Hyppää sisältöön

16 vastaanottokeskuksen perustamisesta Suomeen tuli jättimäinen urakka – työntekijöitä tarvitaan nyt satoja ja asuntojakin valtava määrä

Maahanmuuttovirasto avaa 16 uutta vastaanottokeskusta loppuvuodesta. Vastaanottokeskuspalveluita tuottava Kotokunta ryhtyy pyörittämään niistä viittätoista.

Setlementti Puijolan väki joutui yllättävän tilanteen eteen, kun ukrainalaisia turvapaikanhakijoita alkoi saapua Pohjois-Savoon.
Setlementti Puijolan väki joutui yllättävän tilanteen eteen, kun ukrainalaisia turvapaikanhakijoita alkoi saapua Pohjois-Savoon.

Vastaanottokeskuspalveluita tuottavalla Kotokunnalla on edessään jättiurakka. Yritys valmistautuu avaamaan Suomeen peräti 15 uutta vastaanottokeskusta loppuvuodesta tai ensi vuoden alussa.

Maahanmuuttoviraston historiallisen suuressa kilpailutuksessa etsittiin palveluntuottajia kuudelletoista uudelle vastaanottokeskukselle. Kotokunta perustaa näistä yhtä lukuunottamatta kaikki.

– Se yllätti meidät itsemmekin, että voitimme kaikki, mihin jätimme tarjouksen. Meillä on kyllä valmius nämä palvelut tuottaa, toimitusjohtaja Juhani Pälve vakuuttaa.

Maahanmuuttovirasto on solminut Kotokunnan kanssa sopimuksen vastaanottokeskusten perustamisesta esimerkiksi Pohjois-Savoon, Pohjois-Karjalaan, Keski-Suomeen, Pirkanmaalle sekä Päijät-Hämeeseen.

Kotokunnan Pälve myöntää, että edessä on pitkä lista tarkkaan hoidettavia asioita. Kyseessä ei ole mikään helppo homma, sillä työntekijöitä tarvitaan satoja ja asuntojakin valtava määrä.

– Saimme tästä jo viime keväänä esimakua, kun laitoimme kovalla vauhdilla pystyyn seitsemän vastaanottokeskusta, Pälve muistelee.

Myös Kuopiossa puolisen vuotta sitten aloittaneen, Setlementti Puijolan pyörittämän Kuopion vastaanottokeskuksen johtajan Juha Huttusen tuoreessa muistissa on viime kevään pyöritys ja tiivis aikataulu.

– Käynnistimme toiminnan kahdessa viikossa. Kaikki järjestelytyöt tehtiin oman muun työn ohessa. Työntekijät ovat venyneet niin lomien kuin ylitöiden suhteen, Huttunen kuvailee.

Turvapaikanhakijoiden asunnot tarkistetaan, kuvataan ja sisustetaan ennen asunnon luovuttamista. Kaikissa asunnoissa on sama varustelu. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Vastaanottoyksikön johtaja: tämä on ollut hirmuinen savotta

Kotokunta tarjoaa vastaanottokeskuksissaan hajautetun vastaanottokeskuksen mallin, missä asunnot ovat eri puolilla kuntia. Näin toimivat useimmat viime keväänä perustetuista vastaanottokeskuksista.

Tämä on poikkeavaa verrattuna vuoden 2015 kriisiin, jolloin turvapaikanhakijat majoitettiin vastaanottokeskuksissa saman katon alle. Tällä hetkellä Suomessa toimii vastaanottokeskuksia sekä laitoksissa että hajautetun asumisen mallilla.

Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen kertoo, että ukrainalaisista iso osa majoittui viime keväänä yksityismajoitukseen ja tämä tuotti haasteita.

– Laaja hajasijoitus tuotti alkuun ongelmia joidenkin palvelujen järjestämisessä silloin alkuvaiheessa. Kaiken kaikkiaan tämä on ollut hirmuinen savotta, Nuutinen kuvailee.

Juhani Pälve myöntää, että hajautetun asumisen malli on edullisempi.

– Ei ole lämmitettäviä turhia käytävätiloja eikä henkilökuntaa tarvitse olla paikan päällä ympäri vuorokauden. Toisaalta asiakkaat saavat yksityisyyttä omissa asunnoissaan. Heille tämä on inhimillisempi vaihtoehto. Molempia malleja kuitenkin tarvitaan.

Asuntojen lisäksi turvapaikanhakijoille annetaan tarvittavat palvelut. Nämä kaikki sijoitetaan yhden katon alle. Palvelupisteeltä turvapaikanhakijat saavat esimerkiksi neuvontaa ja tukea.

Kotokunnan toimitusjohtaja Juhani Pälve kertoo, että ensimmäisiä kontakteja ovat kunnat, joiden kanssa vastaanottokeskukset tekevät paljon yhteistyötä. Kuva: Kimmo Gustafsson / Yle

Uudet vastaanottokeskukset aloittavat lähikuukausina

Ensimmäisenä Kotokunnalla on edessään asuntojen hankkiminen kunnista sekä henkilökunnan rekrytointi. Jokaiseen yksikköön palkataan 10–20 työntekijää. Yritys avaa satoja työpaikkoja, jotka ovat jo nyt herättäneet runsaasti kiinnostusta. Vastaanottokeskuksiin haetaan esimerkiksi sairanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä.

– Jos ajatellaan, että jokaista työpaikkaa hakee kymmeniä ihmisiä, meillä tulee olemaan tuhansia työhakemuksia läpiluettavana, Pälve ennakoi.

Kuopiossa viime keväänä perustetussa Setlementti Puijolan pyörittämässä vastaanottokeskuksessa työntekijöiden määrä on kasvanut lyhyessä ajassa kahdeksasta 35:een.

– Rekrytointi on ollut isoimpia haasteita, mutta olemme onnistuneet siinä tähän mennessä hyvin, Juha Huttunen arvioi.

Toinen suuri työ on asuntojen hankkiminen, joka ei ole kaikilla paikkakunnilla helppoa. Pälve sanoo, että esimerkiksi Joensuussa avattavaan vastaanottokeskukseen on ollut haastavaa löytää asuntoja.

Asunnot myös kalustetaan. Kotokunnalla päähankkija on Ikea, mutta jonkin verran hankitaan myös kotimaisia tuotteita. Asuntoihin hankitaan esimerkiksi tekstiilit, huonekalut ja astiat maahanmuuttoviraston ohjeen mukaan.

– Kalusteiden ja tarvikkeiden hankkiminen ja saaminen oikeaan paikkaan oikeaan aikaan on valtava logistinen prosessi. Huonekalut pitää vielä kasata ja viedä asuntoihin. Tämä on todella iso homma, Pälve kertoo.

Aiheesta voi keskustella 5.10.2022 klo 23 saakka.

Lue lisää:

Vastaanottokeskuksilla uusi pulma – nyt pohditaan, voiko venäläisiä majoittaa saman katon alle ukrainalaisten kanssa

Ruuhkautuneet vastaanottokeskukset vaikeuttavat ukrainalaispakolaisten elämää: vastaanottorahoja on korvattu ruokalahjakorteilla

Suosittelemme sinulle