Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Hoitajaliitot Tehy ja Super sekä työnantajajärjestö KT eli Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat ovat hyväksyneet keväästä asti jatkuneen työriidan sovintoehdotuksen.
Sopu poistaa uhan työtaistelutoimista, kuten hoitajien joukkoirtisanoutumisesta.
– Olen huojentunut, että sopimus syntyi, KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen kommentoi.
Jalosen mukaan nyt sovittiin hyvinvointialueiden palkkojen yhteensovittamisen eli palkkaharmonisaation kustannuksista.
Sen sijaan Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkösen mukaan nyt ei sovittu palkkaharmonisaatiorahoista. Rytkösen mukaan hoitajien taistelu toi sote-alalle "muuta kunta-alaa tuplasti paremman palkkaohjelman".
– Pakkolakien varjossa tulosta voi pitää hyvänä, Rytkönen kommentoi neuvotteluiden tulosta aiemmin Twitterissä.
Superin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo, että neuvoteltu ratkaisu koskee vain sosiaali- ja terveysalaa.
Neuvotteluissa sovittiin myös korona-aikaa koskevasta kertapalkkiosta. Keväällä 2020 valmiuslain aikana koronapotilaita hoitaneille hoitajille annetaan 600 euron kertapalkkio, joka maksetaan ensi maaliskuussa.
Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara antoi sovintoehdotuksen eilen sunnuntai-iltana. Työnantajajärjestö KT:n hallinto käsitteli asiaa tänään maanantaina. Myös hoitajajärjestöt Tehy ja Super käsittelivät ehdotusta.
Sekä valtakunnansovittelija että järjestöt tiedottivat, että sovintoehdotus ei ole julkinen ennen kuin osapuolet vastaavat siihen.
Maantai-illan A-studiossa keskusteltiin sovusta. Studiossa olivat Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, Superin puheenjohtaja Silja Paavola ja KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen.
Tästä kiistassa oli kyse
Etenkin palkankorotusten tasosta on ollut suuria erimielisyyksiä osapuolten välillä.
Hoitajaliitot Tehy ja Super ovat vaatineet palkkaohjelmaa, joka toisi niiden jäsenille 3,6 prosenttiyksikköä niin sanottua yleistä linjaa suuremmat palkankorotukset viiden vuoden ajan.
Hoitajat ovat halunneet suuremmat palkankorotukset kuin kunta-alan muut työntekijät.
Hoitajajärjestöt jäivät keväällä ulos kunta-alan ratkaisusta, johon myös sisältyi viisivuotinen palkkaohjelma. Siinä kunta-alan palkansaajien korotukset ovat noin prosenttiyksikön yli vienti- ja kuljetusalojen määrittelemän yleisen linjan.
Hoitajien mielestä nämä korotukset jäivät liian pieniksi, eikä sopimuksessa ollut uskottavia ratkaisuja hoitajapulaan. Niinpä hoitajien ja työnantajan välinen palkkakiista jatkui.
Jos Tehy ja Super saavat itselleen muuta kunta-alaa paremmat korotukset, sillä on heijastusvaikutus myös muuhun kunta-alaan.
Tällöin muiden kunta-alan ammattiliittojen sote-työntekijät ja varhaiskasvattajat saavat automaattisesti samat korotukset kuin Tehy ja Super.
Lisäksi loputkin kunta-alan työntekijät käyvät siinä tilanteessa työnantajien KT:n kanssa uuden neuvottelukierroksen siitä, voidaanko hoitajien saamat paremmat palkankorotukset ulottaa kaikille.
Kovia keinoja käytetty
Alkusyksyn aikana työtaistelu sai uusia kierroksia, kun hoitajaliitot antoivat lakkovaroitukset useiden sairaanhoitopiirien teho-osastoille.
Lakot teho-osastoille eivät toteutuneet, koska kohteena olleet sairaanhoitopiirit tekivät käräjäoikeuteen turvaamistoimihakemukset ja oikeus esti työtaistelut seurauksiltaan kohtuuttomina.
Myös valtiovalta on puuttunut hoitajien työtaisteluihin. Eduskunta hyväksyi niin kutsutun potilasturvallisuuslain 19. syyskuuta. Hallitus perusteli lakia sillä, että sen avulla pyritään estämään ihmisten hengen ja terveyden vaarantuminen.
Lain myötä aluehallintovirasto (Avi) voisi määrätä työtaisteluun osallistuvan hoitajan töihin työtaistelusta huolimatta. Avi voi myös siirtää työtaistelua määräämällä uhkasakon lakkoa järjestävälle ammattiliitolle, jos potilaiden henki tai terveys olisi vaarassa.
Hoitajaliitot ja osa poliitikoista ovat kritisoineet lakia, sillä se puuttuu lakko-oikeuteen. Hoitajaliitot kutsuvat lakia pakkolaiksi.
Tehy ja Super ovatkin kertoneet aikovansa toteuttaa hoitajien joukkoirtisanoutumisen, jos hoitajien vaatimuksiin ei vastata.
Hoitajaliitot ovat perustelleet kovia työtaisteluotteita sillä, että hoitoala on työvoimapulasta johtuen jatkuvassa kriisissä, ja siksi hoitajien työoloja pitää parantaa.
Työnantajaosapuoli on todennut aiemmin palkankorotusvaateiden olevan mahdottomia toteuttaa.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 4. lokakuuta kello 23:een saakka.
Lue lisää:
Valtakunnansovittelija antoi sovintoehdotuksen hoitoalan työriitaan
Oulussa päästiin yhteisymmärrykseen hoitoalan lakon aikaisesta suojelutyöstä kaupungin kotihoidossa