Njuike sisdoaluide

Ođđa biekkat bosodit Anára legendáralaš hotealla Kultahovis: hotealla vuvdon, ođasmuvvan hotealla rahppojuvvo fas juovlasesoŋŋii

Kultahovi namma rievdá ja hotealla vehá divodit ja hervejit ođđasit, go ođđa oamasteaddji guovttos Mari ja Jouko Lappalainen eaiggáduššaba hotealla. Beakkán restoráŋŋa Aanaar boahtá goittotge seailut, lohpideaba Lappalainen guovttos.

Mari ja Jouko Lappalainen ottavat ohjat  Hotelli Kultahovista. Nimi tulee muuttumaan myös.
Historjjálaš hotealla Kultahovi Anáris ođasmuvvá dán čavčča, go dan guhkesáigásaš eaiggát Kaisu Nikula vuvddii hotealla. Ođđa oamasteaddjit leaba Mari ja Jouko Lappalainen.

Jus seainnit máhtášedje hállat, livčče hotealla Kultahovis olu fearánat muitalanláhkai. Kultahovi lea fállan idjadeami Anára girkosiiddas badjel 80 jagi, vuosttas guossit idjadedje hoteallas 1937 álgogeasi.

Kultahovi lea Anára vuosttas hotealla, ja olles Lappi guovllu nubbin boarrásamos hotealla. Hotealla lea maid vásihan soađi go duiskalaččat bolde olles Anára jagis 1944. Hotealla ođđasit huksejuvvui 50-logus.

Kultahovi lea okta boarrasamos hoteallain Lappi guovllus. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Anárlaš Nikula bearaš lea leamašan dehálaš oassin hotealla historjjás. Maija Nikula barggai Suoma Mátkkelihttu oamastan hoteallas jo nieiddažin ja maŋŋelabbos hotealla beaivválaš jođiheaddjin. Son osttii dan loahpaloahpas alcces jagis 1987, ja nu dat šattai bearašfitnodahkan.

Maija Nikula mánáguovttos Kaisu ja Heikki Nikula leaba bajásšaddan hotealla birrasis. Soai leaba hálddašan hotealla 2000-logu álggu rájes. Dál de lea šaddan áigi luohpat hoteallas, muitala hotealla eaiggát Kaisu Nikula.

– Leat máŋggat sivat, manin letne vuovdán Kultahovi. Mun lean dáppe bargan 20 jagi. Dál lea kánske áigi bargat juoidá eará, lohká Nikula.

Hotealla eaiggát Kaisu Nikula áigu vuos luomu doallat, ovdalgo smiehttagoahtá ođđa bargguid. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Nikulas lei maŋimuš bargobeaivi hoteallas čakčamánu loahpas. Vel son ii dieđe boahttevuođa plánaidis birra dađi eambo, muhto áigu vuos bosihit.

– Ferte doallat veháš maid luomu, go bargobeaivvit leamaš nu guhkki maŋimuš 20 jagi. De joatkkán mu sámegiela oahpuid ja juovllaid maŋŋá smiehtan maid áiggun, muitala Kaisu Nikula.

Kultahovis šaddá Wilderness Hotel Juutua

Ovtta áigodaga nohkan dárkkuha dán, ahte hotealla boahtá ođasmuvvat. Hotealla lea gitta dan botta, go ođđa oamasteaddjit ođasmahttiba hotealla iežaska miela mielde. Hotealla eaiggáduššaba dás ovddos Mari ja Jouko Lappalainen. Soai oamasteaba olles Wilderness Hotel -hoteallaráiddu.

– Moai letne hui duđavaččat Anára girkosiidda turismii ja háliidetne ovddidit dan ain viidásabbot. Dát hotealla lea nu fiinnis ja buorre báikkis. Dan moai jurddašeimme, go bođii vejolašvuohta oastit dán, muitala Mari Lappalainen.

Hotealla nammage rievdá Wilderness Hotel Juutuan, vai dat čuovvu Lappalainen guoktá hoteallaráiddu eará hoteallaid.

– Mii áigut rievdadit dán eambo johka- ja luonddutemái heivvolažžan. Dát golletemá báhcá uhcibun. Ohcat inspirašuvnna birrasis, báikkálaš kultuvrras ja eallinvuogis, čilge Mari Lappalainen.

Áibbas buot ii boađe goittotge stuorrát rievdat. Kultahovi restoráŋŋa Aanaar lea beakkán, ja Suoma Gastronomaid searvi válljii dan jagi restoráŋŋan jagis 2020. Dat leamašan maiddái jagi 2019 rájes Suoma 50 buoremus restoráŋŋa listtus.

– Restoráŋŋa Aanaar joatká nu mo ovdalge. Sihkkarit vehá viggat buoridit ovddežis, muhto áinnas dat seailu. Gievkkanveahka maid seailu, ja lea sis gitta maid sii hutket, muitala Jouko Lappalainen.

Lappalainen guoktá ulbmilin lea rahpat hotealla fas juovllaide 6.12.

Hotealla ovddeš eaiggát Kaisu Nikula jáhkká, ahte hotealla árbi boahtá seailut ođđa oamasteddjiid hálddus.

– Mii leat ovttamielalaččat bargan ovdalge ovttas. Dovddan bures Mari ja Jouko, mii jáhkkit ahte dat manná bures, dadjá Nikula mojunjálmmiin.

Yle Ođđasiid Sámis ja Beaivvi ságaid sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia