Hyppää sisältöön

Vielä kerran, 86-vuotias Berlusconi – Putinilla tai ilman

Onko eilen syntymäpäiviään juhlineen Silvio Berlusconin suhde Putiniin muuttunut? Tilaa Eurooppa-kirje, ja saat tuoreimmat EU-aiheet sähköpostiisi joka perjantai.

EU:n viikko pähkinänkuoressa.
EU:n viikko pähkinänkuoressa.

Italian tunnetuin liikemies–poliitikko Silvio Berlusconi täytti eilen torstaina 86 vuotta. Ikämies sai viime sunnuntaina syntymäpäivälahjaksi vielä yhden poliittisen voiton.

Hän on mukana muodostamassa uutta hallitusta, jota johtaa Italian veljet -puolueen keulakuva, äärioikeistoa / laitaoikeistoa / oikeistoa [ruksaa mielestäsi sopivin termi] edustava Giorgia Meloni.

Berlusconista ja hänen Forza Italia -puolueestaan tullee nyt Melonin apuri. Vielä vuosina 2008–2011 osat olivat päinvastaiset, kun Meloni oli Berlusconin hallituksen nuorisoministeri.

Kansanmies Berlusconi on ollut pinnalla Italian politiikassa pian 30 vuotta.

Ensin hän mullisti Italian kaupalliset televisiomarkkinat Mediasat-imperiumillaan. Olohuoneisiin tulvi toimintaa, kauniita naisia ja jalkapalloa – kriitikoiden mukaan tyhjänpäiväistä ruuduntäytettä, joka painoi asiaohjelmat kanavakarttojen pohjamutiin.

1980- ja 1990-lukujen taitteessa Berlusconi tuli tunnetuksi jalkapallojätti AC Milanin omistajana. Poliitikko liikemiehestä kuoriutui vasta vuonna 1994 italialaiseen tapaan: Berlusconi jyräsi kolme kuukautta aiemmin perustamansa Forza Italian saman tien vaalivoittoon massiivisen tv-kampanjan avulla.

Nyt takana on kolme pääministerikautta ja vuodesta 2019 uusi ura europarlamentaarikkona. Kohuja on riittänyt seksiskandaaleista tv-diktatuurisyytöksiin, mutta aina Berlusconi on pompannut pinnalle kuin laatikosta ponnistava vieteriukko.

Kannattajilleen hän on luottomies, jonka poliittiselle linjalle on jopa oma terminsä, berlusconismi.

Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt julkaisi ylläolevan twiitin viimeviikkoisten vaalien alla.

Kuvassa Berlusconi myhäilee Krimin rannoilla syyskuussa 2015 Venäjän presidentin Vladimir Putinin vieraana. Venäjä oli liittänyt Krimin itseensä vain vuotta aiemmin. Euroopan johtajien mielestä visiitti oli sietämätön, sillä Krimin liittämistä Venäjään ei tunnustettu tuolloin eikä tunnusteta vieläkään.

Ennen tämän vuoden helmikuuta Berlusconi oli tunnettu Putinin ystävä. Nyt kukaan ei tarkalleen tiedä, mitä hän on.

Sodan alettua hän oli kaksi kuukautta hiljaa, kunnes kommentoi huhtikuussa olevansa "surullinen ja pettynyt" Putinin toimintaan. Sittemmin kommentit ovat vaihtuneet ymmärtävämpiin, ja vaalihuumassa Berlusconi hehkui jo ymmärrystä vanhaa kuomaansa kohtaan.

Putin työnnettiin sotaan, Berlusconi tulkitsi: operaatioon painostivat kansa, puolue ja kansallismieliset poliitikot. Ukrainan laillinen hallitus oli määrä vaihtaa "kunnolliseen väkeen", Berlusconi lisäsi (siirryt toiseen palveluun).

Italian uudesta hallituksesta on tulossa kansallismielisempi kuin kertaakaan sitten diktaattori Benito Mussolinin. Se saa EU:n haukkomaan henkeään.

Vaikka Meloni on kiristänyt vaalien alla Venäjä-kantojaan ja lieventänyt euroskeptisiä puheitaan, kolmas hallituskumppani eli Legan Matteo Salvini on Berlusconin tapaan vanha Putinin-tukija ja kritisoinut Venäjälle asetettuja pakotteita viimeksi syyskuun alussa.

Tuleeko Italiasta EU:lle uusi Unkari, kivi kengässä? Siinä Berlusconilla on poliittiselle uralleen vielä ainakin yksi valinta tehtävänä.

Ylen analyysi Italian vaalituloksesta täällä ja juttu sen talousvaikutuksista täällä. Sitten Euroopan tärkeimpiä tapahtumia ja puheenaiheita viikon varrelta.

Puheenaihe: Paul Magnette

EU:lla on ongelma. Se tahtoisi nopeuttaa (siirryt toiseen palveluun) vapaakauppasopimusten tekoa niin, ettei joka sopimusta tarvitsisi enää ratifioida kaikissa kansallisissa – tai alueellisissakaan – parlamenteissa.

Kokemukset ovat karvaat. Kanadan kanssa sopimusneuvottelut saatiin maaliin vuonna 2014, mutta kaikki EU:ssa eivät vieläkään ole ratifioineet sitä. Etelä-Amerikan Mercosur-kauppaliiton kanssa neuvottelut saatiin valmiiksi vuonna 2019, sama tilanne.

Tässä astuu peliin kuvassa näkyvä Paul Magnette. Hän on Belgian ranskankielisen alueen eli Vallonian sosialistipuolueen johtaja, entinen yliopiston professori joka nousi julkisuuteen juuri Kanada-kauppasopimuksen kiihkeänä vastustajana.

Paul Magnette vuonna 2016, jolloin Vallonia blokkasi jo Kanada-kauppasopimuksen voimaantuloa. Kuva: Stephanie Lecocq / EPA

Vallonia ja Magnette jatkavat yhä (siirryt toiseen palveluun) painostustaan. Vallonian alueellisen vastustuksen vuoksi Belgia on ainoa maa, joka ei ole vielä ratifioinut Keski-Amerikan kanssa vuonna 2013 tehtyä kauppasopimusta. Magneten porukka on ilmoittanut jatkavansa vastustustaan.

Valloneilla on oma pointtinsa. Perinteinen teollisuusalue haluaa suojata omiaan ja nostaa sopimusten kunnianhimoa ilmastoasioissa. EU:n kauppasopimuksissa onkin ollut näkyvissä lievää viherrystä (siirryt toiseen palveluun).

Belgian hollanninkielisen puolen Flanderin kauppa- ja teollisuusväki eivät ole katsoneet vapaakauppajarrutusta hyvällä. Belgian halkova jakolinja loistaa kirkkaana.

Tulossa: Energiaministerit ja sinetti uudelle laturilaille

Energiaministerit istuvat yhteisen pöydän ääreen tänään Brysselissä. Syntyykö sopu energianhintoja torjuvista hätätoimista vai ei? Yle seuraa kokousta ja sen tuloksia nettisivuilla, televisiossa ja radiossa.

Euroopan parlamentti kokoontuu ensi viikolla syksyn toiseen täysistuntoonsa. Aihelistalla on muun muassa nuijia läpi vahvistus keväällä saavutettuun sopuun, jonka mukaan pieniä elektroniikkalaitteita pitää vuodesta 2024 lähtien pystyä lataamaan USB-C-laturilla.

Euroryhmä ja valtiovarainministerit kokoustavat myös heti alkuviikosta. Aiheet ovat painavia: taantuman uhka, energian hinta, ilmastorahoitus.

Tilaa Eurooppa-kirje suoraan sähköpostiisi tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun).

Mitä ajatuksia Silvio Berlusconin poliittinen tyyli sinussa herättää? Voit keskustella tästä ja muusta kirjeen sisällöstä alla olevan linkin kautta. Keskustelu sulkeutuu lauantaina 1. lokakuuta kello 23.

Suosittelemme sinulle