Hyppää sisältöön

EU:n sähköhätäpaketti ei välttämättä tuo suomalaisiin koteihin senttiäkään lisää

Energiayhtiöiden tuottojen leikkaaminen ei välttämättä näy suomalaisille kotitalouksille rahana. EU:n perjantaina päättämästä hätäpaketista voi kuitenkin olla hyötyä, jos sähkön hintaa saadaan alemmaksi ja sähkökatkoilta vältytään.

Keskeisin osa EU:n sähköhätäpakettia on jäsenmaiden velvoite säästää sähköä, sanoo Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

140 miljardia euroa. Se on valtava summa, joka olisi mukava jakaa EU:n kansalaisten kesken kalliiden sähkölaskujen maksua varten.

Tämän verran komissio arvioi, että EU-maiden perjantaina sopima energiakriisin hätäpaketti voisi tuottaa. Tuotolla tuetaan kotitalouksia ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka kärsivät kalliista sähköstä.

Voi kuitenkin olla, ettei perjantaina sovittu hätäpaketti tuo suomalaisille kotitalouksille yhtään enempää rahaa, kuin mistä Suomen hallitus jo tämän viikon alussa kertoi.

Lue myös: Näin kansalaisille aiotaan maksaa tukia sähkölaskujen maksamiseen – hallituksen linjaukset valmistuivat

Hätäpaketin tuottojen on määrä tulla sähkön markkinahinnan huiman nousun aikaansaamista ylisuurista tuotoista, joita muun muassa ydinvoiman, uusiutuvien energialähteiden ja turpeen avulla sähköä tuottaville yrityksille on koitunut.

Fossiilista energiaa tuottavilta yrityksiltä peritään väliaikainen solidaarisuusmaksu.

Suomessa tuottoarviota pidetään optimistisena. Tuottojen leikkauksen, käytännössä veron, arvioidaan tuovan valtion kassaan kymmeniä miljoonia, enintään sata miljoonaa euroa.

Tuottoa on erittäin vaikea arvioida, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön TEM:n energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttunen.

Sähkönmyyjät Suomessa ovat hyvin laajasti suojanneet hintansa ja sopineet myyvänsä joka tapauksessa edullisemmin kuin rajaksi määriteltyyn 180 euroa megawattitunnilta, Huttunen sanoo.

– Useampikin EU:n jäsenvaltio on todennut, että komission laskelmat ovat luultavasti ylimitoitettuja, koska sähkön myyjät saavat tekemiensä sopimusten takia huomattavasti vähemmän kuin markkinahinnan tulevana talvena.

Lisäksi osa sähköntuotannosta on suuryritysten omistuksessa, jolloin omistaja voi ostaa sähköä omakustannehintaan, sanoo Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen. Kun tuotto jää alle 180 euron rajan, ei leikattavaa tuottoa kerry.

Hätäpaketin toinen vaihe, kuluttajien tukeminen, on tavallaan jo toteutettu, sanoo TEM:n Huttunen.

– Valtio on jo osoittanut kuluttajille sähkön hintaa huojentavia eriä.

Hallituksen lupaamaan sähkötukeen on varattu budjettiriihessä noin 600 miljoonaa euroa. Tukia jaetaan verotukseen tulevan sähkövähennyksen sekä Kelan maksaman suoran tuen kautta.

Kulutuksen vähentäminen laskee sähkön hintaa

Keskeisin osa hätäpakettia onkin jäsenmaiden velvoite säästää sähköä, Iivo Vehviläinen sanoo.

Mikäli sähkön kysyntään pystytään oikeasti vaikuttamaan, sillä on myös hintavaikutus, hän sanoo. Se, miten paljon kulutuksen vähentäminen vaikuttaa hintaan, on kuitenkin Vehviläisen mukaan epäselvää.

EU-päätöksen mukaan kuukausittaista sähkönkulutusta tulisi vähentää kymmenellä prosentilla, ja kysyntähuippujen aikaista kulutusta jäsenmailla on velvollisuus vähentää viidellä prosentilla.

Vastuu sähkönsäästön toteutuksesta on kuitenkin jäsenmailla, joten tähänkin liittyy epävarmuuksia, Vehviläinen sanoo.

Kulutuksen leikkaamisesta on kuitenkin suoraa hyötyä.

– Suomalaiset kuluttajat hyötyvät, jos koko Euroopan tasolla saadaan oikeasti säästöä aikaiseksi, erityisesti huippuhintatuntien aikana.

Varsinkin talviaikaan Suomessa tarvitaan tuontisähköä, ja sen hintoihin ei voida omilla säästötoimilla vaikuttaa, hän sanoo.

Suurin huoli on, että energiakriisi leviää talouteen kerrannaisvaikutusten kautta, esimerkiksi niin, että yritykset joutuvat lomauttamaan henkilöstöään kalliin energian takia, sanoo Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Lokakuussa alkaa säästökampanja

Myös TEM:n Riku Huttunen kiittelee sähkönkäytön leikkaamisen vaikutusta. Kulutuksen vähentäminen hintapiikin aikana vaikuttaa suoraan sähkön hintaan, hän sanoo.

Suomessa on jo onnistuttu leikkaamaan sähkön kulutusta. Joissakin tilanteissa kysyntä on ollut jopa 500 megawattituntia aiempaa vähemmän, sanoo TEM:n Riku Huttunen. Osaksi siihen kannustaa jo se, että sähkö on niin kallista.

Laaja energiansäästökampanja alkaa 10. lokakuuta, hän kertoo.

Myös EU:lta odotetaan lisää toimia energiakriisin taltuttamisen. Monet maat vaativat kaasulle hintakattoa, mutta sitä Suomi ei Huttusen mukaan kannata, sillä hinnan ylärajan määrääminen voisi rajoittaa kaasun saatavuutta ja heikentää toimitusvarmuutta.

Kun sähköä on niukasti, hinta nousee todella nopeasti. Siksi kulutuksen vähentämisellä on aidosti merkitystä, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Riku Huttunen. Kuva: Nella Nuora / Yle

Energiayhtiöt ovat pelänneet voittojen leikkaamisen vaarantavan investointeja. Tutkija ei ole tästä huolissaan: hänen mukaansa 180 euroa megawattitunnilta on vielä hyvä tuotto.

– Raja voisi olla vaikka puolet siitä, huomattavasti rajummin olisi voitu leikata, mutta niin ei ole haluttu tehdä. Ehkä tällä koetetaan suojella normaaliajan markkinatilannetta, Iivo Vehviläinen sanoo.

Hänen mukaansa nyt ollaankin ikään kuin sotatilassa, jossa voidaan puuttua markkinoiden toimintaan.

– Tulevan talven yli suurin huoli on se, että suojellaan kotitalouksia ja yrityksiä, ettei energiakriisi pääse vaikuttamaan liikaa, ja ettei tule kerrannaisvaikutuksia, jotka vaikuttaa laajemmin koko talouteen.

Lue lisää:

EU:n energiaministerit sopuun: Sähköä on säästettävä ja energiayhtiöiden voittoja leikataan – Lintilä: Suomessa vaikutukset vähäiset

Sähkön hinta on taas huippulukemissa, vaikka Olkiluoto 3 pyörii ensimmäistä kertaa täydellä teholla – tästä syystä hinta ei laske

Suosittelemme sinulle