Hyppää sisältöön

Suomalainen MM-mitalisti valmentaa nyt muita maailman huipulle – Kyra Kyrklundin valmennettava voitti kesän MM-kilpailuissa kolme mitalia

Kyra Kyrklundille menestys ei ole valmennuksen mittari. Hänelle halu kehittyä on mitaleja tärkeämpää.

Kyra Kyrklund käy edelleen vetämässä valmennuksia myös Suomessa. Edellisen kerran hän piipahti kotimaassaan valmentamassa syyskuussa. Kuva: Thomas Hagström / Yle

Englannissa valmennustallia yhdessä miehensä Richard Whiten kanssa pyörittävä Kyra Kyrklund on edelleen Suomen menestynein kouluratsastaja. Hän saavutti ratsastusurallaan MM-hopeaa Tukholmasta vuonna 1990, voitti seuraavana vuonna maailmancupin finaalin ja oli kaikkiaan kolmesti viides olympialaisissa.

Kyrklundin pitkästä ja menestyksekkäästä urasta ratsastajana kertoo myös se, että hän on kilpaillut olympialaisissa peräti kuudesti ja hänet on valittu olympialaisiin kahdeksan kertaa. Kahdesti kisamatka on jäänyt tekemättä kilpakumppanin, eli hevosen sairastumisen tai loukkaantumisen vuoksi.

Kyrklund siis tietää, mitä menestyminen vaatii. Hän osaa myös välittää taitonsa eteenpäin, mistä kertoo hänen valmennettaviensa menestys. Esimerkiksi vuoden 1988 Soulin olympialaisissa kuudenneksi sijoittunut Suomen kouluratsastusjoukkue koostui kokonaisuudessaan hänen valmennettavistaan. Maailmanrankingissa nyt toisena oleva tanskalainen Cathrine Laudrup-Dufour on ollut suomalaisen valmennettavana kuutisen vuotta.

Tuona aikana Laudrup-Dufour on ottanut kymmenen arvokisamitalia, viimeisimpinä kaksi henkilökohtaista hopeaa ja joukkuekultaa Herningin vuoden 2022 MM-kisoista. Joukkuekisan grand prix -ohjelmasta Laudrup-Dufour keräsi parhaat pisteet ja varmisti Tanskalle joukkuekullan. Tokion olympialaisissa tanskalainen sijoittui neljänneksi.

Paljon on myös valmennettavan vastuulla

Kyrklund on valmentanut muita jo oman kilpailu-uransa aikana, mutta nyt hän keskittyy vain valmentamiseen. Vuosien varrella vastaan on tullut monenlaisia valmennettavia. Kyrklundin mukaan Laudrup-Dufour on lähes täydellinen esimerkki hyvästä urheilijasta.

– Joka kerta, kun menen hänen luokseen, kysyn, mitä hän haluaa parantaa tai mikä hänelle on vaikeaa. Hänellä on aina vastaus siihen. Moni muu valmennettava on enemmän niin, että kyselevät, mitä me tehdään? Se on kuitenkin valmennettavan omalla vastuulla, miten yrittää parantaa valmennusta ja kilpailusuoritusta.

Tanskalaistähdellä on myös toinen ominaisuus, joka auttaa häntä entistä paremmaksi.

– Hän on vähän nörtti, kiinnostunut kaikista pikkuseikoista ja on erittäin avoin yrittämään aina uusia asioita.

Kyra Kyrklund ja Matador voittivat maailmancupin finaalin, ottivat MM-hopeaa ja sijoittuivat olympialaisissa viidensiksi. Vuonna 2015 Matador nimettiin maailman kaikkien aikojen parhaaksi kouluhevoseksi.

Kouluratsastuksen huipulla juuri pienet asiat ovat tärkeitä. Kyrklund painottaa, että on pyrittävä parantamaan niitä asioita, jotka ovat joko hevoselle tai ratsastajalle jostain syystä vaikeita. Tavoitteena on löytää ratsukolle tapa, jolla luonnolliset liikkeet saadaan esiin myös kilpailuissa.

– Kouluratsastuksessa hevosen liikkumisen pitää olla helppoa. Sen pitää näyttää siltä, että hevonen tekee liikkeet melkein itsestään. Kaikki liikkeet, mitä tehdään, ovat sellaisia, mitä hevoset tekevät ihan luonnossa. Ne täytyy vain treenata niin, että hevoset pystyvät tekemään ne myös ratsastajan apujen ohjaamana.

Kyrklund on ansioitunut ratsastajien valmennuksen lisäksi myös hevosten kouluttajana. Hän on itse kisannut arvokisoissa tai maailmancupin finaaleissa seitsemän eri hevosen kanssa. Grand prix -tasolle hän on vienyt kaikkiaan toistakymmentä hevosta. Kyrklundin taitona onkin viedä eteenpäin ratsukkoa kokonaisuutena.

Onnistuminen valmentajana ei aina tarkoita menestystä

Kyrklund on niittänyt mainetta ja menestystä valmentajana. Hän ei kuitenkaan mittaa onnistumista mitaleina. Suomalaisvalmentaja ei myöskään välitä siitä, minkä tasoisia hänen valmennettavansa ovat.

– Tietenkin se on aina kivaa, kun saa mitaleita. Mutta mielestäni se, että pystyt millä tahansa tasolla auttamaan ratsastajan saamaan ahaa-elämyksiä – näinkö tämän ongelman saa ratkaistua – se on minulle se, mikä merkkaa eniten.

Kyrklund toimii niin yksittäisten ratsastajien kuin muun muassa Portugalin maajoukkueen valmentajana. Hän seuraa kyllä tiiviisti suomalaisten menestystä, mutta nauttii ennen kaikkea halusta kehittyä, kansallisuudesta riippumatta.

– Mielestäni on tärkeämpää, että ihmiset haluavat oppia ja ovat kiinnostuneita aiheesta.

Suomella mahdollisuudet joukkueena Pariisin olympialaisiin

Kouluratsastus on vuosien varrella ollut Suomen menestyksekkäin ratsastuksen laji. Nytkin maailmanrankingissa suomalaisratsukoita on kaksi.

Henri Ruoste ja Kontestro Db ovat sijalla 12 ja Emma Kanerva yhdessä Greek Airin kanssa sijalla 50. Esteratsastuksessa Anna-Julia Kontio on parhaana suomalaisena sijalla 588 ja kenttäratsastuksessa maailmanlistalla paras suomalainen on nyt sijalla 282 oleva Veera Manninen.

Kyra Kyrklund uskookin, että Suomella on hyvät mahdollisuudet saada joukkue Pariisin vuoden 2024 olympialaisiin.

– Ensi vuonna jaossa on kolme paikkaa eurooppalaisille. Jos Henri Ruosteen hevonen on silloin kunnossa ja kaikkien muidenkin hevoset ovat kunnossa, niin mielestäni heillä on hyvä mahdollisuus lunastaa paikka kisoihin.

Lue myös:

Harvinaislaatuinen mestaruus Suomeen – Jone Illi voitti junioreiden esteratsastuksen EM-kultaa: "Olen vielä täysin sanaton"

Huippuratsastaja Noora Forsténin uskomaton temppu, palasi kymmenen vuoden kisatauon jälkeen huipulle – vertaa lajiaan formuloihin

Kuusinkertainen olympiakävijä Kyra Kyrklund elää ratsastusmaailmassa, mutta ei aio palata kilpailuihin – "Tämä on urheilulaji nuorille ihmisille"

Suosittelemme sinulle