Njuike sisdoaluide

Kirsi Máret Paltto girji jorgaluvvui suomagillii ja ná dat olaha stuorát olmmošjoavkku – girjejorgalusat sáhttet oahpahit sámekultuvrras olu

Turku girjemárkaniin dán jagi ledje ovdan goit guhtta suomagillii jorgaluvvon sámegirjji. Girječállái jorgaleapmi rahpá vejolašvuođaid, go publikumma stuorru.

Kirjailija Kirsi Máret Paltto esittelee esikoisteostaan. Paltolla on päällään oranssi saamenpuku.
Sámegirjjiid jorgaleapmi suomagillii veahkeha das, ahte girji olaha eambbo lohkkiid.

Turku márkanguovddážis lea hušša, go duháhat girjjálašvuođaberošteaddjit leat čoahkkanan dán jagáš girjemárkaniidda. Turku girjemárkanat leat Suoma boarrásamosat ja daninge girjjálašvuođa ustibat atnet dáid márkaniid árvvus.

Girječálli Kirsi Máret Paltto doallá gieđainis iežas vuosttaš girjji, mánáid- ja nuoraidromána Gos leat, Elle? Muhto dát veršuvdna ii leat sámegillii, baicce suomagillii jorgaluvvon preanttus. Son atná girjji jorgaleami hui dehálažžan.

– Dathan lea hirbmat dehálaš, go dalle olaha eambbo lohkkiid. Ja maiddái dan dáfus, ahte de beassá sámekultuvra oidnosii ja váldoálbmogis ohppet eambbo min kultuvrra birra, Paltto lohká.

Paltto jurddašii juo čáledettiin, ahte muitalusa sáhtášii leat somá jorgalahttit.

– Dalle bođii mus dakkár dovdu, ahte dán gal sáhtášii jorgalit aistton eará davviriikkaid gielaide ja maiddái livččii hui suohtas, jus šattašii eaŋgasgillii, ahte dan sáhtášedje earát maid lohkat miehtá máilmmi, smiehttá Paltto.

Buorre fálaldat sápmelaččaide, geat eai máhte lohkat sámegiela

Gápmasis orru goasttideaddji Kaija Anttonen lea váldán iežas eallinbargun sámegielat girjjiid jorgaleami. Son vuođđudii Kieletär-girjelágádusa jagi 2015 Turku girjemárkaniid maŋŋá, go oinnii dárbbu oažžut sámegirjjálašvuođa suomagillii.

Anttonen mielas lea nu olu buorre sámegirjjálašvuohta, mii ánssášivččii jorgaluvvot ja lebbejuvvot viidásut.

– Dát lea dehálaš dieđusge daid lohkkiide, suopmelaččaide, muhto maiddái sápmelaččaide, geat eai máhte sámegiela lohkat, Anttonen dadjá.

Dán jagi Kaija Anttonen lea jorgalan Linnea Axelssona diktačoakkáldaga "Ædnan", mii lea bálkkašuvvon Ruoŧas. Jorgaleaddjái das lei oallelágán hástalus, go galggai jorgalit badjel 700 siiddu veardde diktahápmái čállojuvvon teavstta. Govva: Linda Tammela / Yle

Seamma jurdagiiguin lea giepmalaš Atrain&Nord-girjelágádusa goasttideaddji Matti Ylipiessa, gean fitnodagas leat olggosaddán jagiid áigge sámi girječálliid girjjiid dahje muđui sámekultuvrii láktaseaddji girjjálašvuođa. Sin lágádus lea maid olggosaddán eará unnitlogugielain jorgaluvvon girjjiid.

– Máŋggat sápmelaččat eai máhte sámegiela, muhto jorgalusas sii goittotge bastet lohkat iežaset kultuvrra buktagiid ja kánske maid movttáskit oahpahallat sámegiela, árvala Ylipiessa.

Goasttideaddji Matti Ylipiessa čájeha girjjálašvuođa doseanta Kari Sallamaa čállin girjji, mas son lea dutkan Áillohačča divttaid ja čállosiid. Govva: Linda Tammela / Yle

Jorgalus ii rievdat muitalusa

Jorgaluvvon teavstta bokte lohkki soaitá beassat oahppat juoidá áibba ođđa eamiálbmogis. Kirsi Máret Paltto vuosttaš girji muitala ustitvuođas ja iežas fámuid dovdamis. Sihke govain ja teavsttain čalmmustahtto sápmelašvuohta.

Vaikko girjji giella šaddáge jorgalusas rievdat, de muitalus seailu. Olbmot gal dihtet, ahte nuppi kultuvrras soitet leat oasit, maid ii álggus kánske dovdda nu bures.

– Nuppi gillii sáhttá muitalit oalle bures seamma muitalusa, dat ii dárbbaš gal rievdat das. Dieđusge lea hástalus, ahte dovdetgo earágiel mánát gumposiid ja dakkáriid, ahte muhtin áššiid ferte muhtumin vehá čilgestit, muitala Paltto.

Yle Ođđasiid Sámis ja Beaivvi ságaid sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia