Hyppää sisältöön

Lääketieteen Nobel-palkinto Svante Pääbolle ihmislajien evoluution tutkimuksista

Ruotsalaistutkijan johdolla ovat selvinneet serkkulajimme neandertalilaisten koko genomi ja siitä meille periytyneet prosentit. Pääbon ryhmä myös löysi sukualbumiimme uuden lajin, denisovanihmiset.

Paleogeneetikko Svante Pääbo ja tutkimuskohde. Kuva: Karsten Möbius / Max Planck -instituutti

Fysiologian ja lääketieteen tämänvuotisen Nobel-palkinnon saa ihmisen perimän ja evoluution tutkija Svante Pääbo.

Pääbon tutkimusryhmä on onnistunut mahdottomilta tuntuvissa tehtävissä eli sekvensoimaan neandertalinihmisten perimän ja löytämään toisenkin ihmislajin, joka eli samaan aikaan meidän nykyihmisten kanssa, perustelee Karoliinisen instituutin Nobel-komitea valintaansa.

Pääbon tutkimukset ovat osoittaneet myös, että neandertalin- ja denisovanihmisten geenejä siirtyi nykyihmisille heidän tultuaan Afrikasta samoille asuinsijoille siellä kehittyneiden serkkulajiensa kanssa.

Perimä näkyy meissä edelleen, muun muassa immuunijärjestelmämme reaktioissa tulehduksiin.

Havainnoista on saanut alkunsa uusi tieteenala, paleogenomiikka. Etsimällä eroja meistä ja sukupuuttoon kuolleista serkuistamme on mahdollista selvittää, mikä meistä eli Homo sapiensista tekee juuri sellaisen kuin vain me olemme, Nobel-raati sanoo.

Gunilla Karlsson-Hedestam, Nils-Goran Larsson ja Anna Wedell ja taustakuvassa Svante Pääbo.
Lääketieteen Nobel-komitean puheenjohtaja Nils-Göran Larsson perustelee Pääbon valintaa.

Toisen polven nobelisti

Saksalaista Max Planck -antropologiainstituuttia johtava Pääbo syntyi ruotsalaisen biokemistin ja virolaisen kemistin poikana Tukholmassa vuonna 1955.

Pääbon opinnoissa yhdistyivät varhainen rakkaus eli egyptologia ja lääketiede. Väitöstutkimuksensa hän teki immunologiasta mutta osoitti samaan aikaan, että Egyptin muinaisissa muumiossa on säilynyt DNA:ta, mikä viitoitti hänen tiensä paleogeneetikoksi.

Pääbo on toisen polven Nobel-voittaja: Isä Sune Bergström voitti Nobelin lääketieteen palkinnon yhtenä kolmesta tutkijasta vuonna 1982.

Bergströmin, Bengt Samuelssonin ja John Vanen palkinto tuli prostaglandiineja ja niitä vastaavia biologisesti aktiivisia aineita koskevista löydöistä. Prostaglandiinit ovat hormonin kaltaisia aineita, jotka säätelevät useita tärkeitä kehon toimintoja.

Jättiläispalapelin ratkominen alkoi 1990-luvulla

1990-luvun puolivälissä Pääbo ryhmineen onnistui avaamaan pienen pätkän neandertalilaismiehen mitokondrionaalista DNA:ta. Se poikkesi niin selvästi vastaavasta perimästä, jonka nykyihminen saa pelkästään äidiltään, että se kaatoi hypoteesin nykyihmisen kehittymisestä neandertalilaisista.

2000-luvun puolella sekvesointimenetelmät alkoivat olla sitä luokkaa, että Pääbo saattoi ryhtyä avaamaan neandertalilaisten solujen tumassa olevaa perimää. Edessä oli valtava palapeli, jonka kokoamista eivät totisesti auttaneet bakteerit ja sienet jotka olivat asettuneet luihin vuosituhansien varrella.

99,9 prosenttia löydöistä eristetystä DNA:sta osoittautui mikrobien perimäksi. Neandertalilaisista itsestään oli jäljellä vain lyhyitä fragmentteja. Kokonaista perimää niistä ei vanhoilla keinoilla saanut.

Pääbon ryhmän ratkaisu olivat puhdashuoneet, vastaavat kuin piisirujen valmistuksessa käytetyt täysin steriilit tilat, sekä uudet tietokoneohjelmat, jotka vertasivat muinaisia DNA-sirpaleita nykyihmisten ja simpanssien genomiin.

Perimän eroissako syy selviytymiseemme?

Vuonna 2010 ryhmä esitteli ensimmäisen versionsa neandertalilaisten perimästä. Samalla selvisi ensi kertaa, että 50 000 vuotta sitten neandertalilaisen ja nykyihmisen kohtaamisesta oli syntynyt jälkeläinen.

Se mullisti vakiintuneen käsityksen, jonka mukaan lajit olivat liian erilaisia pystyäkseen lisääntymään yhdessä.

Vuonna 2014 neandertalilaisten perimä oli lähes täysin avattu ja kertoi entistäkin enemmän siitä, mikä neandertalilaisia ja nykyihmisiä yhdistää ja toisaalta erottaa. Jotkin geneettisistä eroista saattaavat olla avain lajien kognitiivisiin eroihin, Pääbo sanoi.

Ehkä niistä löytyy selityksiä myös siihen, miksi me olemme yhä täällä ja Eurooppaa paljon meitä pitempään asuttaneet neandertalilaiset kuolivat sukupuuttoon.

Vuonna 2012 Pääbon tutkijaryhmällä oli jymyuutinen: muutamasta pienestä luulöydöstä siperialaisesta luolasta oli paljastunut aivan uusi ihmislaji, neandertalilaisten kaukainen sukulainen. Se on jättänyt geneettisen muiston Oseanian nykyihmisten perimään. Tällaiseksi denisovalaistyttö, josta on säästynyt tähän päivään sormen tai jalan pieni luu, tulkittiin israelilaisessa tutkimuksessa vuonna 2019. Kuva: Maayan Harel / Hebrew University

Nobel-viikko jatkuu fysiikalla

Lokakuun perinteinen Nobel-viikko (siirryt toiseen palveluun) jatkuu tiistana fysiikalla ja keskiviikkona kemialla, joiden nobelistit valitsee Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian komitea.

Loppuviikolla on kirjallisuus-Nobelin ja Nobelin rauhanpalkinnon vuoro. Julkistukset päättää ensi maanantaina taloustiede. Se tuli joukkoon 1960-luvulla, kun Ruotsin keskuspankki täydensi Nobel-säätiön pottia.

Lue myös:

Nobel-viikko alkaa, taasko palkitaan vain miehiä? Tiedemaailmassa tihkuttava putki vähentää naisten mahdollisuuksia

Suosittelemme sinulle