Petroskoista kotoisin oleva Julia Rumyantseva oli 12-vuotiaana varma, että hän tulee opiskelemaan Suomeen. Perheen kanssa tehdyillä Suomen-reissuilla hän ihastui muun muassa puhtauteen ja ilmaiseen koulutukseen.
– Huomasin sellaisia arkijuttuja liittyen koulutukseen ja elämään. Näin aina sen rajan ja eron, kun matkustin Suomen ja Venäjän väliä. Sanoin äidille, että kun ysiluokka on suoritettu, lähden Suomeen.
Nyt kymmenen vuotta Suomessa asunut Rumyantseva ymmärtää, miksi moni venäläinen hakee opiskelemaan Suomeen paremman tulevaisuuden perässä.
Yle uutisoi aikaisemmin tällä viikolla, että venäläisten hakemusten määrä Suomen ammattioppilaitoksiin on moninkertaistunut sen jälkeen, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin keskiviikkona julisti osittaisen liikekannallepanon.
Esimerkiksi Saskyyn on tullut myös useita hakemuksia venäläisiltä opiskelijoilta. Sasky on toisen asteen koulutuspaikka, ja se toimii usean kunnan alueella Pirkanmaalla ja Satakunnassa.
Suomi kiinnostaa, mutta haasteena on kieli
Rumyantsevan mukaan Suomi kiinnostaa nyt venäläisiä, sillä asiat ovat täällä hyvin. Hän arvelee, että Suomeen muuttavilla on jo valmiita yhteyksiä maahan, kuten ystäviä tai sukulaisia.
Vaikka Suomeen kohdistunut kiinnostus tuntuu suurelta, tosiasiassa moni venäläinen pyrkii nyt maihin, joiden kieli on helpompi tai venäläisyhteisö vahvempi. Tällaisia maita ovat Rumyantsevan mukaan muun muassa Puola, Tshekki, Georgia ja Turkki.
– Suomi ei ole helppo maa jäädä asumaan. Ystäviäni on lähtenyt helmikuun tapahtumien jälkeen Georgiaan, koska se oli helpompi ja halvempi vaihtoehto.
Venäläiset tarvitsevat Suomessa oleskelua varten viisumin. Viisumin voi hakea esimerkiksi opiskelupaikan, työpaikan tai perhesyiden takia. Koulu- ja työpaikka edellyttävät usein suomen kielen taidon.
– Se mikä estää ihmisiä tulemasta tänne, on kieli. Jos saa opiskelu- tai työpaikan, niin asiat kulkevat kuin juna. Mutta jos sellaista ei ole, ei ole mahdollisuuksia jäädä.
Rumyantsevan mukaan harva pystyy lopulta jäämään Suomeen.
Viisumirajoitusten vaikutusta vaikea arvioida
Suomen hallitus päätti torstaina rajoittaa merkittävästi Suomen itärajan matkustusliikennettä. Pelkästään turismiin perustuva matkustaminen Suomeen ei pääosin ole tämän jälkeen enää mahdollista.
Perhettä tai sukulaisia pääsee kuitenkin tapaamaan edelleen. Muita painavia syitä voivat olla esimerkiksi opiskeluun tai työhön liittyvät perusteet.
Saskyn kuntayhtymäjohtaja Antti Lahden mukaan viisumirajoitukset eivät näkyneet loppuviikosta uusien hakemuksien määrässä.
– Todella vaikeaa sanoa, että tulevatko viisumirajoitukset näkymään meillä. Tilanne kehittyy koko ajan ja seuraamme sitä, Lahti pohtii.
Myös Rumyantsevan on vaikeaa arvioida sitä, miten viisumirajoitukset tulevat vaikuttamaan nykyiseen tilanteeseen.
Monella ei ole varaa lähteä
Julia Rumyantseva on aktiivisesti yhteydessä ystäviinsä Venäjälle. Monen tilanne on nyt vaikea.
– Eilenkin viestittelin parhaan ystäväni kanssa, joka on lääkäri. Eli jos tilanne muuttuu pahemmaksi, hän joutuu sotaan. Hän ei halua sitä millään tavalla. Meidän keskustelumme ovat todella raskaita. Mahdollisuuksia lähtöön ei ole taloudellisten syiden takia.
Rumyantseva ymmärtää ihmisiä, jotka lähtevät nyt pois Venäjältä.
– Jos olisin siinä tilanteessa ja minulla olisi taloudellinen vara, lähtisin maasta pois.
Suomen ja Venäjän rajan sulkeutuminen tarkoittaa rajan tuntumassa asuville petroskoilaisille vaihtoehtojen vähenemistä.
– Lennot esimerkiksi Turkkiin ja Kazakstaniin ovat nyt kalliita ja täyteen varattuja. Ei välttämättä ole muuta vaihtoehtoa kuin olla Venäjällä ja elää sen kanssa mitä nyt on, Julia Rumyantseva sanoo.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23:een asti.
Lue lisää: