Hyppää sisältöön

Tunnistamattomia droneja Norjan kaasukentillä ja reikiä Nord Stream -putkissa – asiantuntijat varoittavat sabotaasista datakaapeleita vastaan

Naton apulaispääsihteeri korosti Helsinki Security Forumissa, että kyberturvallisuus on nyt pohja kaikelle turvallisuudelle.

Ruotsin ja Tanskan talousalueella räjäytetyt kaasuputket vuotavat kaasua mereen neljästä räjäytyskohdasta. Ilmakuva otettu 29. syyskuuta 2022. Kuva: AFP

Norjan kaasuntuotantolaitosten luona havaitut tunnistamattomat lentolaitteet eli dronet kiristävät tilannetta Euroopassa ja herättävät turvallisuushuolia. Samaan aikaan asiantuntijat varoittavat, että tietoliikenneyhteyksien suojeleminen on nousemassa ykkösprioriteeksi.

Droneista Norjan kaasukentillä kertoivat Norjan viranomaiset kuluvalla viikolla. Lauantaina aihe nousi esiin Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä Helsinki Security Forumissa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja kaasutoimitusten loppuminen on johtanut merkittäviin muutoksiin myös Euroopan energiapolitiikassa. Norja on nyt Euroopan suurin kaasuntoimittaja, huomautti Norjan parlamentin puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Ine Eriksen Søreide puheenvuorossaan lauantaiaamuna.

– Olemme havainneet paljon tunnistamatonta droneaktiviteettia tuontantolaitostemme lähelle, Eriksen Søreide sanoi.

Ylen haastattelussa hän kertoo, että Norjan poliisi tutkii asiaa ja puolustusvoimat on lisännyt valvontaansa alueilla.

– Tunnelma Norjassa on hyvin vakava. Ihmiset ymmärtävät, että yksikään alueen valtioista ei ole immuuni nykyisestä tilanteesta aiheutuville riskeille.

Eriksen Søreide on aiemmin toiminut Norjan ulkoministerinä ja puolustusministerinä. Hän huomauttaa, että monella maalla ei ole intressejä sabotoida kaasuputkia. Todennäköisin valtio on hänen mielestään helppo nimetä.

– Se on Venäjä, Eriksen Søreide sanoo.

Kansainvälinen tutkijaryhmä selvittää tapahtumia

Keskusteluissa Venäjä todettiin Nord Stream -kaasuputkien vaurioiden aiheuttajaksi niin suoraan kuin asian voi ilmaista sanomatta asiaa suoraan.

Tanskan ulkoasiainministeriön valtiosihteeri Jesper Møller Sorensen esimerkiksi huomautti, että Venäjä on näkyvästi käyttänyt tapahtumaa hyväkseen tarkoitusperiinsä.

Putkien vauriokohdat sijaitsevat kansainvälisillä vesillä Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä. Vauriokohtien luokse ei ole kaasuvuodon takia vielä päästy mutta päästään Møller Sorensenin mukaan pian.

Vaurioiden aiheuttajasta ei toistaiseksi ole todistettua tietoa. Tapahtuman selvittämiseksi Saksa, Tanska ja Ruotsi ovat perustaneet yhteisen EU:n alla toimivan tutkintaryhmän.

Kaasuputkisabotaasia enemmän huolettavat datayhteydet

Entinen pääesikunnan tiedustelupäällikkö Pekka Toveri huomautti puheenvuorossaan, että vastaavanlaista skenaariota on harjoiteltu kansainvälisessä sotaharjoituksessa jo vuonna 2009.

Toverin mukaan isku putkia vastaan on vain yksi tapa häiritä Itämeren vakautta, josta Suomi on riippuvainen. Suomen viennistä valtaosa kulkee meriteitse.

Brittiläisen tutkimuslaitoksen IISS:n asiantuntija François Heisbourg totesi, että mahdollinen sabotaasi kaasuputkia vastaan osoittaa konkreettisesti, että sota ei ole vain Ukrainassa.

François Heisbourg näkee kaasuputken suojelemisen lähes epäolennaisena sen rinnalla, mikä on dataliikennekaapelien merkitys. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

– Olemme nyt saaneet varoituksen, eikä jatkossa pitäisi olla kovin vaikeaa ainakin saada selville ne, jotka ovat syyllisiä, Heisbourg sanoo Ylen haastattelussa.

– Se on minun mielestäni paljon helpompaa kuin esimerkiksi datakaapeleihin kohdistuvien iskujen estäminen.

Tietoliikenneyhteydet nousivat esiin myös Naton uusien turvallisuushaasteiden apulaispääsihteerin James Appathurain puheenvuorossa.

– Tähän saakka kyberturvallisuus on nähty sinä toisena juttuna, josta täytyy huolehtia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Ukrainan vastaus ovat osoittaneet, että kyberturvallisuus on pohja kaikelle.

Koska Ukrainan tietoliikenneyhteydet toimivat, kansalaiset voivat pitää yhteyttä läheisiinsä, minkä lisäksi hallinto voi pitää yllä palvelujaan kansalaisille ja saada viestinsä läpi julkisuudessa.

Ylen haastattelussa Appathurai kuitenkin sanoo, että tosiasiassa iskuja dataliikenneyhteyksiin on hyvin vaikea estää ennalta.

Sitä, oliko Natolla tiedustelutietoa kaasuputkiin kohdistuvasta iskusta etukäteen, Appathurai ei kommentoi.

Hänen mukaansa Natossa parannetaan parhaillaan systemaattisesti muun muassa kykyä nopeaan reagointiin sekä kykyyn havaita uhkia.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 2.10. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Niinistö: En näe Venäjän ja lännen todellisen sodan merkkejä – Putinilla on nyt "kaikki panokset pelissä, myös oma kohtalonsa"

Analyysi: Putin on jo muuttanut Eurooppaa vuosikymmeniksi, ellei jopa vuosisadoiksi eteenpäin

Suosittelemme sinulle