Hyppää sisältöön

Meksikolainen Ana Emilia Martinez Hale muutti Lappiin ja päätti jäädä – "En näe syytä, miksi ihmiset eivät haluaisi työskennellä Suomessa"

Suomi tarvitsee tämän vuosikymmenen aikana nykyiseen verrattuna kaksinkertaisen määrän työntekijöitä ulkomailta, jotta pahenevaan työvoimapulaan voitaisiin vastata.

Ana Emilia Martinez Hale nojailee ravintolan pöytään.
Suomi tarvitsee Ana Emilia Martinez Halen kaltaisia työperäisiä maahanmuuttajia.

Meksikosta kotoisin oleva Ana Emilia Martinez Hale järjestelee rovaniemeläisen ravintolan aamupalapöytää, hymyilee ja toivottaa ulkomaalaisia asiakkaita tervetulleeksi päivän ensimmäiselle aterialle.

Martinez Hale saapui opiskelemaan Lapin yliopistoon matkailua vuonna 2019 ja jäi Suomeen töihin. Ensimmäinen työsopimus hotellin aamupalatarjoilijana päättyi viime keväänä, mutta sitä jatkettiin vuodella.

– Tämä on kaunis maa, turvallinen ja ihmiset ovat mukavia. Pidän työstäni ja ystävistäni täällä. Olemme kuin perhettä ja siksi päätin jäädä tänne, hän tunnustaa.

Opiskelija Martinez Hale on yksi malliesimerkki työperäisestä maahanmuutosta, jota Suomeen halutaan. Alle 30-vuotiaalle päätös jäädä Suomeen ei ollut helppo, sillä perhe asuu Meksikossa.

– Mielestäni Suomi on mahdollisuuksien maa ulkomaalaisille. Ensimmäiseksi palkkataso on hyvä, toiseksi työelämässä ymmärretään ja autetaan toisia, hän kehuu työkulttuuria Suomessa.

Suomen alemman ja ylemmän asteen korkeakouluissa opiskelun aloitti viime vuonna hieman yli 7000 ulkomaalaista opiskelijaa. Heistä 75 prosenttia oli sellaisia, jotka saapuivat suoraan ulkomailta Suomeen opiskelemaan.

– Tällä hetkellä tänne tulee Suomen ulkopuolelta noin 5000 ulkomaalaista opiskelijaa, joista noin puolet työllistyy opiskelujen jälkeen Suomessa, laskee Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksala.

Ana Emilia Martinez Hale on käynyt puhumassa meksikolaisesta kulttuurista erilaisissa tilaisuuksissa. Tässä hän on Suomi-Espanja Seuran vieraana. Kuva: Pekka Viinikka / Yle

Työperäisen maahanmuuton taso voi ratkaista hyvinvointi

Valtion ja elinkeinoelämän tavoitteena on, että Suomeen saapuisi ulkomailta vuosittain noin 15 000 opiskelijaa, joista 75 prosenttia jäisi Suomeen töihin. Rajapyykki on asetettu vuoteen 2030. Tavoitteeseen on vielä matkaa siitäkin huolimatta, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrät ovat nousussa.

– Meidän fokus on, että ulkomaalaiset opiskelijat saadaan jäämään Suomeen. Siinä on onnistuttu, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen.

Hämäläinen korostaa, että jatkossa tarvitaan aiempaa enemmän korkeakoulujen, yritysten ja muiden työnantajien yhteistyötä, jossa mukana on myös työllisyyspalvelu.

Suomeen saapuu vuosittain yhteensä noin 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa. Ilkka Oksalan mukaan luku pitäisi vuosittain tuplata, jotta se korvaisi kasvavaa työvoimapulaa.

– Jos hyvinvointiyhteiskunta halutaan säilyttää, niin se edellyttää, että tänne töihin jäävien ulkomaalaisten opiskelijoiden lisäksi työperäinen maahanmuutto nostetaan lähivuosina nettona vuositasolla 20 000 tai sen ylikin, Oksala sanoo.

Suomi kilpailee muiden Pohjoismaiden kanssa samoilla hyvinvointivaltion eduilla. Takapakkia voi tulla mm. kielestä, sillä englanninkielisillä mailla on etu houkutella työvoimaa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

“Helpompi luetella aloja, joissa ei ole työvoimapulaa”

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomi on yksi työvoimapulan kärkimaita Euroopassa. Maahanmuuttojohtaja Hämäläisen mukaan tällä hetkellä on helpompi luetella niitä aloja, joilla ei ole työvoimasta pulaa.

– Tällä hetkellä yli puolet yrityksistä kokee, että niillä on puutetta osaavasta työvoimasta.

Lapissa työvoimapula koettelee eniten matkailu- ja ravintola-alaa, kun pääkaupunkiseudulla hajautusta on enemmän. Näkyvin poikkeus on hoiva-ala, sillä koko Suomessa on kova pula hoiva-alan ammattilaisista.

Suomen työikäisten määrä oli vielä muutama vuosikymmen sitten Euroopan kärkeä, mutta on pudonnut jalustaltaan dramaattisesti. Suuret ikäluokat ovat eläköityneet ja syntyvyys on laskenut.

– Työikäisten määrä on laskenut viimeisen vuosikymmenen aikana 136 000 henkilöllä ja se putoaa jatkuvasti. Yhtälö ei onnistu, jos ei ole veroja maksavia ihmisiä ja työperäistä maahanmuuttoa, maalailee EK:n johtaja Oksala.

Suomi voi tarjota ulkomailta töihin saapuvalle turvallisuutta ja puhdasta luontoa. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Lupakäsittelyissä parannusta, mutta paljon toivomisen varaa

Ulkomaalaisten työntekijöiden aikaa vievät lupakäsittelyt ovat saanut yrityksiltä ja työnantajaliitoilta rankkaa arvostelua. Hyvä rekrytointi on saattanut hukkua lupaviidakkoon.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan helpotusta on saatu erityisasiantuntijoiden lupamenettelyssä, kun TE-toimistojen saatavuusharkinnasta luovuttiin. Saatavuusharkinnassa TE-toimisto tarkistaa, että onko tehtävään saatavissa kotimaista työvoimaa.

– Heidän kohdallaan ei puhuta enää kuukausista, vaan ainoastaan kahdesta viikosta tai alle. Siinä on rooli UM:llä, johon liittyy mm. tunnistautuminen, Sonja Hämäläinen kertoo.

Hämäläisen mukaan myös perustyöntekijöidenkin lupakäsittelyjen aikoja on saatu lyhyemmiksi. Esimerkiksi ulkomailta saapuva ravintola-alan ammattilainen joutuu odottamaan lupakäsittelyä 2–3 kuukautta.

EK:ssä nykyiseen tilanteeseen ei olla tyytyväisiä. Johtaja Ilkka Oksalan mukaan byrokratiaa on yhä liikaa. Esimerkiksi tunnistautuminen suomalaisviranomaisille voi viedä aikaa, ja harva työntekijä lähtee tuhansien kilometrien päähän tunnistetavaksi. Hän valitsee helpomman tien ja toisen maan.

– Yksi tapa laittaa viranomaisille painetta olisi säätää käsittelytakuu. Hakemus on käsiteltävä määräaikaan mennessä. Jos näin ei ole, niin se katsotaan hyväksytyksi. Käsittelyaikoja pitää oleellisesti lyhentää, Oksala ehdottaa.

"Myykää tämä heille", sanoo meksikolainen

Suomeen ulkomailta saapunut opiskelija ja nykyinen ravintolatyöntekijä Ana Emilia Martinez Hela antaa suoran markkinointivinkin ministeriölle, yrityksille ja järjestöille, jotka hakevat ulkomaista työvoimaa.

– En näe syytä, miksi ihmiset eivät haluaisi tulla Suomeen. Työskentely täällä on mukavaa. Ja katsokaa: teillä on metsiä ja ihmiset ovat mukavia. Myykää tämä heille, niin he sanovat kyllä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 4.10. kello 23 saakka.´

Lue lisää:

Kosovosta kotoisin oleva Bleta Hyseni, 22, nimeää heti kaksi asiaa, jotka saivat hänet jäämään töihin Suomeen

Supercellin Melanie Dowerin piti lennellä tuhansia kilometrejä hakemaan Suomen oleskelulupaa – asiantuntijoille luvattu pikakaista käynnistyy tänään

Suosittelemme sinulle