erilliskeräyksiä myymälöihin.
– Minähän olen ehdottanut, että tekstiilissä pitäisi olla pidennetty käyttötakuu eli tieto, kuinka monta tuntia tuotetta voi käyttää. Kuluttaja voisi laskea käyttötunnin hinnan, Pietikäinen sanoo.
Niinikoski ehdottaa kannusteita myös kuluttajien käyttäytymiseen, esimerkiksi niin, että kestävillä ja laadukkaammilla tuotteilla olisi pienempi verotus.
– Voisi miettiä, että olisiko kuluttajille verokannusteita, että he siirtäisivät kulutustaan kestävämpiin tuotteisiin. Se on yhden klikkauksen päässä, mistä se tuote hankitaan, Niinikoski sanoo.
Isoihin tavoitteisiin tarvitaan myös isoja toimenpiteitä.
Kyse ei ole vain tekstiilien kierrättämisestä, vaan koko toimialan rakenteen muuttamisesta.
– Meidän katse on liikaa tämän päivän asioissa ja murheissa. Emme osaa irrottaa katsetta ja nähdä 10 vuoden päähän, mitä pitää tehdä, että meillä on vision mukainen tekstiiliteollisuus, Kivi-Koskinen sanoo.
EU:n vetytalousstrategia loi Suomeen kansallisen vetyklusterin, toimijoiden yhteenliittymän, joka vie vetytalouden osaamista ja yhteistyötä eteenpäin. Vastaavanlaisia eri toimialojen osaamiskeskittymiä tarvitaan Kivi-Koskisen mukaan myös tekstiilialan murroksen läpiviemiseen.
– Suomessa on todella hyvää osaamista ja se pitää pystyä hyödyntämään. Valtiovallan pitäisi ottaa tekstiiliala erityissuojelukseen, Kivi-Koskinen.
Alan kasvuohjelmaa on vaatinut hallitusohjelmaan myös Suomen tekstiiliteollisuus.
– Kyllä tämä on valtava harjoitus paitsi vastuullisuuden ja kiertotalouden, mutta myös digitalisaation ja kuluttajan käyttäytymisen näkökulmasta. Siksi olemme peräänkuuluttaneet systeemistä laaja-alaista lähestymistapaa, digivihreän siirtymän toteuttamiseen, Niinikoski sanoo.
Nyt käyttämistämme tekstiileistä noin pari prosenttia valmistetaan Suomessa ja nelisen prosenttia Euroopassa.
– Kierrätyskuitujen käyttö palauttanee tekstiiliteollisuutta Eurooppaan, Pietikäinen sanoo.
Katso Yle Areenassa Verta, hikeä ja t-paitoja -sarja, jossa neljä intohimoisesti vaatteisiin suhtautuvaa suomalaista nuorta vaikuttajaa matkustaa Myanmariin ottamaan selvää vaateteollisuudesta ja pikamuodin synnystä:
Yle Areena: Verta, hikeä ja t-paitoja
Lue myös:
Vastuullisuusasiantuntija Anniina Nurmi: "Ekologisin vaate on se, jota käytät pisimpään"
Parikymppiset naiset kertovat, miksi ostavat pikamuotia – Inca Paatela, 23: "Olen tapojeni orja"
Julia Thurénin kolumni: Ostan vähintään viiden vuoden tarpeisiin